Tutkija kertoo, miten hygienia vaikuttaa pakolaisten terveyteen ja mielenterveyteen: ”Kysymys on ihmisarvosta”

Oxfamissa työskentelevän Michelle Farringtonin työtä on tuottaa hygienia- ja sanitaatiopalveluja pakolaisille eri puolilla maailmaa. Hän tekee myös tutkimusta, jossa selvitetään, miten inkontinenssista eli virtsan- tai ulosteenkarkailusta kärsivät pakolaiset selviävät pakolaisleireillä.

Michelle Farrington on työskennellyt monissa kriisipesäkkeissä eri puolilla maailmaa. Tampereelle hänet toi Tampereen yliopistossa järjestetty inkontinenssikonferenssi.

1.5. 8:00

Aamulehti

Kun ihmiset joutuvat pakenemaan kotiseudultaan sodan tai luonnonkatastrofin takia, puhtaudesta ja hygieniasta on usein mahdotonta huolehtia. Tämä lisää muun muassa sairastumisen riskiä.

”Epidemioiden välttäminen on tärkeätä kriisien yhteydessä, sillä ongelmia on muutenkin paljon”, sanoo monet pakolaiskriisit maailmalla vuosien varrella kolunnut britti Michelle Farrington.

”Kysymys on myös ihmisarvosta”, Farrington sanoo. ”Tutkimuksissa on havaittu, että pääsy hygienia- ja sanitaatiopalvelujen äärelle auttaa ihmisiä kriisitilanteessa. Se tukee heidän yleistä hyvinvointiaan ja mielenterveyttään.”

Farrington on työskennellyt pakolaisten parissa muun muassa Jemenissä, Syyriassa, Sierra Leonessa, Nigeriassa, Bangladeshissa ja Nepalissa.

Tampereelle Farrington saapui viime sunnuntaina suoraan Puolasta, jossa hän oli viettänyt kolme viikkoa Przemyślin ja Korczowan kaupungeissa Ukrainan rajan tuntumassa vajaan sadan kilometrin päässä itäukrainalaisesta Lvivin kaupungista. Kummassakin kaupungissa on iso pakolaisten vastaanottokeskus.

Tampereella Farrington otti osaa Tampereen yliopistossa järjestettyyn monitieteiseen kansainväliseen Tiscare-symposiumiin, jonka aihepiirinä oli inkontinenssi.

Michelle Farrington

  • Manchesterissa Englannissa asuva Michelle Farrington työskentelee hyväntekeväisyysjärjestö Oxfamissa. Järjestö toimii noin sadassa maassa.

  • Johtaa tiimiä, joka järjestää pakolaisille hygieniaan, sanitaatioon ja terveyteen liittyviä palveluja ja tarvikkeita.

  • Hän johtaa myös tutkimushanketta, jossa selvitetään, miten inkontinenssi eli virtsan ja ulosteen pidätysvaikeudet vaikuttavat pakolaisten elämään.

Ruokaa ja puhtautta

Farringtonin tehtävä kriisialueella on edesauttaa sitä, miten pakolaiset saavat käyttöönsä puhdasta vettä, käymälöitä, hygieniatarvikkeita ja lääketarpeita.

”Kun tulemme paikalle, kartoitamme ensin, mitä ihmiset tarvitsevat, mitä on saatavilla ja mitä erikoistarpeita heillä on.”

Farringtonin mukaan pakolaisille on alueesta riippumatta yhteistä, että he ovat joutuneet jättämään kotinsa ja yhteisönsä eli kaiken sen, mistä heidän jokapäiväinen arkensa on koostunut. ”Siksi hän tarvitsee paikan, missä hän tietää olevansa turvassa, mistä hän saa ruokaa ja juomaa, missä hän voi peseytyä ja pitää huolta hygieniastaan”, Farrington sanoo.

Ukrainasta Puolaan saapunut 97-vuotias Olena kuvattiin rajan pinnassa sijaitsevan Przemyślin kaupungin rautatieasemalla 4. huhtikuuta.

Usein pakolaisella on pulaa aivan arkisista perustarvikkeista, kuten saippuasta, hammastahnasta ja -harjoista, vaipoista, terveyssiteistä ja voiteista. Osa tarvitsee myös virtsan- tai ulosteenkarkailulta suojaavia inkontinenssisuojia.

Farrington tapasi Puolassa paljon pakolaisia, joiden matka oli ollut hyvin raskas ja stressaava. ”Jotkut kärsivät hyvin vakavasta traumasta.”

”Eräs nainen kertoi nukkuneensa Ukrainan puolella Lvivissä sijaitsevassa keskuksessa kahden lapsensa kanssa kaksi yötä vessan lattialla monen muun pakolaisen kanssa. Vessaa käytettiin paljon yön aikana.”

Hygienia

Hygienia. Puhutaan muun muassa henkilökohtaisesta hygieniasta, teollisuushygieniasta, ympäristöhygieniasta, elintarvikehygieniasta. Kaikki nämä edistävät ja pitävät yllä ihmisen terveyttä.

Sanitaatio. Toimintoja, joiden avulla torjutaan terveyshaittoja, kuten esimerkiksi vesihuolto ja jätehuolto sekä keinot, joiden avulla pidetään yllä terveellisiä käymäläoloja.

Inkontinenssi. Inkontinenssi eli virtsan- ja ulosteenkarkailu on hyvin yleinen vaiva. Arvioiden mukaan inkontinenssista kärsii maailmassa noin 400 ihmistä.

Joidenkin arvioiden mukaan jonkin tasoisesta pidätyskyvyn vajavuuteen liittyvästä ongelmasta saattaa kärsiä joka kymmenes ihminen.

Itsemurha mielessä

Farrington johtaa tutkimushanketta, jossa avataan inkontinenssista kärsivien pakolaisten kokemuksia ja tarpeita leireillä pitkään olleiden ihmisten keskuudessa. Aineiston kerääminen Etiopiassa ja Malawissa saatiin päätökseen viime vuonna. Tutkimuksen kohteena olivat yli 50-vuotiaat. Parhaillaan kirjoitetaan loppuraporttia.

Farringtonin mukaan noin viidesosa pakolaisista kertoi, että joko he itse tai joku heidän perheestään kärsi inkontinenssista.

Ison määrän lisäksi Farringtonin yllätti, kuinka avoimesti ihmiset pidätysvaikeuksista puhuivat. ”Luoksemme tuli myös ihmisiä, jotka eivät ikänsä puolesta kuuluneet kohderyhmään. He kertoivat joko lapsensa tai itse kärsivänsä vaivasta.”

Pidätysvaikeuksilla on iso psykologinen vaikutus erityisesti vanhempiin ihmisiin.

”Erityisesti Etiopiassa esille nousi, että itsemurha oli käynyt monen inkontinenssista kärsivät mielessä. He kokivat itsensä taakaksi muille”, Farrington kertoo. ”Osa kertoi, että ei halua poistua kodista eikä halua tavata muita ihmisiä. Jos virtsaa tai ulostetta karkaisi, se olisi erittäin noloa.”

”Moni kertoi myös, että ei päässyt lääkäriin apua vaivaan hakemaan, sillä terveydenhuoltoa oli vähän tarjolla. Myöskään tarpeellisia apuvälineitä ei ollut. Moni joutui tekemään tarpeitaan ämpäreihin tai halkaistuihin teräväreunaisiin kanistereihin. Joillakin oli käytössään vain yhdet vaihtovaatteet.”

Traumat vaikuttavat

Tutkimuksen tavoitteena on kehittää keinoja pidätysvaivoista kärsivien ihmisten auttamiseen pakolaistilanteissa.

”Tarvitaan ennen kaikkea yksinkertaisia asioita, kuten kunnollisia alusastioita ja puhdasta vettä käyttöön. Jo pelkästään patjan suojasta olisi paljon apua, sillä patjan peseminen ja kuivaaminen vie paljon aikaa. Varsinkin, jos edes kunnon pesupaikkaa ei ole tarjolla.”

Maailmassa on arvioitu olevan noin 400 miljoonaa ihmistä, jotka kärsivät inkontinenssista.

”Ongelma saattaa olla jopa isompi pakolaisten keskuudessa kuin yleensä, sillä traumaattiset kokemukset saattavat lisätä inkontinenssin riskiä”, Farrington sanoo.

Farrington kertoo kokemuksistaan Syyriassa. Siellä sodan traumaattiset kokemukset saivat monet lapset kastelemaan vuoteensa.

”Kun kyselimme Puolassa vastaanottokeskuksissa vuodevaatteita vaihtaneilta vapaaehtoisilta heidän kokemuksistaan, he kertoivat, että joka päivä pari kolme makuusijaa oli kasteltu. Niissä oli nukkunut lapsia tai aikuisia.”

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut