Naton kannalla on nyt yli puolet Pirkanmaan kansanedustajista

Keskusta ei ole ollut Nato-intoilijoita. Viikonvaihteen puoluevaltuuston yksituumainen kokous yllätti.

Kansanedustaja Arto Pirttilahti (kesk.) Pirkanmaalta liittyi Nato-letkaan. Nyt maakunnan edustajista kymmenen liputtaa avoimesti jäsenyyden puolesta.

11.4. 13:06 | Päivitetty 11.4. 20:54

Aamulehti

”Kyllä, yksi lisää joukkoon. Kantani jäsenyyden puolesta on ollut jo lähellä aiemmin, mutta halusin vielä saada lisää informaatiota. Sitä on saatu niin eduskuntaryhmässä kuin viikonloppuna Vaasassa keskustan puoluevaltuuston kokouksessa”, kommentoi Arto Pirttilahti (kesk.).

Pirkanmaan toinen keskustan kansanedustaja Jouni Ovaska kertoi Nato-myönteisyydestään Aamulehdelle pari viikkoa sitten. Pirttilahden ilmoitus tarkoittaa sitä, että nyt Pirkanmaan 19 edustajasta kymmenen on jäsenyyden takana.

Lisäksi sdp:n kansanedustaja Ilmari Nurminen ilmoitti perjantaina, että hänen Nato-kulma on haaleanvihreä.

Lue lisää: Keskustan Jouni Ovaska Aamulehdelle: tuen Suomen Nato-jäsenyyttä – Selvitimme kaikkien Pirkanmaan kansanedustajien kannat, lue perustelut

Liittoutumista jo 90-luvulla

Pirttilahti halusi tuoda julki kantansa, ennen kuin eduskunta saa täydentävän selonteon käsiteltäväkseen.

”Uskon, että nyt voin vapaammin ajatella selontekoa. Se antaa vielä lisätietoja. Saamme toki sekä yleistä että salaista tietoa, mutta tässä vaiheessa ajattelen niin, että selonteon monipuolisuus vaan vahvistaa näkemystäni siitä, että Nato on osa turvallisuuspoliittista kokonaisuuttamme.”

Jäsenyyden kannattajaksi Pirttilahti siirtyi käytännössä silloin, kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan alkoi.

”Tiesin, että meidän pitää hakea vaihtoehtoja sille, mikä Suomen ja Venäjän suhde on. Isoin kysymys oli liittoutumattomuutemme. On ehkä kuviteltu, että olemme edelleen täysin liittoutumattomia, vaikkakin poliittinen liittoutuminen tehtiin jo vuonna 1995, kun liityimme EU:hun. Naton rauhankumppanuusohjelmiin liittyminen vuotta aiemmin oli jo osa tätä kehitystä.”

Hän muistuttaa, että EU:llakin on artikla avunannosta, mutta se ei kuitenkaan ole sellainen turvatakuu kuin Natolla.

”On myös hyvä muistaa, että vain muutama valtio Euroopassa on Naton ulkopuolella. Kaikki Baltian maat ja itärajan pinnassa olevat valtiot paitsi Suomi ovat jäseniä.”

Naton suosio Pirkanmaalla 11.4.

Nato-jäsenyyden puolesta: Sofia Vikman (kok.), Pauli Kiuru (kok.), Arto Satonen (kok.), Jari Kinnunen (kok.), Iiris Suomela (vihr.), Veijo Niemi (ps.), Sakari Puisto (ps.), Sami Savio (ps.), Jouni Ovaska (kesk.), Arto Pirttilahti (kesk.)

Suhteet rakennettava uudelleen

Pirttilahti jatkaa, että Suomen on joka tapauksessa rakennettava suhde Venäjälle uudelleen, olimme sitten Natossa tai emme.

”Jos emme olisi Natossa, niin meidän olisi vaikeampaa rakentaa suhteita. Todennäköisesti esiintyisi enemmän poliittista tai sotilaallista painostusta.”

Pirttilahti on profiloitunut talousalaan eduskunnassa, ja siksi hän ottaa esille sen, miten Suomi saa jatkossa lämpöenergiaa.

”On otettava iso askel siihen suuntaan, mistä löydämme kaiken korvaavan.”

Harvinaista yksituumaisuutta

Keskustan puoluevaltuusto oli harvinaisen yksimielinen viikonloppuna, kun se antoi puheenjohtaja Annika Saarikolle (kesk.) mandaatin neuvotella lähiviikkojen turvallisuuspoliittisista ratkaisuista sisältäen Nato-jäsenyyden.

Pirttilahti myöntää, että yksimielisyys yllätti, sillä puolueessa ei ole oltu Nato-intoilijoita.

”Keskustelu oli rakentavaa ja puheenvuoroissa oli toki eri sävyjä, mutta tahtotila oli sama.”

Lue lisää: Keskustan puoluevaltuuston kokouksesta muotoutui historiallinen – sunnuntaina se jatkuu turvallisuuspoliittisella keskustelulla

Politiikkaa tehdään ajassa

Hän muotoilee, että päätökset on tehtävä tässä ajassa.

”Kahvikuppikeskusteluissa ja illanvietossa kävimme vielä perinpohjaista keskustelua. Yleisilme oli, että politiikkaa tehdään ajassa. Paasikivi-Kekkonen-linja toimi aikoinaan, mutta se oli sitä aikaa se. Jotta ymmärtää historiaa, mutta tehdä tulevaisuutta.”

Entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) hallitsi viikonvaihteessa poliittista keskustelua, kun hän väitti Suomen ja Ruotsin suunnittelevan puolustusliittoa. Tällaista ei puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) mukaan ole suunnitelmissa. Tuomioja itsekin muotoili asian myöhemmin uudelleen.

”Pohjoismaiden puolustusyhteistyötä on tiivistettävä edelleen. Siihen voi tulla uusia elementtejä, mutta se ja Nato-jäsenyys eivät ole toisiaan poissulkevia. Vanhana Pohjoismaiden neuvoston jäsenenä pidän hyvänä yhä tiivistyvää yhteistyötä ilman varsinaisia liittoajatuksia.”

Lue lisää: Erkki Tuomioja: Puheet Venäjän pussiin pelaamisesta ”ala-arvoista sontaa”

Lue lisää: Puolustusministeri Kaikkonen kiistää Erkki Tuomiojan puheet suomalais-ruotsalaisesta puolustus­yhteistyöstä

Kahdesta neljään viikkoa

Eduskunta saa tällä viikolla selonteon. Pirttilahti arvioi, että sen käsittely valiokunnissa voi olla hyvinkin nopeata tarpeen tullen.

”Voi olla vaikkapa 3–4 kokousta, joissa kuullaan asiantuntijoita. Sen jälkeen tehdään mietintö. Aikaa voi kulua kahdesta viikosta kuukauteen.”

Selonteon valmistuminen ei ole sidoksissa valtiojohtoon.

”Jäsenyyshakemuksen jättäminen on presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan käsissä. Sen jäsenet pystyvät neuvottelemaan muiden maiden kanssa siitä, mikä on sopiva ajankohta, heille on esitysoikeus.”

Jos ei ole kiirettä, niin tp-utva eli hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta voi käsitellä selonteon ja huomioida siitä esitettyjä näkemyksiä, ja tehdä sen jälkeen oman esityksensä mahdollisesta Nato-jäsenyydestä.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut