Valtasuhteet kääntyivät Suomen ja Ruotsin Nato-orkesterissa: Nyt Suomi johtaa ja Ruotsin toivotaan seuraavan – ”Meillä Venäjän uhka on paljon konkreettisempi”

Nato-pohdinta Ruotsissa on erilaista kuin Suomessa. Ruotsilla ei ole pitkää maarajaa Venäjän kanssa, ja myös vanha liittoutumattomuuden perinne vaikuttaa.

Arto Satosen (kok., oikealla) lailla Jouni Ovaska (kesk.) sanoo, että olisi hyvä, jos maat voisivat kulkea samaa tahtia kohti Nato-jäsenyyttä, mutta Suomi ei voi jäädä odottamaan Ruotsia.

14.4. 17:06

Aamulehti

Samana päivänä kun hallitus Suomessa julkaisi odotetun selonteon turvallisuusympäristön muutoksista, pääministeri Sanna Marin (sd.) vieraili kollegansa Magdalena Anderssonin luona Ruotsissa.

Viesti tuli selväksi. Molemmat pääministerit korostivat yhteistyötä, mutta samalla he painottivat, että päätös mahdollisista Nato-hakemuksista tehdään itsenäisesti. Silti taustalla elää vahva toive, että jos jäsenyyttä haetaan, niin haetaan sitä yhdessä.

Samaa mieltä on Pohjoismaiden neuvoston valtuuskunnan varajäsen, kansanedustaja Arto Satonen (kok.). Hän näkee, että molemmille maille olisi eduksi, jos jäsenyyttä haettaisiin samanaikaisesti. Samaan hengenvetoon hän lisää, ettei Suomi voi kuitenkaan sitoa omaa päätöstään Ruotsin päätökseen.

Satonen ja koko kokoomuksen eduskuntaryhmä seuraa tarkasti, mitä länsinaapurissa tapahtuu.

”Olemme tehneet ruotsalaisen sisarpuolueemme, eli moderaatteina tunnetun maltillisen kokoomuksen kanssa yhteisen julkilausuman Nato-jäsenyydestä.”

Molemmat puolueet ovat olleet pitkään Naton kannattajia ja toiveena on ollut, että maat voisivat hakea jäsenyyttä yhtä aikaa.

”Pidämme tiivistä yhteydenpitoa muutoinkin, mutta nyt kun Nato-asia tiivistyi, niin olemme olleet entistä aktiivisempia.”

Kansanedustaja Arto Satonen (kok.) sanoo, että Venäjän uhka on meille suomalaisille paljon konkreettisempi kuin ruotsalaisille, mutta on se uhka myös länsinaapurille. Muistellaan vaikkapa ruotsalaisten reaktiota Gotlannissa.”

Kuperkeikkaa valtasuhteille

Ruotsalaismediassa Marinin torstain vierailu nähtiin niin, että valtasuhteet ovat vaihtuneet. Esimerkiksi Expressen-lehti kirjoitti, että Suomea hallittiin Tukholmasta satoja vuosia, mutta nyt Ruotsia hallitaan Helsingistä. Suomi nähdään aktiivisempana osapuolena.

Satonen allekirjoittaa näkemyksen, valtasuhteet heittävät nyt kuperkeikkaa.

”Totta kai aktiivisuuden ymmärtää, kun meillä on Venäjän uhka paljon konkreettisempi kuin Ruotsilla. Mutta on se uhka myös länsinaapurille. Muistellaan vaikkapa ruotsalaisten reaktiota Gotlannissa.”

Ruotsi lisäsi valmiutta Gotlannin saarella, koska Venäjän laivaston liikehdintä lisääntyi Itämerellä. Saarelle lähetettiin kiireesti 120:n sotilaan valmiusjoukko. On olemassa myös toinen syy siihen, miksi Nato-jäsenyyteen suhtaudutaan ehkä eri lailla Ruotsissa kuin Suomessa.

”Ruotsilla on vielä pidempi, noin kahdensadan vuoden perinne puolueettomuudesta. Osalle ruotsalaisista on iso kynnys liittoutua”, Satonen pohtii.

Tuoreen kannatusmittauksen mukaan noin 63 prosenttia ruotsalaisista kannattaa Nato-jäsenyyttä, jos Suomikin liittyy sotilasliittoon.

”Tämä todistaa, että kansalaismielipide on sielläkin muuttunut. Ruotsin valtiopäivävaalit ovat syksyllä. Arvioni on, etteivät sosiaalidemokraatit lähde vaalityöhön epävarmalla Nato-kannalla.”

Selvitys naapurissakin

Ruotsin vastaava turvallisuusselvitys on käynnissä, ja se valmistuu toukokuun loppuun mennessä.

”On sanottu, että aikataulu voi aikaistua. On siis hyvät mahdollisuudet siihen, että Suomi ja Ruotsi voivat ehtiä samaan junaan, jos molemmissa maissa päädytään hakemaan jäsenyyttä.”

Naton huippukokous on kesäkuun lopussa Espanjassa Madridissa.

Vahvempi kyky reagoida

Satonen korostaa monen muun lailla sitä, että yhteistyö Ruotsin kanssa tiivistyy, kävi jäsenyyden kanssa miten tahansa.

”Mutta on tosiasia, että jos molemmat hakevat jäsenyyttä, niin silloin Venäjän mahdollisiin reaktioihin on painavampi kyky vastata yhdessä.”

Satonen ei kannata puolustusliittoa Suomen ja Ruotsin välille. Liitto ei toisi turvatakuita Suomelle.

”Puolustusliitto kyllä toteutuu, jos molemmat hakevat ja tulevat hyväksytyksi Natoon. Silloinhan olemme samassa puolustusliitossa.”

Kansanedustaja Jouni Ovaska on Pohjoismaiden neuvoston valtuuskunnan jäsen. Neuvostossa turvallisuuspolitiikasta keskustellaan nyt aivan eri tahtiin kuin ennen.

Suomen tahti yllätti

Valtuuskunnan ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Jouni Ovaska (kesk.) arvelee, että ruotsalaisille tuli yllätyksenä se, miten nopeasti Suomessa Nato-keskustelu on edennyt.

”Etenkin Ruotsin sosiaalidemokraateille vauhti taisi olla yllätys. Herääkin kysymys, ovatko he yrittäneet hillitä keskustelua nyt kun pallo on pyörimässä”.

Hän vertaa tilannetta entisen ulkoministerin Erkki Tuomiojan (sd.) lausuntoon vajaa viikko sitten. Tuomioja kertoi julkisuuteen, että Suomi ja Ruotsi suunnittelevat puolustusliittoa, vaikka tällaista ei ole pöydällä. Myöhemmin Tuomioja täsmensi, että puhetta on ollut lähinnä sisarpuolueiden välillä.

”Tämäkin ulostulo voi kertoa siitä, että kyse on demareiden sisäisestä pallottelusta.”

Lue lisää: Erkki Tuomioja: Puheet Venäjän pussiin pelaamisesta ”ala-arvoista sontaa”

Keskustelu sai uuden suunnan

Ovaskan mukaan Pohjoismaiden neuvostossa ei ole ennen puhuttu näin laajasti turvallisuuspolitiikasta kuin nyt.

”Viime aikoina keskustelu on ilahduttavasti lisääntynyt, mikä on hyvä merkki. Myös tanskalaiset ovat osallistuneet keskusteluun aktiivisemmin.”

Puheyhteyttä on tiivistetty koko ajan.

”Niin ministeri- kuin valiokuntatasolla sekä puolueiden välillä. Suomi-Ruotsi-yhteys on nyt tosi tiivis, ja toivottavasti se johtaa tuloksiin.”

Satosen lailla Ovaska sanoo, että olisi hyvä, jos maat voisivat kulkea samaa tahtia kohti Nato-jäsenyyttä, mutta Suomi ei voi jäädä odottamaan Ruotsia.

Hän on myös huomannut, että orkesteria johtaa nyt Suomi.

”Kyllä, Suomi näyttää suuntaa.”

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut