Venäjä sai kuulla kunniansa historiallisessa Nato-keskustelussa eduskunnassa

Vasemmistoliitto oli odotetusti kriittisin Suomen Nato-jäsenyyttä kohtaan.

Kansanedustajat aloittavat 20. huhtikuuta historiallisen käsittelyn, kun sen pöydälle tuodaan Suomen turvallisuutta ja sotilasliitto Natoa koskeva tuore selonteko. Eduskunta kuvattuna marraskuussa viime vuonna.

20.4. 6:53 | Päivitetty 20.4. 21:33

Ukrainaan hyökännyt Venäjä sai kuulla kunniansa, kun eduskunta kävi keskiviikkona pitkäksi venyneen lähetekeskustelun hallituksen turvallisuuspoliittisesta ajankohtaisselonteosta.

Aamulehti näytti keskustelua suorana lähetyksenä kello 21.30 asti.

Hallitus antoi eduskunnalle viime viikolla selonteon, jossa käydään läpi mahdollisen Nato-jäsenyyden seurauksia, vaihtoehtoja ja Suomen turvallisuusympäristön muutosta.

Suomen Nato-jäsenyys sai selvimmin tukea istuntosalin oikealla laidalla, missä perussuomalaisten ja kokoomuksen edustajat korostivat sitä, että Naton ulkopuolelle jääminen olisi Suomelle riskialtista.

Kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen muistutti puolueen ryhmäpuheenvuorossa, että hyökkäys yhtä Nato-maata vastaan on hyökkäys kaikkia vastaan.

”Mahdollinen hyökkääjä joutuisi jatkossa ottamaan huomioon Suomen oman puolustusvoiman lisäksi kaikkien Nato-maiden yhteisen puolustusvoiman. Näin vahvat turvatakuut tuovat ennaltaestävän pidäkkeen sotilaalliselle painostukselle tai hyökkäykselle”, Häkkänen painotti.

”Yhteenkään Nato-maahan ei ole järjestön yli 70-vuotisen historian aikana hyökätty. Rauhantehtävässään Nato on onnistunut”, Häkkänen jatkoi.

Istuntosalin oikean laidan ohella Suomen Nato-jäsenyys sai vahvaa kannatusta myös vihreiden eduskuntaryhmältä.

Aggressiivinen ja arvaamaton itänaapuri

Pääministeripuolue SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman ei puolueen ryhmäpuheenvuorossa ottanut Nato-jäsenyyteen yhtä selvää kantaa, mutta viittasi monien muiden edustajien tavoin Ukrainassa paljastuneisiin venäläisjoukkojen raakuuksiin.

”Butsha, Buzova, Borodjanka ja Mariupol ovat muuttuneet kuoleman näyttämöiksi, eikä lista lopu tähän. Uusia tietoja tulee jatkuvasti julki, ja ne paljastavat hyökkääjän kylmyyden”, Lindtman listasi.

Lindtmanin mukaan Suomen itänaapurista on tullut häikäilemätön, aggressiivinen ja arvaamaton.

”On selvää, että Venäjän toiminta on tuonut Suomen monta askelta lähemmäksi sotilaallisen liittoutumisen välttämättömyyttä”, Lindtman muotoili.

SDP:n virallinen Nato-kanta muotoillaan puoluevaltuuston kokouksessa kevään aikana.

Potentiaalinen ensi-iskun kohde

Lähetekeskustelun kriittisimmät kommentit kuultiin odotetusti vasemmistoliiton riveistä. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo painotti, että ongelmatonta ja riskitöntä ratkaisua Nato-kysymyksessä ei ole.

Saramon mukaan Nato-keskustelussa on uskallettava keskustella kaikesta ja nostettava esiin ikävät puolet kaikista vaihtoehdoista.

”Nato-jäsenyyden puolesta vahvimmin puhuu se, että se nostaisi kynnystä hyökätä Suomeen. (...) Yhtä lailla on selvää, että jo jäsenyyden hakeminen kasvattaisi jännitteitä Suomen ja Venäjän välisellä rajalla ja syntyisi riski sodan ja konfliktien siirtymiselle muualta omalle maaperällemme”, Saramo sanoi.

Saramon mukaan Venäjän tarve Pietarin ja Murmanskin suojaamiseen toisi Suomen alueelle pysyvän uhan.

”Venäjän ja Naton välisissä sotatoimissa olisimme potentiaalinen ensi-iskun kohde”, Saramo varoitti.

Vaikuttamisyrityksiä luvassa

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) varoitti esittelypuheenvuorossaan, että Suomen pitää varautua laaja-alaisiin ja vaikeasti ennakoitaviin vaikuttamisyrityksiin, jos Suomi päättää hakea Naton jäsenyyttä.

Haavisto painotti, että turvallisuuspoliittiset päätökset ovat Suomen omissa käsissä.

”Suomen päätökset eivät ole suunnattu ketään vastaan” Haavisto korosti.

Lue lisää: Uusi turvallisuus­poliittinen selonteko julki, näin ministerit kertoivat mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs puolestaan totesi puheenvuorossaan, että keskusta on valmis kaikkien Suomen turvallisuuden kannalta tarvittavien ratkaisujen tekemiseen. Tämä sisältää myös Nato-jäsenyyden hakemisen, jos siihen yhdessä päädytään.

”Voimme olla erimielisiä, mutta lopulta olemme kaikki suomalaisia”, Pylväs totesi puhuessaan suomalaisten turvallisuudesta.

Pääministeri Sanna Marin puhui eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 20. huhtikuuta 2022. Taustalla ulkoministeri Pekka Haavisto.

Myös pääministeri Sanna Marin (sd.) totesi, että ratkaisujen aika on nyt tullut. Omaa Nato-kantaansa hän ei vielä paljastanut.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio katsoi myös, että Natoon liittymisen aika alkaa näyttää todennäköiseltä.

”Ei-välttämättömien asioiden keskeyttäminen muutamaksi viikoksi antaisi jokaiselle kansanedustajalle riittävästi aikaa oman kannan muodostamiseen ilman viivytyksiä”, hän sanoi.

Liittoutumisen puolesta puhui myös perinteisen Nato-myönteinen RKP.

”Jotta Butshan, Mariupolin ja Harkovan tapahtumat eivät koskaan toistuisi täällä”, perusteli puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

Liike Nytin puheenjohtaja Hjallis Harkimo taas totesi, että Ahvenanmaan demilitarisoinnista tulisi luopua. Hän moitti myös Venäjän konsulaatin sijaintia saarella.

Käsittely kestää joitakin viikkoja

Lähetekeskustelun jälkeen turvallisuusselonteko etenee valiokuntakäsittelyyn. Vastuuvaliokuntana toimii ulkoasiainvaliokunta, joka tekee asiasta mietinnön.

Puhemies Matti Vanhanen on arvioinut, että eduskunta käsittelee selontekoa joitakin viikkoja.

Puhemiesneuvosto on asettanut selonteon eduskuntakäsittelyn ajaksi koordinaatioryhmän varmistamaan eri toimijoiden välistä tiedonkulkua. Sen jäseninä ovat kaikkien eduskuntaan valittujen puolueiden puheenjohtajat ja eduskuntaryhmien puheenjohtajat. Ryhmää johtaa Vanhanen.

Turvallisuusselonteon mukaan mahdollisen Nato-jäsenyyden merkittävin vaikutus Suomelle olisi, että Suomi olisi osa Naton yhteistä puolustusta ja viidennen artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä.

Selonteko käy läpi myös muuttuneen tilanteen taloudellisia vaikutuksia, huoltovarmuutta, varautumista sekä rajaturvallisuutta, kyberturvallisuutta ja hybridivaikuttamista.

Lue lisää: Mika Aaltola: Suomi voisi saada keskeisiltä läntisiltä Nato-mailta turvatakuut jo hakemusvaiheessa

Lue lisää: Valtasuhteet kääntyivät Suomen ja Ruotsin Nato-orkesterissa: Nyt Suomi johtaa ja Ruotsin toivotaan seuraavan – ”Meillä Venäjän uhka on paljon konkreettisempi”

Lue lisää: Luottamus Venäjään romahti kerralla: Vauhdilla kasattu selonteko on käden­lämpöisen Nato-myönteinen, mutta käsitelläänkö Suomen hakemusta jo kesäkuun huippukokouksessa?

Lue lisää: Puolustusministeri Kaikkonen arvioi mahdollisen Nato-hakemuksen aikataulua: Kansanedustajille annettava aikaa, mutta kesä­kuun kokousta ei välttämätöntä odottaa

Päivitys 20.4.2022 kello 21.32: Juttu päivitetty kauttaaltaan.

Päivitys 20.4.2022 kello 15.29: Lisätty poliitikkojen kommentteja.

Päivitys 20.4.2022 kello 16.12: Lisätty poliitikkojen kommentteja.

Päivitys 20.4.2022 kellon 16.20: Lisätty kuvia poliitikoista.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut