Näkökulma: Naton vastustus hiipuu - Uutiset - Aamulehti

Tuore selvitys ei tuonut uutispommeja, mutta hienoisen suunnanmuutoksen: maanpuolustustahto ei romahtanutkaan

Puolustusmäärärahoista ei haluta tinkiä. Hävittäjähankinta ei arvostelusta huolimatta ole vaikuttanut mielipiteisiin paljoakaan.

Ollos huoleton. Nykyinen asevelvollisuusjärjestelmä saa laajaa tukea. Myös maanpuolustustahdon heikentyminen on pysähtynyt ja lähtenyt nousuun. Kuva Santahaminasta tammikuulta 2019, kun uudet alokkaat astuivat palvelukseen.

1.12.2021 18:05

Nykyinen asevelvollisuuteen perustuva järjestelmä saa laajaa tukea, maanpuolustustahto on hyvissä kantamissa ja valtaosa luottaa armeijamme puolustuskykyyn.

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan MTS:n vuotuinen selvitys ei äkkiseltään tuotakaan suuria yllätyksiä, joista pitäisi olla huolissaan.

Pari vuotta sitten uutisoitiin, että maanpuolustustahto olisi romahtamassa. Nyt saatujen tulosten perusteella kehitys on pysähtynyt ja kääntynyt lievään nousuun.

Nyt tällaista ”uutispommia” ei ole, mutta sen sijaan raportista löytyy muutama hienoinen suunnanmuutos, johon kannattaa tarttua.

Nato tuli tutuksi

Suomen eipäs-juupas-soutaminen Nato-jäsenyyden kanssa on ollut keskusteluissa vuosia. MTS:n selvityksissä Nato-jäsenyyttä vastustavien osuus on ollut perinteisesti reippaasti yli puolet.

Nyt nähdään, että vastustajien määrä on pienempi kuin koskaan vuoden 2005 jälkeen. Silloin jäsenyyttä vastusti 63 prosenttia, nyt luku on 51 prosenttia. Vuonna 2012 vastustajia oli 71 prosenttia. Näyttäisi siltä, että suomalaisten käsitys Natosta on muuttumassa myönteisemmäksi.

Yhtenä syynä voi olla se, että Nato on tullut organisaationa tutummaksi suomalaisille, jopa kotoisammaksi.

Suomi on osallistunut näyttävästi kansainvälisiin sotaharjoituksiin ja Nato-johtoisiin kriisinhallintaoperaatioihin. Naton rauhankumppanuuteen liittyvä yhteistyö on vilkasta.

MTS tekee perinteistä selvitystään joka vuosi. Onkin mielenkiintoista seurata, valuuko Nato-vastustajien osuus jossain vaiheessa alle puoleen. Toisaalta pitää muistaa, että kannastaan epävarmojen määrä on suuri. Jäseneksi pyrkimistä kannattaa 24 prosenttia, mutta yhtä suuri on epäilevien osuus.

Rahat halutaan myöntää

Pienoinen uutinen sisältyy myös siihen, miten Suomessa suhtaudutaan puolustusmäärärahoihin. Puolet on sitä mieltä, että määrärahat pitää säilyttää ennallaan. Lähes kolmannes sanoo, että niitä pitää korottaa. Vain reilu kymmenes on supistamisen kannalla. Määrärahojen pienentämistä vaativien osuus on tullut selvästi alaspäin.

Tämä on hyvä valtakirja puolustusvoimille. Sen tekemään työhön ja ennen kaikkea hankintoihin luotetaan. Tulos olisi voinut olla erilainenkin, kun tiedetään, että hallitus tekee lähipäivinä historiallisen päätöksensä uusista hävittäjistä. Yhdessä merivoimien uuden kaluston kanssa puhumme jättimäisistä hankkeista. Onhan tiedossa, että etenkin hävittäjäkauppa on herättänyt paljon arvostelua, ja sitä on moitittu hintalapusta.

Kutsunnat koko ikäluokalle

Viime viikolla asevelvollisuuden kehittämistä miettinyt parlamentaarinen komitea sai työnsä valmiiksi. Se päätyi esittämään koko ikäluokalle pakollisia kutsuntoja. Samaa linjaa noudattelee selvitys. Lähes kolme neljäsosaa on valmis uudistamaan kutsuntoja niin, että se ulotettaisiin tavalla tai toisella myös naisiin.

Sen sijaan ajatus siitä, että naisille tulisi pakollisten kutsuntojen lisäksi myös asevelvollisuus, ei saa korkeaa kannatusta. Vain 14 prosenttia haluaisi tällaisen järjestelmän. Luku on alhainen, kun mietitään, miten paljon on vaadittu naisten laajempaa osallistumista tasa-arvoon vedoten.

Tässä näkyy myös erot sukupuolten välillä. Miehet olisivat innokkaampia kuin naiset säätämään naisille pakollisen asepalveluksen.

Koronan torjunnassa onnistuttu

Mikä suomalaisia nykyisin huolestuttaa? Kyberuhkat, järjestäytynyt rikollisuus sekä terrorismi, pakolaistilanne ja ilmastomuutos. Siinä kärjessä olevia esimerkkejä. Toki myös epidemiat ja kehitys Valko-Venäjällä mainitaan.

Kyselyssä selvitettiin, miten Suomi on hoitanut koronakriisiä. Hallitus voi tässä mielessä huokaista helpotuksesta, sillä 77 prosenttia on sitä mieltä, että Suomi on onnistunut erittäin hyvin tai melko hyvin koronan torjunnassa.

Tulos on korkea, kun ottaa huomioon sen, miten paljon hallituksen koronalinja on saanut myös arvostelua osakseen. Keskiviikkona uutisoitiin, että Suomi on neljänneksi viimeisellä sijalla, kun on listattu kolmansien koronarokotteiden jakelun etenemistä Euroopassa.

Supersyksy käynnissä

Kuun vaihde on ollut puolustuksen superaikaa, sillä viime viikolla parlamentaarisen komitean raportin lisäksi eduskunnan puolustusvaliokunta sai valmiiksi mietintönsä puolustusselonteosta. Nyt kerrottiin MTS:n kyselyn tuloksista.

Vaikka kaikki prosessit ovat olleet itsenäisiä, niin ne kulkevat hyvin pitkälle käsi kädessä. Samoja teemoja on käsitelty, ja monet niistä nauttivat kansalaisten tukea.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut