Presidentti Niinistö juhlahaastattelussa: ”Paljon on hyvin” - Uutiset - Aamulehti

Presidentti Niinistö kertoo Aamulehden juhlahaastattelussa koronapandemian onnistumisista ja maan turvallisuustilanteesta: ”Suomessa on kaikkien näiden murheiden keskellä valtavan paljon hyvin”

Keskustelimme Aamulehden 140-vuotisjuhlaviikolla tasavallan presidentin Sauli Niinistön kanssa turvallisuuspolitiikasta, hyvistä teoista, koronapandemiasta sekä hieman Tampereesta ja journalismistakin. Hän sanoo, että kansainvälisen yhteistyön käynnistyminen on välttämätöntä, jotta voidaan onnistua koronapandemian kaltaisiin kriiseihin vastaamisessa.

Aamulehti haastatteli tasavallan presidenttiä Sauli Niinistöä hänen virka-asunnollaan Helsingin Mäntyniemessä 30. marraskuuta.

3.12.2021 4:00

Aamulehti, Helsinki

Marraskuisen, matalalta paistavan auringon säteet tavoittavat tasavallan presidentti Sauli Niinistön kasvot Mäntyniemen virka-asunnon salongissa, kun hän asettuu valokuvaaja Eriika Ahopellon kameran eteen. Ikkunoiden takana rantavesi on jo vetänyt jäähän alkutalvelle yllättävänkin kirpeässä pakkasessa.

Luonnonjäät ovat puhuttaneet aiemmin samana päivänä, kun presidentti on antanut haastattelun brittitoimittajaryhmälle. ”Kysyin heiltä, tiedättekö, koska järven jää kantaa. Se on kaksi viikkoa sen jälkeen, kun on nähty ensimmäiset pilkkijät.”

Olemme pyytäneet haastattelua Aamulehden 140-vuotispäivän johdosta. Juhlapäivä on luonteva hetki pysähtyä pohtimaan muun muassa poikkeuksellista koronaepidemian aikaa ja Suomen sisäistä ja ulkoista turvallisuutta.

Kehittyvä Tampere ja Pirkanmaa

Aluksi on kuitenkin puhuttava Tampereesta, onhan takana ehkäpä kaikkien aikojen vuosi, mitä kaupungin kehittymiseen tulee. Raitioliikenne alkoi elokuussa, ja Kansi ja areena ovat jo muuttaneet kaupungin siluetin. Niinistö ei ole koronatilanteen vuoksi vielä sopinut vierailua uudelle areenalle, mutta Tampereen kova kasvu ja muutos eivät ole jääneet presidentiltä huomaamatta.

”Kun kotikaupunkini Salon ja Turun väli on maailman pisin 50 kilometriä, voin vapaasti kehua Tamperetta”, Niinistö sanoo pilke silmäkulmassa.

Tampereesta on tullut kaupunki, jossa asioita saadaan aikaan ja aikataulut pitävät. Millaisia ajatuksia se herättää?

”Kyllähän se pistää silmään, että Tampereella tapahtuu ja Pirkanmaalla yleisestikin. Minulla on tämän virkakauden ajalta kokemuksia Tampereen-visiiteistä. Ne ovat olleet aina vaikuttavia ja uutta antavia. Siellä ei keskitytä pelkästään yhteen tai kahteen asiaan, vaan tämän päivän Tampere antaa hyvin monipuolisen kuvan, urbaanin kyllä, mutta omalla tavallaan pehmeän.”

Niinistö listaa, että tamperelaisuuteen liitettävät muutamat ominaispiirteet murteesta ja mustastamakkarasta aina Tapparaan ja Ilvekseen luovat ”inhimillistä ulottuvuutta tamperelaiseen urbanismiin.”

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Syntynyt: 24.8.1948, Salo

Presidenttinä: 1.3.2012 alkaen. Meneillään toinen kausi presidenttinä.

Koulutus: Oikeustieteen kandidaatti, varatuomari

Puoliso: Jenni Haukio

Pojat: Aaro, s. 2018, Nuutti, s. 1975 ja Matias, s. 1980.

Korona ja Suomi

Haastattelun aikaan piti olla käynnissä presidentin itsenäisyyspäivän vastaanoton valmistelu. Toisin kävi ja vastaanotto peruttiin, koska ison ihmisjoukon kokoontuminen samaan tilaan olisi ollut riski koronaviruksen leviämiselle siitäkin huolimatta, että vierasmäärää oli jo rajoitettu huomattavasti ja Linnan juhlat oli muutettu istumapaikkatilaisuudeksi.

”Olemme todella harmissamme, että emme saaneet osoitettua huomiota niille ihmisille, jotka ovat paljon tehneet. Meillä oli johtoajatuksena sellainen, että paljon on hyvin. Että meillä Suomessa on kaikkien näiden murheiden keskellä valtavan paljon hyvin.”

Mäntyniemessä noudatetaan tarkkoja koronatoimia, vieraat ohjataan suoraan ovelta käsipesulle. Haastattelua tehdessä voimme olla ilman FFP2-kasvomaskeja, sillä istumme usean metrin päässä haastateltavasta. Huone on varustettu ilmaa puhdistavalla laitteella.

Erottuuko koronan ajalta jokin itsellenne pysäyttävä hetki?

”Se oli helmikuun loppu 2020, jolloin silmiin sattui uutinen, että Pohjois-Italiassa vierailleilta turisteilta oli löytynyt korona, yhdeltä Ranskassa, kahdelta Suomessa ja yhdeltä Montenegrossa. Toinen tieto ihan toisaalta oli, että virallisen tiedon mukaan Pohjois-Italiassa on noin 100–200 koronatapausta. Kun nämä kaksi tietoa yhdistin, heräsi kysymys, että kun Pohjois-Italiassa vaatimattomastikin arvioiden asuu vähintään parikymmentä miljoonaa ihmistä, miten on niin käynyt, että juuri nämä neljä turistia ovat kukin kohdallaan törmänneet kahdestakymmenestä miljoonasta ihmisestä juuri johonkin niistä sadasta?”

”Siinä vaiheessa tajusin, että nyt tämä tulee. Se oli omalla tavallaan ihan käänteentekevä hetki.”

Voimmeko me suomalaiset olla jostakin ylpeitä pandemian ajassa?

Niinistö sanoo, että korona-ajan ”kokonaisselviäminen on vahva sanoma”.

”Jos joku olisi tullut kaksi vuotta sitten kertomaan, että hetkinen, tulevaisuus näyttää tältä maaliskuusta 2020 vähintään vuoden 2021 loppuun ja varmasti pidemmällekin, luulen, että aika iso osa ihmisistä olisi vastannut, että sehän on mahdotonta ja ainakin on mahdotonta selvitä siitä.”

”Jos nyt sitten ajatellaan, että miten tästä kokonaisuudesta on toistaiseksi selvitty, niin sanotaan näin, että vettä on tullut, sähköä on saanut, ruokaa on kaupan hyllyillä riittänyt, liikenne on kulkenut, paikat ovat pysyneet siisteinä ja ennen kaikkea terveydenhuolto äärimmilleen viritettynäkin on kyennyt vastaamaan. Onhan se kokonaisuus aikamoinen.”

Mitä hyviä tekoja olette nähneet korona-aikaan Suomessa?

”Kyllähän meillä etenkin korona-ajan alussa nousi esiin paljon esimerkkejä toisten huomioimisesta ja toisista huolehtimisesta. Se oli mielestäni aika suomalainen reaktio ja hyvä reaktio.”

”Jos ajatellaan koronan levinneisyyttä, niin Suomessa rajoitukset ovat olleet itse asiassa hyvinkin lieviä verrattuna Keski-Eurooppaan. Silti meillä ovat tartuntaluvut pysyneet alempana. Se ei voi tietysti johtua mistään muusta kuin ihmisten käyttäytymisestä, vaikka totta kai meillä on etunamme osittain harvaan asuttu maa ja vähän syrjässäkin oleminen.”

”Kyllä tässä todellakin voi suomalaista käyttäytymistä kiittää ja rohkaista edelleenkin varovaisuuteen.”

Presidentti Niinistö arvelee, että koronaviruksen takia joudutaan noudattamaan varovaisuutta vielä pitkään, eikä opeista välttämättä ole haittaa muidenkaan virusten kanssa. – Sain itse kiusallisen flunssan ja mieleen tuli, että ei se maskin käyttäminen, jota japanilaiset ovat harrastaneet puhtaasti flunssa-aikojen välttelyssä, hullumpi ajatus taida olla muutoinkaan.

Viime aikoina on keskusteltu koronapassista ja rokotteista. Mikä on teidän viestinne kansalaisille tässä tilanteessa?

”Odottelen itse saavani kolmannen rokotteen. Minulle se on mitä luonnollisin ja välttämättömin asia.”

Niinistö kertoo panneensa merkille, että keskustelu koronapassista on kiihdyttänyt rokotteiden ottamista. ”Sitten on aidosti skeptisiä ihmisiä, pelokkaitakin. Jos joku on aidosti peloissaan, häntä on vaikea siitä moittia. Mutta sitten on omassa käyttäytymisessään tuplattava varovaisuus jo itsensä takia.”

”Ihmismieli pyrkii käyttäytymään niin, että mennään nollasta sataan. Ensin on tiukkaa, ja sitten yhtäkkiä kaikki on auki. Tämä virus vaan ei ajattele tai toimi samalla tavalla. Perusvarovaisuuden joudumme säilyttämään pitkään.”

Olemmeko koronan aikana oppineet jotain?

”On ollut suuri hyöty, että kansainvälinen tiedeväki kykeni hyvin pian muodostamaan verkostoja niin, että esimerkiksi Kiinasta saatiin Suomeen arvokasta tietoa. Siellä oli kokemusta hoidoista, ja Suomi puolestaan välitti niitä tietoja, kun tauti eteni kohti länttä.”

”Luulen, että poliittinen kenttä oli siinä huomattavasti jäljessä kansainvälisen yhteistyön kannalta. Pitää ponnekkaammin ymmärtää, että ei auta, että näemme pelkästään oman tilanteemme, vaan kansainvälisen yhteistyön käynnistyminen on välttämätöntä. Se on varmasti suurin oppi tässä, ja uskon, että se on myös mennyt perille.”

Turvallisuus ja puolustuspolitiikka

Sanoitte marraskuussa Helsingin Sanomien haastattelussa, että läntiset demokratiat ovat menettäneet kyvyn olla kova kovaa vastaan. Mitä se tarkoittaa?

Niinistön mukaan taustalla on autoritaaristen järjestelmien ja demokraattisten järjestelmien ero.

”Valko-Venäjä oli valmis käyttämään ihmisiä välineenä tavalla, mitä demokratia ei koskaan voisi ajatellakaan tekevänsä. Sitten tietysti kova kovaa vasten tarkoittaa myös tosi kovaa. Ainakin läntinen Eurooppa tai Euroopan unionin maat ovat aika leväperäisesti suhtautuneet puolustusulottuvuuteensa.”

Onko suomalaisten syytä olla huolissaan omasta itärajastaan sen vuoksi, mitä Valko-Venäjällä on tapahtunut?

”Jos katsomme Suomen itärajaa, siellä on rauhallista. Viime uutisia on ollut, että FSB (Venäjän turvallisuuspalvelu) on kertonut ottaneensa kiinni säännöllisestikin joitakin ihmisiä raja-alueelta. Eli sieltä nyt ei pääse tänne tulemaan laittomasti.”

”Tämä on tilanne tällä hetkellä, eikä nyt ole viitteitä, että se olisi millään tavalla muuttumassa.”

Sauli Niinistö sanoo, että luottamus on yksi tärkeimmistä suomalaisista hyveistä. Hänen mielestään sekä luottamus että vastuuntunto olisivat hyviä ominaisuuksia myös poliittiseen keskusteluun.

Mihin sotilaalliseen yhteisöön Suomen on syytä kuulua ja millainen vaikutus sillä on?

”Viime kädessä näissä asioissa korostuu oma vastuu.”

Niinistö sanoo, että Suomi on Euroopan mittakaavassa suhteellisesti ”ihan kärjessä” sotilaallisessa kyvykkyydessä.

”Jos Suomi kutsuu treenatut reservit aseisiin, meillä on 280 000 miestä ja naista. Saksalla on vähemmän. Suomella on Euroopan suurin tykistö ja mittavasti panssarivaunuja, ei ehkä ihan Ranskan ja Puolan mittaan asti, mutta kokoamme huomattavasti merkittävämpi määrä. Ja onhan noin 60 taisteluhävittäjän hankintakin mittava.”

Lue lisää: Presidentti Niinistö vastaa Putinin Nato-puheisiin: Nato-jäsenyydestä päättäminen on hakija­maan ja Nato-maiden välinen asia

Kun puhutaan kansainvälisistä kumppaneista, Niinistö luettelee pitkän listan aina koko ajan vahvistuneesta vahvasta Ruotsi-suhteesta Nato-erityiskumppanuuteen, yhteispohjoismaiseen ajatteluun ”triangelissa Norjan kanssa” ja vaikkapa Yhdistyneiden Kuningaskuntien luotsaamaan kansainväliseen kriisinhallintaan erikoistuneeseen nopean toiminnan joukkoon (Joint Expeditionary Forces). Lisäksi yhteistyökuvioita on Ranskan ja Saksankin kanssa.

”Tässä on aika johdonmukaisesti ainakin vuosista 2013–2014 vahvistettu erilaisia yhteistyökuvioita.”

”Sitten tietysti EU:n omakin turvallisuusajattelu, jota on vielä hieman vaikeaa kutsua puolustusajatteluksi, mutta joka on tietenkin merkittävä ja jossa mennään eteenpäin.”

Onko turvallisuuspolitiikassa jokin yhteistyön osa-alue, jota olisi syytä vahvistaa ylitse muiden?

”Olisi hyvä, jos EU vahvistaisi itse itseään.”

Pystyykö EU siihen?

”Sitä nyt mitataan EU:n strategisen kompassin keskusteluissa. EU:n sisällä on näköjään aika paljon keskustelua eritahtisesta kehityksestä, jossa ikään kuin porukalla liikkuisivat ne, jotka tuntevat voimakkaampaa tarvetta ja tahtoa. En ota tuohon nyt kantaa, mutta sekin asia saattaa tulla esille.”

Yhteisöllisyys ja sen vahvistaminen

Sekä koronan eri käänteet rajoituksista rokotuksiin että viime aikoina esimerkiksi juuri rajaturvallisuus sekä hybridiuhat ovat herättäneet kovaakin keskustelua Suomen sisällä. Näyttää siltä, että keskustelukulttuuri on koventunut.

Mistä löytäisimme yhteisymmärrystä?

”Keskusteluissa tietynlainen ehdoton oikeassa oleminen viehättää kovasti. Mutta silloin pitäisi osata keskustella itsensä kanssa siitä, kuinka sen ilmaisee.”

”Yksi Tampereen-vierailuni sattui sisällissodan muistovuoteen 2018. Silloin vähän omalta suvultakin kuultua oppia käyttäen puhuin siitä, miten aikanaan suhteellisen lyhyessä ajassa saattoi tilanne muuttua niin, että siinä missä aikaisemmin oltiin hyvän päivän tuttuja, alkoi tulla erimielisyyttä, joka purkautui pahoina puheina, ja paha puhe johti vihaan ja viha väkivaltaan. Näinhän se ketju helposti menee. Se pitäisi osata katkaista jo pahan puheen vaiheessa.”

”Vaikka kuinka tuntisi olevansa oikeassa, se ei tarkoita, että toisinajattelija olisi ihmisenä jotenkin kelvoton tai tuomittava. Voi olla, että hänen mielipiteensä on puhujan mielestä väärä, mutta siitä voi keskustella ihan asiallisinkin termein leimaamatta ihmistä. Kun alkaa välittömästi leimata puhekumppania tai tviitin tekijää ihmisenä huonoksi tai vastapuoleksi, on lähellä olla vihollinen. Jos sitten metsä vastaan niin kuin sinne huudetaan, alkaa soppa olla valmis.”

Mistä suomalaiset voivat sitten olla samaa mieltä?

”Mielenkiintoinen kysymys.” Niinistö kertoo pohtineensa hiljattain samantyyppistä kysymystä EU:sta.

”Kun EU:n liittovaltiota puuhataan, pitäisi olla perustukset kunnossa ennen kuin kattoa rakennetaan. Perustukset tarkoittaa sitä, että käytäisiin kerran todella läpi keskustelu, että mitä me kannatamme ja mistä olemme samaa mieltä, kun kaikissa maissa on kuitenkin EU-kannatusta enemmistö, hallituksissakin.”

”Jossakin eduskuntakeskustelussa voi olla vaikea lähteä puhumaan siitä, mistä ollaan samaa mieltä. Varmasti talouspolitiikastakin sellaisia asioita jostakin lokerosta kaivautuu. Esimerkiksi työn verottamista aika harva jos kukaan on innokkaasti lisäämässä.”

”Siirtäisin mieluummin kotimaista poliittista keskustelua suomalaisten hyveiden ääreen, joissa kuitenkin kuuluu toivottavasti jatkossakin luottamus, joka mielestäni Suomessa näyttelee äärettömän suurta osaa. Siihen liittyy läheisesti vastuuntunto. Ne eivät ole kovin huonoja ominaisuuksia myöskään poliittisessa keskustelussa.”

Tieto, journalismi ja lukijat

Koska kyse on juhlapäivästä, on vielä kysyttävä, millaisia terveisiä presidentti haluaisi lähettää Aamulehden tekijöille ja lukijoille.

Niinistö pohtii ensin tekijöitä ja tiedon käsitettä. ”Tieto on paitsi substantiivi niin myös tavallaan adjektiivi. Voi sanoa, että se sisältää sellaisen käsitteen kuin oikean tiedon. Tieto, siis sen välittäminen, on entistä merkityksellisempää, sillä nyt levitellään kovasti kaikenlaisia viestejä. On erinomainen asia, jos lehti kykenee tarjoamaan kattavan paketin kaikille niille, jotka päivittäin kuulevat kymmenittäin, ehkä sadoittainkin erilaisia viitteitä asioiden kulusta jostakin netin kautta. Viitteet eivät aina ollenkaan anna oikeaa kuvaa. Siis koottu tieto ja sen tarjoaminen on journalistien suuri velvollisuus, mutta myös antoisa velvollisuus.”

Osa journalismia on lukijoiden haastaminen. ”Toivon, että lukijat säilyttävät oman ajattelunsa saadessaan niin kovin paljon erilaista tietoa. Voisi sanoa, että on lehdenkin velvollisuus provosoida siivilöimään kaikkea tietoa, myös lehden tietoa.”

”Pitäkää Pirkanmaan lippua korkealla niin kirjoittaessa kuin lukiessa!”

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut