Hoitajaliitot peruivat lakon toisen vaiheen, valmisteluun joukkoirtisanoutuminen – Näin työkiistan osapuolet kommentoivat uutta käännettä

Hoitajaliitot Tehy ja Super ilmoittivat peruvansa huomenna alkavaksi suunnitellun lakon ja alkavansa valmistella joukkoirtisanoutumisia.

Hoitajaliitot ilmoittivat tiistaina peruvansa suunnitellun hoitajalakon toisen vaiheen. Superin puheenjohtaja Silja Paavola, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen ja toimitusjohtaja Markku Jalonen Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajista kommentoivat käännettä jutussa.

19.4. 16:18 | Päivitetty 19.4. 22:15

Aamulehti

Keskiviikkona alkavaksi ilmoitettu hoitajalakon toinen vaihe on peruttu, kertovat hoitajaliitot Tehy ja Super.

Liittojen mukaan Tehyn ja Superin hallitukset kokoontuivat tiistaina toteamaan, että tilanne edellyttää järeämpiä työtaistelutoimia, koska lakko on murrettu peruspalveluministeri Aki Lindénin johdolla valmistellun hoitajien pakkotyölain seurauksena.

Järjestöjen hallinnot kokoontuvat lähipäivinä päättämään kokonaan uusista työtaistelutoimista.

Lisäksi Tehy ja SuPer julistavat koko kunta-alalle hoitajien työehtosopimuksia koskevan ylityö- ja vuoronvaihtokiellon toistaiseksi keskiviikosta 20.4.2022 klo 6.00 alkaen.

”Ministeri Lindén on puuttunut karkealla tavalla lailliseen lakkoon ja asettunut tukevasti työnantajan takapiruksi neuvottelupöytään. Pakkotyölaki on valmisteltu yhteistyössä työriidan toisen osapuolen kanssa – osin virheellisin tiedoin. Seurauksena työnantajalta on kadonnut paine löytää ratkaisua. Hallituksen on turha räpiköidä irti vastuustaan, sen verran syvällä työmarkkinasuossa se on. Järjestöjen on nyt siirryttävä järeämpiin toimiin eli joukkoirtisanoutumisen valmisteluun”, toteaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen liittojen tiedotteessa.

Lindén tviittasi tiistai-iltana, ettei kaikkein sairaimpien potilaiden hengen turvaava potilasturvallisuuslaki ollut todellinen syy työtaistelun toteutustavan muutokseen.

”Ei sitä oltu vielä edes käsitelty hallituksessa saati eduskunnassa. Syyt ovat muut. Toivon nopeaa sopua, joka turvaa hoitajien ansiokehityksen”, hän sanoi Twitterissä.

Myöhemmin tiistaina Lindén kertoi Ylellä helpottuneensa hoitajalakon toisen vaiheen perumisesta. Lindén kommentoi hoitajien työriitaa Ylen A-studiossa.

Lindénin mukaan keskiviikkona aamukuudelta olisi alkanut sellainen lakko, jossa ihmisiä olisi alkanut kuolla ensimmäisten tuntien aikana, koska suojelutyön määrä oli vedetty niin minimiin.

Mitä joukkoirtisanoutuminen käytännössä tarkoittaisi?

Puheenjohtaja Rytkönen ei kerro suunnitelmista tarkempia yksityiskohtia, esimerkiksi irtisanoutumisten aikataulua tai sitä, kuinka montaa hoitajaa asia koskisi.

”Emme luonnollisesti kerro”, Rytkönen sanoo.

”Meidän valtuustomme on kutsuttu lähikokoukseen asiasta päättämään.”

Hoitajat uhkasivat joukkoirtisanoutumisella viimeksi 2007. Tuolloin sovinto saatiin aikaan viime hetkillä. Rytkösen mielestä hoitajapulan tilanne on nyt paljon vaikeampi kuin tuolloin. Hän korostaa hallituksen vastuuta tilanteessa.

”Hoitajapula on kerta kaikkiaan ratkaistava, ja lopulta vastuu on puhtaasti valtiovallalla. Perustuslaki turvaa meille kaikille suomalaisille terveyden ja hyvinvoinnin, ja sitä ei saavuteta muuten kuin että hoitajia on riittävästi.”

Kuinka suuri jäsenistön tuki joukkoirtisanoutumiselle olisi? Rytkösen mukaan sen voi nähdä sosiaalisesta mediasta.

”Tavan hoitajia ei tarvitse kuin seurata Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä. Raivo on ollut aivan valtava tätä pakkolakia vastaan.”

Rytkösen mukaan irtisanoutumisella uhanneet hoitajat ovat kertoneet, että he aikovat ottaa ammattioikeutensa pois Valvirasta siltä varalta, että heitä pakotettaisiin lailla töihin.

KT:n Jalonen: Lain tarve ei häviä

Toimitusjohtaja Markku Jalonen Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajista (KT) kiistää Rytkösen sanomiset.

”Tämä ei pidä paikkaansa. Suomessa perustuslaki lähtee siitä, että kansalaisten henki ja turvallisuus pitää turvata kaikissa tilanteissa”, hän sanoi STT:lle.

Jalonen katsoo, että järjestöt ovat itse aiheuttaneet lain tarpeellisuuden, koska kieltäytyivät antamasta suojelutyövoimaa kriittisiin kohteisiin.

Tehy uhkasi joukkoirtisanoutumisella myös loppuvuodesta 2007, jolloin Jalonen oli Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja. Tuolloin sopu varmistui vasta juuri ennen kuin irtisanoutumiset olisivat tulleet voimaan. Kiistaa ratkottiin silloinkin sovittelulautakunnan avulla. Hallitus oli myös valmistautunut tilanteeseen poikkeuslailla, joka olisi pakottanut hoitajia sakon uhalla takaisin töihin.

Hoitajien joukkoirtisanoutumiseen oli tuolloin osallistumassa ensi vaiheessa lähes 12 000 hoitajaa.

Jalosen mielestä laki pitäisi kyetä säätämään myös nyt.

”Lain tarve ei häviä mihinkään. Irtisanoutumistilanteessa tarve on vähintään yhtä suuri kuin lakkotilanteessa.”

Hän kuvailee tilannetta vakavaksi paikaksi, mutta sanoo KT:n tukevan sovittelulautakunnan työtä.

”Hoitajajärjestöillä ei kiirettä”

Superin puheenjohtaja Silja Paavolan mukaan hoitajajärjestöillä ei ole kiirettä eikä Suomen lainsäädäntö tunne pakkosovintoa.

”Ensisijaista on saavuttaa hyvä sopimus. Hoitajapula ei tule ikinä ratkeamaan pakkotyöllä tai sillä uhkaamalla, vaan sopimalla ja rahalla. Sote-henkilöstön siirtyminen hyvinvointialueille lähenee koko ajan ja silloin sote-palvelut ovat kokonaan valtiovallan sylissä”, Paavola toteaa tiedotteessa.

Liittojen puheenjohtajat Rytkönen ja Paavola sanovat tiedotteessa, että hoitajapula ei ole vain työmarkkina-asia vaan merkittävä yhteiskunnallinen ongelma.

”Hoitajapulaan on saatava tällä kierroksella ratkaisu. Se vaarantaa potilas- ja asiakasturvallisuuden koko ajan. Huonoa sopimusta emme tule hoitajapulan takia tekemään.”

Päivitys 22.15: Juttuun lisätty osuus Aki Lindénin kommenteista Ylelle.

Päivitys 19.48: Juttuun lisätty osuus Aki Lindénin twiitistä.

Päivitys 18.58: Juttuun lisätty Millariikka Rytkösen kommentit.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut