Yksi kuva näyttää, miten vähän pakolaisia on tullut Suomeen Ukrainasta – Tampereella valmistellaan uudenlaista mallia pakolaisten varalle: ”Siinä on myös ristiriita”

Paljon pakolaisia vastaanottaneiden Ukrainan naapurimaiden kuormitus alkaa olla äärirajoilla. Suomeen tulee vielä kymmeniätuhansia pakolaisia, mutta määrä voi olla myös arvioitua suurempi: ”Tässä on niin paljon ennakoimattomia elementtejä.”

Ukrainasta on paennut yli 4 miljoonaa ihmistä. Suomeen heitä on arvioitu saapuvaksi kymmeniätuhansia. Suurin osa lähtijöistä on ollut naisia ja lapsia. Unicefin mukaan Ukrainasta on paennut 2 miljoonaa lasta. Nämä pakolaiset kuvattiin Ukrainassa lähellä Puolan rajaa sijaitsevassa Shehynin kaupungissa 31. maaliskuuta.

3.4. 6:00

Aamulehti

Ukrainan sota on synnyttänyt suurimman pakolaistilanteen sitten toisen maailmansodan. Näin summaa asiantuntijajärjestö Suomen pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan huhtikuun alkuun mennessä yli neljä miljoonaa ukrainalaista oli paennut maasta. Paenneista kaksi miljoonaa on Unicefin mukaan lapsia. Maan sisäisiä pakolaisia on yli 6,5 miljoonaa.

Kovinta kuormitus on ollut Ukrainan naapurimaissa, ja nyt ne alkavat olla äärirajoilla. ”Resurssit alkavat olla jo sillä tavalla käytettyinä, että he tulevat tarvitsemaan aika nopeastikin apua selviytymiseensä.”

Erityinen huolenaihe on Moldova. Suomea asukasmäärältään noin puolet pienempään maahan on tullut yli 390 000 pakolaista. Se on karkeasti sama määrä kuin Tampereella ja Jyväskylässä on asukkaita yhteensä. Maasta on jo siirretty pakolaisia Itävaltaan, ja Moldova on pyytänyt myös Suomea hakemaan maasta pakolaisia.

Vaikeuksissa on myös Puola. Siellä pakolaisten vastaanottamisessa joudutaan tukeutumaan yhä enemmän vapaaehtoisiin, kun entistä useampi pakolainen myös jää rajalle. Pakolaisten rekisteröinti takkuaa, ja heitä menee viranomaisten ohi.

”Tämä totta kai lisää kaiken asteista haavoittuvuutta, sukupuolittunutta seksuaalista väkivaltaa sekä ihmiskaupan ja hyväksikäytön riskiä”, Lehtinen sanoo. ”Ukrainan kohdalla näistä alkaa nousta raportteja enenevissä määrin.”

Eniten ukrainalaisia on paennut sotaa naapurimaa Puolaan. Maahan on saapunut jo yli 2,38 miljoonaa ukrainalaispakolaista. Wroclaw-nimisessä kaupungissa Lounais-Puolassa sijaitseva Hala Orbita -monitoimiareena on muutettu tarjoamaan tilapäistä majoitusta pakolaisille. Tältä siellä näytti 28. maaliskuuta.

Saapuneista ei tarkkaa lukua

Suomeen Ukrainasta saapuneiden pakolaisten määrästä ei ole tarkkaa tietoa. Maahanmuuttoviraston (Migri) mukaan Suomesta on hakenut kansainvälistä suojelua yli 14 600 Ukrainan kansalaista. Kaikki eivät kuitenkaan rekisteröi oleskeluaan.

Lue lisää: Yli 14 000 ukrainalaista on hakenut Suomesta tilapäistä suojelua, saapujia satoja päivässä – näin Krista Mikkonen kertoi pakolaisten vastaanottamisesta

Pirkanmaalla ukrainalaispakolaisia on ainakin satoja. Suurin osa heistä, vajaat 600 eli arviolta noin 70 prosenttia, on yksityismajoituksessa eli esimerkiksi tuttavien tai sukulaisten luona. Vastaanottokeskuksia on Pirkanmaalla kaksi.

Hämeenkyrön hybridiyksikköön ukrainalaispakolaisia on tullut ”kourallinen”, sanoo va. vastaanottotoiminnan johtaja Tatu Jeskanen Suomen Punaisen Ristin (SPR) Hämeen piiristä. Alaikäisille ja yksin maahan tulleille tarkoitetussa yksikössä on 26 paikkaa.

”Aivan ensivaiheessa alaikäisiä ei vielä tullut, mutta nyt heitä on ruvennut tulemaan”, Jeskanen kertoo. ”Olemme laatineet suunnitelman siihen, että pystymme vastaamaan isompaankin tarpeeseen, jos tarve on.”

Lue lisää: Tampereen työnyrkki järjestää rekrytapahtumien sarjan ukrainalaisille pakolaisille – ”Yritysten työvoiman tarve on suuri”

Jo aiemmin täyttynyt Tampereen Kaupin vastaanottokeskus on yhä täynnä, sanoo palvelujohtaja Maritta Närhi kaupungin psykososiaalisen tuen palveluiden yksiköstä. Kaupissa paikkoja on 300. Torstaina vastaanottokeskuksessa oli yhteensä 288 asukasta, joista 156 oli Ukrainasta.

Hätämajoitukseen paikkoja on vapautunut, kun 32 pakolaista siirtyi Kristiinankaupunkiin. ”Hätämajoitukseen tulee noin kymmenen asiakasta päivässä”, Närhi sanoo. ”Suurin osa pakolaisista näyttää jääneen pääkaupunkiseudulle ja Turkuun.”

Tilapäinen suojelu

Ukrainasta sotaa pakenevat voivat hakea tilapäistä suojelua. Se perustuu EU:n direktiiviin, jota käytetään nyt ensimmäistä kertaa.

Tilapäiseen suojeluun perustuvaa oleskelulupaa haetaan poliisilta tai rajaviranomaiselta. Hakemus käsitellään noin kahdessa viikossa eli nopeammin kuin turvapaikkahakemus.

Päätöksen hakemuksesta tekee Maahanmuuttovirasto. Päätös lähetetään hakijalle tiedoksi pääsääntöisesti postitse.

Jos hakija saa tilapäistä suojelua, Maahanmuuttovirasto tilaa hakijalle oleskelulupakortin. Sen saamisessa kestää noin kaksi viikkoa.

Suojelua saavalle myönnetty oleskelulupa on voimassa maaliskuuhun 2023.

Tilapäistä suojelua saavat voivat työskennellä ja opiskella ilman rajoituksia. He ovat oikeutettuja myös terveys- ja sosiaalipalveluihin sekä vastaanottorahaan.

Lähteet: Sisäministeriö, Maahanmuuttovirasto.

Tampereen Kaupin vastaanottokeskus täyttyi jo maaliskuun puolivälissä. Huhtikuun alkuun mennessä 300-paikkainen vastaanottokeskus oli yhä täynnä. Puolan etelärajalta bussikuljetuksella Tampereelle tulleita ukrainalaispakolaisia saapui Kauppiin 7. maaliskuuta.

Suomeen kymmeniätuhansia lisää

Ukrainasta odotetaan Suomeen vielä kymmeniätuhansia pakolaisia. Sisäministeriö on arvioinut, että tänä vuonna ukrainalaispakolaisia voisi tulla 40 000–80 000. Suomen pakolaisavun Annu Lehtinen pitää arviota realistisena.

”Mutta on varmaan syytä varautua siihen, että luku voi olla myös suurempi. Tässä on niin paljon ennakoimattomia elementtejä”, hän sanoo ja muistuttaa Ukrainan sisäisten pakolaisten määrästä. ”Ennen pitkään heitä tulee siirtymään pois Ukrainasta.”

Lue lisää: Sodan runtelemassa Ukrainassa uhkaa puhjeta paha terveyskriisi – Huonon koronatilanteen lisäksi lääkepulaa potevassa maassa kärsitään poliosta, tuberkuloosista ja hivistä

Migri on varautunut tilanteeseen perustamalla parisenkymmentä uutta vastaanotto­keskusta ja kasvattamalla paikkamääriä. Vastaanottotoiminnan johtaja Pekka Nuutinen sanoo, että kapasiteetti on noussut 3 350 paikasta noin 8 400 paikkaan.

Suunnitellaanko Pirkanmaalle uusia vastaanottokeskuksia? ”En ole tietoinen tämänhetkisistä suunnitelmista”, Nuutinen kirjoittaa sähköpostitse ja lisää, että valmisteilla on uusi malli. ”Sillä voitaisiin korvata kuluja niille kunnille, jotka ovat spontaanisti majoittaneet ja majoittavat ukrainalaispakolaisia.”

Tampereella on jo aloitettu valmistelu tätä varten. Maritta Närhen mukaan uusi malli olisi asuntopohjainen. Parhaillaan kartoitetaan vapaita asuntoja, joihin pakolaisia voitaisiin majoittaa. ”Tavallaan malli on tervetullut, mutta siinä on myös ristiriita. Isoissa kasvukeskuksissahan on työpaikkoja ja paremmat mahdollisuudet järjestää palveluja, mutta asuntoja on paremmin tarjolla pienissä kunnissa.”

Romanian koillisnurkan Suceavassa hotellin juhlasali on otettu ukrainalaispakolaisten majoituskäyttöön. Kuva on otettu 20. maaliskuuta. YK:n pakolaisjärjestön mukaan noin 19 miljoonan asukkaan Romaniaan on tullut yli 600 000 ukrainalaispakolaista.

Suomen pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen sanoo monen ukrainalaispakolaisen olevan haavoittuvassa asemassa. Riskinä on joutua esimerkiksi ihmiskaupan uhriksi. ”Oletko väkivallan tai ihmiskaupan uhri?” informaatiotaulu kysyi Saksan Düsseldorfissa 31. maaliskuuta.

Tilanne ei helppo Suomessakaan

Moneen muuhun maahan verrattuna Suomen valmiudet ja kokemus ottaa vastaan pakolaisia ovat hyvät, sanoo Annu Lehtinen. Silti tilanne ei hänen mukaansa tule olemaan helppo Suomellekaan.

”Meillä on varmasti huomattavasti paremmat valmiudet siihen, että tarjoamme välitöntä kriisitukea kuin siihen, että tarjoamme apua pitkäkestoisempien sotatraumojen hoitoon. Se ei varmasti ole Suomessa riittävällä tasolla”, Lehtinen arvioi.

Lue lisää: Ukrainalaisten lasten opettajat kertovat nyt uskomattomasta avuliaisuudesta Tampereella: ”Tämä on sellaista, jota ei voi sanoiksi puhua” – seurasimme oppituntia lähietäisyydeltä

Kuten muuallekin, myös Suomeen tulleista ukrainalaispakolaisista suurin osa on ollut naisia ja lapsia. Esimerkiksi lasten osalta kysymyksiä on jo herättänyt se, miten sovelletaan nyt ensimmäistä kertaa käytössä olevaa EU:n tilapäisen suojelun direktiiviä.

”Suomessa lapsella on aina oikeus koulunkäyntiin ja esiopetukseen, mutta päivähoito-oikeutta ei pakolaisille välttämättä nouse, kun heillä ei ole varsinaista kuntapaikkaa. Tällaisten hyvin konkreettisten asioiden pohdintaa täytyy vielä tehdä.”

Lehtinen pitää tärkeänä sitä, ettei ukrainalaispakolaisia jätettäisi nyt yksin vaan heidät otettaisiin osaksi yhteisöjä. Hän muistuttaa myös, että Suomessakin haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset voivat kohdata riskejä hyväksikäytölle.

”Tässä tulee lähimmäisen rooli mukaan niin, että jos näkee tilanteita, joissa toinen ihminen on selvästi hyväksikäyttöasemassa, tultaisiin matalalla kynnyksellä apuun.”

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut