Ruotsin pääministerin Nato-kommenttia on arvosteltu – Turvallisuus­politiikan asiantuntijan mukaan toisi vaikeuksia myös Suomelle

Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson sanoi tiistaina, että jos Ruotsi hakisi Naton jäseneksi nyt, se horjuttaisi Euroopan turvallisuustilannetta entisestään. Puheet Natosta vaikuttavat myös Suomeen, arvostelevat oppositiojohtaja ja asiantuntija.

Pääministeri Magdalena Andersson sanoi tiistaina, että Ruotsin hakeminen Naton jäseneksi nyt horjuttaisi Euroopan turvallisuustilannetta entisestään. Kuva on helmikuun lopulla järjestystä tiedotustilaisuudesta.

9.3. 16:09

Tukholma

Ruotsin pääministerin tiistainen kommentti Natosta on herättänyt Ruotsissa arvostelua. Samaan aikaan yhä useammat hänen edustamansa puolueen sosiaalidemokraattien jäsenet ovat kertoneet olevansa valmiita Nato-keskusteluun.

Pääministeri Magdalena Andersson sanoi lehdistötilaisuudessa, että Ruotsin hakeminen Naton jäseneksi nyt horjuttaisi Euroopan turvallisuustilannetta entisestään.

Oppositiojohtaja, maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson kuvaili lausuntoa epäonnistuneeksi sekä Ruotsin että Suomen kannalta.

”Jos Ruotsin harkinta Nato-kysymyksessä horjuttaa Eurooppaa, mitä tarkoittaisi Suomen harkinta?” Kristersson kirjoitti Facebookissa.

Anderssonin kommentti herätti paljon keskustelua myös Twitterissä. Upseeritaustainen turvallisuuspolitiikan asiantuntija ja Kuninkaallisen sotatieteiden akatemian jäsen Johan Wiktorin näki lausunnon rajoittavan myös Suomen toimintaa.

”Jos Suomi nyt näkisi, että Naton jäsenyys palvelisi sen etuja parhaiten, passiivinen Ruotsi voisi osoittautua vaaralliseksi. Suomesta tulisi ’Nato-saari’, jolla on yhteistä rajaa Norjan kanssa pohjoisessa. Naton näkökulmasta Suomen puolustamisesta tulisi vaikeaa”, Wiktorin kirjoittaa.

Tästä voisi Wiktorinin mukaan seurata vaikeuksia Suomen Nato-hakemukselle, koska jotkin Nato-maat voisivat sen perusteella vastustaa Suomen jäsenyyttä.

Kristerssonin mukaan Anderssonin lausunto heikentää Ruotsin liikkumavaraa tehdä omat turvallisuuspoliittiset päätöksensä.

”Emmekö me Ruotsissa siis saisi Venäjän pelon takia päättää omasta kohtalostamme? Se oli pääministeriltä vakava virhearviointi, eikä hän voi aidosti olla sitä mieltä”, hän kirjoitti.

Oppositiojohtajan mukaan Ruotsin pitäisi nyt koordinoida toimintansa tarkasti Suomen kanssa, jossa Nato-keskustelua käydään vakavasti yli puoluerajojen. Kristersson vaatii hallitukselta Suomen mallin mukaista laajaa prosessia uuden turvallisuuspoliittisen analyysin luomiseksi.

Suomi hakee konsensusta

Suomessa hallitus valmistelee selontekoa, jonka on tarkoitus toimia pohjana Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan muutoksista käytävälle eduskuntakeskustelulle. Selonteko voisi valmistua viikoissa.

Suomen pääministeri Sanna Marin (sd) kuvaili keskiviikkona, että tavoitteena on muodostaa kansallinen konsensus muun muassa Nato-jäsenyyteen liittyen.

Marinilta kysyttiin politiikan toimittajien tilaisuudessa myös Ruotsin Anderssonin Nato-kommentista, mutta Marin ei ottanut siihen suoraan kantaa. Hän kuitenkin painotti, että Suomi tulee joka tapauksessa käymään tänä keväänä keskustelua mahdollisesta Nato-jäsenyydestä.

”Pidän hyvin tärkeänä sitä, että Suomi ja Ruotsi käyvät keskustelua yhdessä. Me emme tule pistämään tätä teemaa syrjään. Yksi syy keskusteluun on pitkä raja Venäjän kanssa. Ymmärrettävästi Venäjän aloittama sota herättää suomalaisissa huolta, pelkoakin. Eli tulemme käymään tätä keskustelua, mutta tämä ei ole maailman näkökulmasta ainoa kysymys”, Marin sanoi.

Sosiaalidemokraatit avainasemassa

Ruotsin sosiaalidemokraatit ovat pitäneet Nato-kannastaan tiukasti kiinni Venäjän hyökkäyksen jälkeenkin. Andersson on useampaan otteeseen todennut, ettei Nato-keskustelun aika ole nyt, vaikka puolueen sisällä linjasta käydään jo keskustelua.

Ennen Venäjän hyökkäystä tammikuussa sekä Ruotsin ulkoministeri Ann Linde että puolustusministeri Peter Hultqvist paaluttivat Ruotsin kielteisen Nato-kannan HS:n haastatteluissa.

”Jos me yhtäkkiä muuttaisimme linjaamme, se voitaisiin käsittää muissa maissa, että me muutamme turvallisuuspolitiikkaamme. Suomella on ollut Nato-optio pitkään, eikä Suomikaan muuta linjaansa. Hallitus katsoo, että liittoutumattomuus on parasta Ruotsin turvallisuudelle”, ulkoministeri Linde sanoi tammikuussa.

Ruotsi on Venäjän hyökkäyksen jälkeen antanut Ukrainalle tukea ja tehnyt Suomen tavoin päätöksen tukea Ukrainaa lähettämällä maahan aseita. Ennen päätöstä aseavusta ulkoministeri Linde oli ehtinyt useampaan kertaan todeta, ettei Ruotsi tulisi tukemaan Ukrainaa asein, mutta lopulta kanta muuttui.

Ruotsissa onkin keskusteltu nyt siitä, voisivatko sosiaalidemokraatit muuttaa myös Nato-kantaansa. Nato-jäsenyyden kannatus on kasvanut Ruotsissa Venäjän hyökkäyksen jälkeen.

Tutkija ei kannata nopeita muutoksia

Nato-kysymys ja ajatus liittoutumattomuudesta on keskeinen osa Ruotsin sosiaalidemokraattien ideologiaa, kuvaili sosiaalidemokraattitaustainen politiikan tutkija Ulf Bjereld tuoreeltaan puolueen lehdessä AiP:ssä.

”Monet puolueen jäsenet yhdistävät kysymyksen Ruotsin 200-vuotiseen rauhaan ja Olof Palmen aktiiviseen ulkopolitiikkaan, johon liittyy voimakas ydinaseiden vastustaminen”, hän sanoi.

Lisäksi Bjereldin mukaan turvallisuuspoliittisia linjauksia ei tulisi muuttaa nopeasti kriisin keskellä. Linjan pysyvyyteen vetoaa myös Ruotsin hallitus.

Mutta jos pääministeri Andersson ja puolustusministeri Hultqvist ottaisivat nyt voimakkaasti kantaa Naton puolesta, sillä olisi iso vaikutus puolueen jäsenistöön.

”Silloin monet epävarmat siirtyisivät kannattamaan puoluejohdon linjaa”, Bjereld sanoi lehdessä.

Asia esillä puoluehallituksessa

Viime päivinä yhä useammat sosiaalidemokraattisen puolueen edustajat tai muuten puoluetta lähellä olevat tahot ovat ilmaisseet halukkuutensa Nato-keskusteluun.

Ruotsalaislehti Aftonbladetin mukaan Nato-kysymyksestä tullaan keskustelemaan ensi viikolla puoluehallituksessa. Lehden haastattelemat neljä puoluehallituksen jäsentä kertovat tarpeesta pohtia Nato-kantaa Euroopan muuttuneen turvallisuustilanteen takia.

”Me lähetämme aseita ja varusteita Ukrainaan. Nato tulee olemaan ainoa liittouma, jolla on mahdollisuus vastata Venäjän painostukseen. Mutta on kunnioitettava sitä, että kysymystä on käsiteltävä varoen. Meidän pitäisi toimia yhteistyössä Suomen kanssa”, sanoi lehdelle puoluehallituksen jäsen Karin Wanngård.

Valtiopäiväedustaja ja Göteborgin sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Mattias Jonsson peräänkuulutti syvällisen analyysin tekemistä.

”En sano Natolle ei, enkä sano Natolle kyllä. On tehtävä kunnollinen syvällinen analyysi siitä, millaisia seurauksia Ukrainan tapahtumilla on Ruotsille”, hän sanoi.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut