Suomalaiset harjoittelivat Niinisalossa Nato-kavereiden kanssa: tehtävä ei ole helpoimmasta päästä – näin siinä onnistuttiin

Historiallisen sotaharjoituksen tavoitteena on totuttaa varussotilaat kansainvälisten joukkojen kanssa toimimiseen. Siinä Niinisalon harjoitus onnistuu, toimittaja Juho Korpela kirjoittaa.

Aamulehti seurasi Niinisalossa järjestettävää historiallista sotaharjoitusta keskiviikkona 4. toukokuuta.

4.5. 19:37

Aamulehti

Niinisalon metsissä on käynnissä historiallinen sotaharjoitus. Suomalaiset sotilaat harjoittelevat satojen Nato-maiden sotilaiden kanssa Suomen Nato-hakemuksen jättämisen kynnyksellä. Ammattisotilaista koostuvat ulkomaalaiset joukot ovat samoja miehiä ja naisia, joiden rinnalla suomalaiset taistelisivat tosi paikan tullen vihollista eli Venäjää vastaan.

Niinisalossa harjoiteltiin yhdessä hyökkäämistä. Ensi viikon 13. päivään kestävän Arrow-sotaharjoituksen kansainväliset joukot tulevat Britanniasta, Yhdysvalloista, Latviasta ja Virosta. Harjoituksen mielenkiinto kohdistuu tänä vuonna noin 120 hengen brittiosastoon, joka on varustettu neljällätoista tulivoimaisella Challenger 2 -taistelupanssarivaunulla. Koskaan aiemmin brittejä ei olla nähty näin voimalla Suomen maaperällä.

Yhteensä sotilaita nähdään harjoituksessa yli 3 000. Kuitenkaan mistään Nato-maiden sotilaiden rynnäköstä ei Niinisalossa voida puhua, sillä 90 prosenttia vuosittain järjestettävän Arrow-harjoituksen joukoista on suomalaisia. Muuallakin tapahtuu samaan aikaan, kun esimerkiksi Satakunnan lennoston suojauskomppania harjoittelee Pirkkalassa lauantaihin saakka.

Lue lisää: Kartta: Satakunnan lennoston harjoitus rajoittaa liikkumista Pirkkalassa ja Lempäälässä

Koska Suomen puolustus pohjautuu Nato-jäsenyyden aikanakin asevelvollisuuteen, ei ole ihme, että Arrow 22 -harjoituksessa nähdään ulkomaalaisten joukkojen kanssa pääosin suomalaisia asevelvollisia. Jos pilliin vihelletään, myös muiden kuin ammattisotilaiden pitää osata sotia liittolaisten kanssa. Jo nyt Suomelle läheinen liittolainen ydinasevaltio Britannia on etujoukoissa Nato-maana silloin, jos Suomi tarvitsee tulevaisuudessa lisäturvaa. Sotilaat voivat olla myös Suomen ja Ruotsin lisäturvana Nato-prosessin aikana.

Lue lisää: Britannia on mukana turvaamassa Suomea – Kaikkonen: ”Tarvitsemme ratifioinnin aikana ja sen jälkeen ystäviä”

Käynnissä olevan sotaharjoituksen päätavoitteena on varsinkin varussotilaiden totuttaminen kansainvälisten joukkojen kanssa sotimiseen. Tehtävä ei ole helpoimmasta päästä: Harjoituksen puhutuin kieli on englanti ja alle vuoden sotataitoja harjoitelleiden varussotilaiden vieressä harjoittelee ammattisotilaita.

Mutta hyvin suomalaiset pärjäävät, vakuuttaa Aamulehdelle brittikomppanian johdosta majuri George Trypanis. Vaikka takana oli keskiviikkona vasta vähän harjoittelua, suomalaiset varussotilaat ovat suoriutuneet hänen mielestään ”todella hyvin”.

Majuri George Trypanis vieraili ensimmäistä kertaa Suomessa Arrow 22-harjoituksessa.

Nyt Niinisalossa harjoittelevat varussotilaat saattavat olla ensimmäisten reserviläisten joukossa, kun Nato-Suomi lähettää joukkojaan harjoituksiin ulkomaille.

Brittien, baltialaisten ja yhdysvaltalaisten kanssa koetut hetket ja luodut kontaktit ovat siis tulevaisuudessa kultaakin arvokkaampia. Ja kontakteja on Arrowissakin jo ehditty luoda, Aamulehden haastattelemat varussotilaat kertovat. Ennen ensimmäistä hyökkäystä joukot tutustuivat vieraisiin kalustoihin ja opettelivat toistensa taktiikoita. Harjoituksen ja syvemmän yhteistyön alkutahdit lyötiin myös yhteisessä illanvietossa Niinisalon sotilaskodin pöydissä.

Vaikka Suomen puolustusvoimat on pitkälle Nato-yhteensopiva, löytyi Arrow 22 -harjoituksessa silti yhteen sovitettavaa esimerkiksi brittiarmeijan kanssa. Eri tyyppisten radioyhteyksien ja sotilaiden välisten käsimerkkien kanssa jouduttiin tekemään töitä ennen harjoituksen alkua.

Niinisalon aukeilla harjoitellaan pääosin hyökkäämistä, jossa suomalaiset sotilaat ja ulkomaalaiset vieraat on sekoitettu kahteen pääjoukkoon, sinisiin ja keltaisiin. Mutta eikö puolustusvoimien tehtävä olisi pääosin harjoitella puolustusta? Panssarivaunut ovat parhaimmillaan hyökätessä ja hyökkäystä tarvitaan puolustautumiseen, kuten vaikkapa talvisodassa nähtiin.

Arrow 22-sotaharjoitus

Panssariprikaatin johtama harjoitus Pohjankankaalla Niinisalossa sekä Säkylässä 2.–13. toukokuuta

Harjoitukseen osallistuu noin 1 600 sotilasta, noin 150 panssaroitua ajoneuvoa ja noin 300 muuta ajoneuvoa

Satakunnassa nähdään suomalaisten joukkojen lisäksi sotilaita Britanniasta, Latviasta, Yhdysvalloista ja Virosta.

Keskiviikkona järjestetystä Arrow 22-mediapäivästä tuli melkoinen hulabaloo, kun Satakunnan metsissä kierrätettiin kahta bussilastillista suomalaista ja ulkomaalaista mediaa. Kotimaisten johtavien medioiden kuten Aamulehden lisäksi brittisotilailta haastatteluita kärkkyivät esimerkiksi BBC, CNN, Sky News ja japanilainen kuvausryhmä. Laumaa kaitsinut vääpelikin joutui ottamaan juoksuaskeleita, kun valokuvaajat eksyivät liian lähelle jättimäisiä panssarivaunuja.

Keskiviikkona järjestetyssä mediapäivässä painotettiin useampaan otteeseen, että Arrow-harjoitus ei ole vastaus Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan, sillä sitä on suunniteltu jo pidemmän aikaa.

Toisaalta sotaharjoitukseen osallistuvan Britannian puolustusministeriössä oltiin Suomea suorempia harjoituksen tavoitteista etukäteen kerrottaessa. Sen lähettämän tiedotteen mukaan harjoitus parantaa maiden välistä yhteistyötä, mikä ”estää Venäjän aggressiota Skandinaviassa ja Baltian maissa.” Venäjä vastaus tähän nähtiin keskiviikkona, kun maan kone loukkasi idässä Suomen ilmatilaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut