Tällainen on perjantaina vahvistettu uusi pakotepaketti – kieltää ensi kertaa kivihiilen tuonnin

Ennen tätä pakotteet eivät ole osuneet venäläiseen tuontienergiaan.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen (edessä) tviittasi ennen pakotepäätöksen vahvistamista, että G7-maiden johtajat seisovat Ukrainan tukena ja ottavat yhdessä lisäaskelia Venäjän vastaisista pakotteista. Kuva on otettu 1. maaliskuuta 2022, kun Ukrainan presidentti puhui EU-parlamentin istuntoon.

8.4. 12:33

STT

Euroopan unionin maat pääsivät myöhään torstai-iltana sopuun EU:n uudesta pakotepaketista Venäjää vastaan. Asiasta kerrottiin Ranskan EU-puheenjohtajuuden virallisella Twitter-tilillä.

Torstai-illan myöhäinen päätös syntyi EU-suurlähettiläiden Coreper II -kokouksessa. EU-lähettiläiden eli jäsenmaiden pysyvien edustajien komitean tehtäviin kuuluu muun muassa lainsäädäntötyö.

Viides pakotepaketti vahvistettiin perjantaina kirjallisella menettelyllä.

Mitä pakotteet sisältävät?

Pakotteet osuvat ensimmäistä kertaa Venäjän energiateollisuuteen, sillä ne kieltävät kivihiilen tuonnin. EU-arvion mukaan Venäjän kivihiilikaupan arvo on vuosittain noin neljä miljardia euroa.

Lisäksi pakotteisiin kuuluu asevientikielto, useiden venäläispankkien varojen jäädyttäminen ja Venäjän lipun alla seilaavien laivojen pääsyn kieltäminen satamiin.

Pakotteita asetetaan muun muassa venäläisiä oligarkkeja, propagandatoimijoita, asevoimien edustajia sekä Ukrainaan hyökkäykseen linkitettyjä teollisuustoimijoita vastaan.

Venäläisenergiasta luopuminen kivuliasta

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tviittasi jo ennen päätöksen vahvistamista, että G7-maiden johtajat seisovat tiukasti Ukrainan tukena ja ottavat yhdessä lisäaskelia Venäjän vastaisten pakotteiden suhteen.

Euroopan parlamentti vaati aiemmin torstaina julkaistussa päätöslauselmassaan niin venäläisen kaasun, öljyn, hiilen kuin ydinpolttoaineen tuonnin kieltämistä.

Vaikka paine siihen, että EU-pakotteita laajennettaisiin koskemaan myös esimerkiksi kaasua, on kasvanut, asia on EU-maille vaikea, sillä niiden riippuvuus venäläisenergiasta vaihtelee.

”Pohdimme, miten pääsisimme eroon siitä [kaasusta ja öljystä], mutta emme voi irrottautua kaasuntuonnista yhdessä yössä. Kuvittele, mitä se tarkoittaisi joillekin jäsenmaille, joiden energiantuotannosta yli 50 prosenttia on kiinni venäläisessä kaasussa”, EU:n ulkosuhdejohtaja Josep Borrell sanoi yhdysvaltalaisen uutiskanavan PBS:n haastattelussa ennen viidennen pakotepakettipäätöksen syntymistä.

Borrelin mukaan tuontia pyritään vähentämään nopeastikin ja toiveena on, että vuoden kuluttua EU-maat eivät käyttäisi enää juuri lainkaan venäläistä kaasua. Tämä kuitenkin on Borrelin mukaan kiinni myös siitä, kuinka nopeasti Yhdysvallat ryhtyy tukemaan EU-maita venäläiskaasun korvaamisessa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut