Ministeri Kari: Kaikki suomalaiset tarvitaan mukaan energiansäästötalkoisiin

Sään ääri-ilmiöt jylläsivät Euroopassa viime vuonna, keskilämpötila yli kaksi astetta normaalia korkeampi.

Emma Kari (vihr.) toimii ympäristö- ja ilmastoministerinä.

22.4. 10:26 | Päivitetty 22.4. 15:04

Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari (vihr.) sanoo, että kaikki suomalaiset tarvitaan mukaan säästötalkoisiin, jotta energian hinta ei karkaa käsistä. Karin mukaan suurin tarve energiansäästölle on edessä ensi talvena. Valtion toimet eivät tuolloin yksin riitä hillitsemään energian hintapiikkejä, Kari sanoo.

Kari piti perjantaina tiedotustilaisuuden energiansäästöstä ja toimenpiteistä, joita jokainen voi arjessaan tehdä energian säästämiseksi. Aamulehti näytti tiedotustilaisuuden suorana IS:n välittämänä lähetyksenä.

Yksi tehokas keino on Karin mukaan asuntojen huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella.

Öljyn ja maakaasun käytön vähentäminen on tärkeää ilmastonmuutoksen torjunnan takia, mutta tarvetta on korostanut Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Eurooppa ja Suomi pyrkivät nyt irti Venäjältä tuodusta energiasta.

Karin lisäksi tilaisuudessa puhui Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund, joka on myös Suomen ilmastopaneelin varapuheenjohtaja.

Arktisella alueella lämpeneminen ylsi jo yli kolmeen celsiusasteeseen

Sään ääri-ilmiöt koettelivat Eurooppaa toden teolla viime vuonna. EU:n ilmastonmuutospalvelu Copernicuksen (Copernicus Climate Change Service) mukaan Euroopassa koettiin niin helleaaltoja, maastopaloja kun tuhoisia tulvia.

Copernicuksen mukaan keskimääräinen lämpötila Euroopassa oli viime vuonna yli kaksi celsiusasetta korkeampi esiteolliseen aikaan verrattuna. Koko maapallolla sama lämpötilan nousu oli keskimäärin 1,2 celsiusastetta.

Kahden asteen lämpenemistä on pidetty rajana, jonka jälkeen sään vaaralliset ääri-ilmiöt ovat yhä todennäköisempiä ja yleisempiä. Erityisen voimakasta lämpeneminen oli viime vuonna arktisella alueella, missä keskilämpötilaksi mitattiin yli kolme celsiusastetta enemmän kuin vertailuluku 1800-luvulta.

Euroopassa rekisteröitiin viime vuonna muun muassa mittaushistorian kuumin päivä, kun lämpömittari nousi Italian Sisiliassa 48,8 asteeseen. Helleaalto Välimeren alueella kesti viikkoja ja aiheutti esimerkiksi Kreikassa maastopaloja, jotka kärvensivät yhteensä yli 8 000 neliökilometrin suuruisen alueen taloineen päivineen.

Pohjoisemmassa Saksan ylle jämähtänyt matalapaine puolestaan sai aikaan rankkoja sateita. Maassa mitattiin historian suurin päiväkohtainen sademäärä heinäkuun puolivälissä. Seurauksena oli tulvia, jotka surmasivat joukoittain ihmisiä Saksan lisäksi Belgiassa ja aiheuttivat miljardien eurojen vahingot.

Sateita ruokki osaltaan se, että Itämeren pintalämpötila nousi paikoin jopa viisi celsiusastetta tavanomaisten korkeammaksi.

Päivitys 22.4.2022 kello 13.12 ja kello 15.04: Juttua on täydennetty Suomea ja ministeri Karia koskevalla osuudella.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut