Entinen puolustusministeri Jussi Niinistö ei vedä presidenttien tapaamisesta johtopäätöksiä: ”Presidentin kommentit tiedotus­tilaisuudessa olivat aika lailla kryptisiä”

Jussi Niinistön mukaan on tärkeätä, että Ukrainaan luovutettujen aputarvikkeiden tilalle hankitaan Suomeen kiireesti uusia.

Jussi Niinistön mukaan Yhdysvaltojen intressi on saada Suomi Naton jäseneksi. Se toisi vakautta Pohjois-Eurooppaan.

5.3. 17:40

Aamulehti

Suomen ja Yhdysvaltojen entisestään tiivistyvä puolustus- ja turvallisuusyhteistyö voi tarjota laajan paletin.

Edellisen hallituskauden puolustusministeri Jussi Niinistö sanoo Aamulehden haastattelussa, että materiaalisen yhteistyön edistäminen olisi Suomelle erittäin tärkeätä.

”Venäjän hyökkäys Ukrainaan näytti sen, että maa käytti strategiset aseensa jo sodan ensi päivinä. Tästä kertoo myös se, että Venäjän pitkää kolonnaa ei ole pystytty kovin hyvin moukaroimaan, vaikka se on ollut kuin tarjottimella.”

Niinistö jatkaa, että hänen tietääkseen Ukraina ei ole saanut tämän tyyppistä aseistusta esimerkiksi Yhdysvalloista ainakaan mittavissa määrin.

”Vaikeata se olisi Suomellekin saada sellaista aseistusta, jos tilanne olisi päällä.”

Niinistö sanookin, että Suomen kannattaa pitää varastot täysinä.

”Esimerkiksi ilmatorjuntaohjusten hankkiminen on useiden vuosien prosessi. On puhuttu noin viidestä vuodesta”, hän korostaa.

Aseostot etenevät

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kertoi lauantaina, että Suomi parantaa ilmatorjuntaansa. Parhaillaan on menossa tarjouskilpailu ilmatorjunnan uudesta asejärjestelmästä.

Kaikkonen luonnehti, että ilmatorjunta tarvitsee parannusta ja vahvistusta. Hanke on edennyt, sillä ministeri kertoi laittaneensa nimen alle paperiin perjantaina. Suomi on valitsemassa kahden israelilaisen ilmatorjunta-aseen välillä.

Päätös tehdään alkuvuodesta 2023. Hankinnassa on kyse nimenomaan ilmatorjunnan korkeatorjuntakyvyn rakentamisesta.

Niinistö muistelee ihmetelleensä omalla ministerikaudellaan sitä, miten hämmästyttävän pitkä tällainen prosessi voi olla.

Lahjoitetun tavaran tilalle uutta

Suomi päätti viikolla antaa aseapua Ukrainaan monien muiden länsimaiden tavoin. Aiemmin oli jo tehty päätös muunlaisen materiaalin kuten taistelukypärien lähettämisestä Ukrainaan.

Aseellinen apu käsittää 2 500 rynnäkkökivääriä, 150 000 rynnäkkökiväärin patruunaa, 1 500 kertasinkoa ja 70 000 taistelijamuonapakkausta.

Niinistö korostaa, että avunanto on hyvä asia, mutta hänen mielestään vähemmälle huomiolle on jäänyt se, miten luovutettu materiaali korvataan.

”Materiaali on pois meidän sodan ajan vahvuudesta. Meillä ei ole varastoissa ylimääräisiä kypäriä. Jos niitä ei korvata, olemme tilanteessa, jossa pari tuhatta miestä ja naista olisi taistelukentällä vanhanmallisessa peltikypärässä, joka ei anna riittävää suojaa.”

Hän jatkaa, että tämän vuoksi on tärkeätä, että luovutetun materiaalin tilalle hankitaan kiireesti uutta ja mieluiten vähän enemmänkin.

”Tämä selitti alkuvaiheessa puolustusvoimien nihkeyden. Siellä tiedetään, että tavara on tarkkaan jyvitetty.”

Lipunnäyttöä ulospäin

Yhdysvaltain presidentin Joseph Bidenin ja Suomen tasavallan presidentin Sauli Niinistön nopeasta tapaamisesta entinen puolustusministeri ei vedä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

”Emmehän tiedä, mistä siellä tarkasti ottaen keskusteltiin. Presidentin kommentit tiedotustilaisuudessa olivat aika lailla kryptisiä niin kuin ovat olleet presidentin muutkin viime aikaiset puheet lukuun ottamatta miinakysymystä.”

Niinistö näkee, että tapaaminen oli enemmänkin lipunnäyttöä nykyisessä erittäin jännittyneessä tilanteessa.

”Näytettiin, että Yhdysvallat on Suomelle tärkeä kumppani ja päinvastoin.”

Lue lisää: Presidentin tuliaiset Amerikasta olivat niin hyvät kuin mitä ne tässä vaiheessa voivat olla – Suomi on nyt maailmankartan keskiössä

USA haluaa Suomen Natoon

Jos joku odotti tapaamiselta konkreettisempia avauksia, ehkä pettyi. Niinistö korostaa, ettei näin lyhyessä ajassa olisi edes ehditty valmistella mitään sopimuspohjia.

Niinistö sanoo, ettei hän nähnyt saatujen kommenttien valossa edes haituvia Nato-jäsenyydestä tai turvatakuista.

”Ainakaan ulospäin ei näytä siltä, että olisi saatu joitain erityisiä turvatakuita. Tällainen julistus jäi mielestäni uupumaan tapaamiselta.”

Toisaalta Niinistö tähdentää, että tuskin Yhdysvaltoihin mentiin pelkästään tilannekuvaa päivittämään.

”Tiedämmehän, ettei Biden ole kauheasti ottanut Euroopan päämiehiä vastaan. Tapaaminen oli selkeä osoitus siitä, että Yhdysvallat pitää Suomea erityisenä kumppanina.”

Niinistö jatkaa, että Yhdysvaltojen intressi on saada Suomi Naton jäseneksi. Se toisi vakautta Pohjois-Eurooppaan.

Nato on luonteva kehys

Entinen puolustusministeri Niinistö toivoi jo aiemmin Aamulehden haastattelussa, monta viikkoa ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, että presidentti yhdessä hallituksen ja keskeisten puolueiden kanssa liputtaisi Nato-jäsenyyden puolesta.

”Kyllä se nykyisessä turvallisuustilanteessa olisi perusteltua varsinkin, kun on nähty, ettei EU:n sisälle ole kehittymässä omaa armeijaa tai muuta puolustusratkaisua. Ainut puolustusliitto on Nato. Se on luonteva viitekehys meille länsimaisena maana. Vaikea enää kuvitella syitä, miksi emme liittyisi”, Niinistö totesi noin kuukausi ennen hyökkäystä.

Hänen mukaansa Suomelle olisi ollut sopivampi tilaisuus liittyä Natoon 1990-luvulla eli silloin, kun Suomesta tuli EU:n jäsen. Nyt liittyminen on huomattavasti vaikeampaa.

Hän sanoi toivovansa, että presidentti Niinistö ryhdistäytyisi tässä asiassa.

”Kannattaisi lopettaa ne hölynpölypuheet eurooppalaisemmasta Natosta. Euroopan unioniin ei rakenneta mitään uutta koneistoa Naton rinnalle”, hän linjasi.

Lue lisää: Ex-puolustusministeri Jussi Niinistö toivoo presidentin ryhdistäytyvän Nato-asiassa: ”Kannattaisi lopettaa ne hölynpölypuheet”

Aiesopimus jo olemassa

Niinistön puolustusministerikaudella yhteistyötä Yhdysvaltoihin syvennettiin jo voimakkaasti.

Suomen ja Yhdysvaltain kahdenvälinen puolustusyhteistyön aiesopimus allekirjoitettiin vuonna 2016.

Silloin kirjoitettiin, että asiakirja antaa jalustaa sotilaallisten suorituskykyjen kehittämiselle. Se kerrottiin tarjoavan myös mahdollisuudet poliittiseen vuoropuheluun yhteisen tilannekuvan muodostamiseksi, jos toimintaympäristö muuttuu nopeasti.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut