Tampereen yliopistossa keskustellaan nyt vilkkaasti konsistorista, joka käyttää merkittävää valtaa – mikä se on ja mistä kuohunta johtuu? - Uutiset - Aamulehti

Tampereen yliopistossa keskustellaan nyt vilkkaasti konsistorista, joka käyttää merkittävää valtaa – mikä se on ja mistä kuohunta johtuu?

Vaaleilla valittu yliopiston konsistori on jakautunut suurimmissa kysymyksissä kahteen puoleen. Näkemyksiä jakaa etenkin suhtautuminen säätiöyliopistoon ja sen vallanjakoon. Tässä jutussa neljä jäsentä kertoo näkemyksensä.

Tampereen yliopiston konsistorin jäsenet Riikka Lahtinen, Arto Laitinen, Hanna Kuusela ja Hannu-Matti Järvinen kertovat näkemyksensä yliopiston valtarakennelmasta.

21.10. 7:31

Aamulehti

Miten Tampereen yliopiston valtarakennelma toimii – tai ei toimi?

Keskustelu kysymyksestä on käynyt kärjekkäänä Tampereen yliopiston konsistorissa sekä sen kommunikoinnissa hallituksen kanssa. Tilanne muistuttaa jäätynyttä konfliktia, jonka osapuolet ovat kaivautuneet kukin omille linjoilleen.

Konsistori on hallintoelin, joka nimittää yliopiston hallituksen ja päättää tärkeistä linjauksista. Aamulehti haastatteli neljä konsistorin jäsentä. Heidän mukaansa konsistori on jakaantunut kahtia.

Lue lisää: Kaappaako teknologia­teollisuus vallan Tampereen yliopistossa? Kolme professoria tyrmää sotaisan puheen ja kovat väitteet: ”Olen yrittänyt kovasti miettiä, mikä oli ennen parempaa”

Toinen puolisko haluaisi lisätä yliopiston sisältä valitun konsistorin vaikutusvaltaa nykyisestä. Toisen puoliskon mukaan yliopiston strateginen päätöksenteko toimii nyt niin kuin sen pitääkin toimia säätiöyliopistossa ja suuria muutostarpeita esimerkiksi yliopiston johtosäännössä ei ole.

Keskustelu Tampereen yliopiston vallan- ja rahojen käytöstä on käynyt vilkkaana viime päivät. Puheenaiheena on ollut etenkin Teknologiateollisuuden rooli hallituksessa. Aamulehdessä 16. lokakuuta tilannetta kommentoineet kolme yliopiston professoria eivät tunnista keskustelusta omaa työpaikkaansa.

Konsistori

Tampereen yliopistolla työskentelevistä ja opiskelevista vaaleilla valittu hallintoelin. Konsistorissa on 19 jäsentä.

Nimittää yliopiston hallituksen. Hallitus nimittää rehtorit, dekaanit ja provostin.

Istuvan Tampereen yliopiston konsistorin toimikausi alkoi vuonna 2018 ja se kestää vuoden 2021 loppuun.

Seuraava konsistorin vaali järjestetään yliopistolla 18.–29.11.2021.

Konsistorin tehtäviä ovat tutkinto-ohjelmien perustaminen ja lakkauttaminen, opetussuunnitelmasta, opiskelijoiden valintaperusteista sekä tutkimuksen ja opetuksen säännöistä päättäminen.

Tehtävänä on myös seurata yliopiston tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kokonaisuutta, vaikuttavuutta ja laatua.

Valtaa takaisin alas

Akatemiatutkijan ja Tampereen yliopiston konsistorin jäsenen Hanna Kuuselan mukaan konsistorin enemmistö ei ole kokenut olevansa vapaa valitsemaan yliopiston hallitusta haluamallaan tavalla.

”Olemme konsistorissa jo vuosia pyrkineet muuttamaan toimintatapaa niin, että konsistori olisi oikeasti vapaa valitsemaan hallituksen, koska lain mukaan hallituksen valinta kuuluu konsistorille. Tämä vaatii muutoksia, jotka hallituksen pitäisi tehdä.”

Hanna Kuusela

Akatemiatutkija Hanna Kuuselan mukaan teknologiateollisuus on jo 2000-luvun alusta lähtien ollut aktiivinen yliopistokentällä. Tämä ei ole hänen mukaansa ongelma, vaan se, että muut Tampereen yliopiston perustajajäsenet ovat passiivisia esimerkiksi uusien hallituksen jäsenten esittämisessä.

Akatemiatutkija ja Tampereen yliopiston konsistorin jäsen.

Johtaa Kohti parempaa yliopistomaailmaa -hanketta, jossa tutkitaan yliopistodemokratiaa.

Työskentelee yliopiston keskustakampuksella.

Hallitus ei ole tarttunut muutosehdotuksiin. Hallitukseen liittyy myös yliopiston perustajien toiminta. Heidän tehtävänään on esittää hallitukseen uusia jäseniä.

Yliopistolain 24. pykälän mukaan "Yliopiston yhteinen monijäseninen hallintoelin nimittää säätiöyliopiston hallituksen jäsenet säätiöyliopiston perustajia kuultuaan. Kolme jäsentä nimitetään henkilöistä, jotka perustajat, Suomen valtiota lukuun ottamatta, ovat asettaneet ehdolle siten kuin säätiön säännöissä määrätään. Näitä ehdokkaita tulee olla vähintään kaksinkertainen määrä täytettäviin paikkoihin nähden."

Erityisen aktiivinen ehdottaja perustajista on ollut Teknologiateollisuus. Tällä hetkellä Teknologiateollisuus ehdottaa uudeksi hallituksen jäseneksi joko entistä tai nykyistä Teknologiateollisuuden puheenjohtajaa. Muut 19 perustajaa eivät esitä hallituksesta vapautuvalle paikalle nyt ketään.

Kuusela ei vastusta sitä, että Teknologiateollisuus ajaisi omien intressiensä mukaista päätöksentekoa yliopistossa. Hän ei myöskään ole kokenut, että Teknologiateollisuus mitenkään puuttuisi tutkimukseen tai opetukseen tai jotenkin ohjailisi tai rajoittaisi sitä.

”Ongelma on se, että muut perustajat eivät ole yhtä aktiivisia tai eivät uskalla olla yhtä aktiivisia tai kiinnostuneita yliopistokentästä niin kuin teknologiateollisuus on. Sen takia tilanne on pahassa epätasapainossa koko ajan.”

Yliopiston hallitus päättää rahan ja resurssien jaosta, joten vaikutusvalta sen koostumukseen on ratkaisevan tärkeä asia. Kuuselan mukaan valta on koko yliopistokentällä kuitenkin jo pitkään siirtynyt entistä vahvemmin pois vaaleilla valituilta tiedekuntaneuvostolta, konsistorilta ja kollegioilta rehtorille, johtoryhmälle ja hallitukselle.

”Olemme ehdottaneet, että jonkin verran lisättäisiin näitä vaaleilla valittujen elimien toimivaltaa. Yliopiston johdon reaktio näihin ehdotuksiin on ollut aika lailla tyrmäävä.”

Demokratian puolesta

Filosofian professori Arto Laitinen on paitsi konsistorin jäsen myös varapuheenjohtaja. Hänen mukaansa konsistorissa on nyt kahdenlaista ajattelutapaa.

”Siellä on jäseniä, jotka kannattavat selvästi yliopistodemokratiaa. Heidän mielestään säätiöyliopistorakenne jo sellaisenaan on vähän ristiriidassa yliopistodemokratian kanssa. Myös säätiöyliopistorakenteessa voidaan heidän mukaansa kuitenkin tehdä juuri niin hyvä ja demokraattinen yliopisto kuin halutaan. Toinen puoli jäsenistä ei näe, että tässä säätiöyliopistomallissa sinänsä olisi mitään ongelmia.”

Arto Laitinen

Filosofian professori Arto Laitisen mukaan yksimielisyyden vaatimus konsistorilta ei ole realistinen vaatimus. Hänen mukaansa yliopistodemokratiassa määräenemmistön pitäisi riittää.

Filosofian professori, erityisalana yhteiskuntafilosofia, konsistorin jäsen ja varapuheenjohtaja.

Mukana muun muassa monissa tekoälyn etiikkaa tutkivissa monitieteisissä hankkeissa.

Työskentelee keskustakampuksella.

Säätiöyliopiston toimintaa säädellään laissa, säätiön säännöissä ja johtosäännössä.

”Useimmiten johtosääntö on ollut koodisana erimielisyyksille, eli sille, halutaanko johtosääntöön konsistorissa muutoksia, vai pitäisikö konsistorissa keskittyä muihin asioihin. Erimielisyys johtaa kärjistyksiin, ohipuhumiseen ja väärinymmärryksiin.”

Laitisen mukaan demokraattinen ratkaisutapa on paras tulkintaerimielisyyksille. Eli ensin pitäisi keskustella, ja jos ei päästä yhteiseen näkemykseen, äänestää. Sen jälkeen pitäisi hyväksyä tehdyt päätökset.

Yliopistolain 29. pykälän mukaan ”Monijäsenisessä hallintoelimessä päätetään asiat äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut."

Laitisen mukaan yliopiston hallitus on vaatinut konsistorin tekemissä johtosäännön muutosesityksissä konsistorilta yksimielisyyttä.

”Se ei ole realistinen vaatimus. Eihän valtakunnankaan tasolla esimerkiksi perustuslain muutoksissa vaadita yksimielisyyttä vaan määräenemmistö. Sellainen käsitys, että konsistorin päätökset eivät olisi legitiimejä, jos ne ovat vain enemmistön tekemiä, on minulle vieras ajattelutapa.”

Notkeaa päättämistä

Ohjelmistotekniikan professorilla ja Tampereen yliopiston konsistorin jäsenellä Hannu-Matti Järvisellä on pitkä kokemus säätiöyliopistosta. Ennen Tampereen uuden yliopiston konsistoria hän istui vuosia Tampereen teknillisen yliopiston konsistorissa.

”Keskustelu kohdistuu kahteen kysymykseen: mikä on perustajien rooli ja voiko hallituksessa olla yliopiston palveluksessa olevia tai opiskelijoita. Joidenkin mukaan yliopiston sisäisiä jäseniä ei saisi olla hallituksessa ja joidenkin mukaan kaikkien hallituksen jäsenten pitäisi tulla yliopiston sisältä. Minun mielestäni hallitus kestäisi yhden yliopiston sisäisen jäsenen.”

Hannu-Matti Järvinen

”Konsistori on selvästi jakautunut. Näkisin, että säätiöyliopistomuoto on periaatteessa joillekin sellainen, jota he eivät halua hyväksyä”, sanoo konsistorin jäsen Hannu-Matti Järvinen.

Ohjelmistotekniikan professori ja konsistorin jäsen.

Vetää tietojenkäsittelytieteen tutkinto-ohjelmaa.

Työskentelee Hervannan kampuksella.

Yliopistolain mukaan ”Säätiöyliopiston hallituksessa on seitsemän jäsentä puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja mukaan lukien. Hallituksen on monipuolisesti edustettava säätiöyliopiston toimialaan kuuluvien tieteiden ja taiteiden sekä yhteiskuntaelämän ja elinkeinoelämän kotimaista ja kansainvälistä korkeimman tason asiantuntemusta. Hallituksen jäsenenä ei voi olla yliopiston rehtori, vararehtori, tiedekunnan tai muun välittömästi hallituksen alaisuudessa olevan yksikön johtaja eikä monijäsenisen hallintoelimen jäsen."

Laki ei siis ota kantaa, tuleeko hallituksessa olla yliopistoyhteisön jäseniä, pois lukien tietyt yliopiston johtajat ja konsistorin jäsenet.

Yliopiston sisältä tulleen hallituksen jäsenen tarvetta pohdittiin aikanaan pitkään myös Tampereen teknillisessä yliopistossa.

”Siellä konsistorilla ei ollut asiasta selkeää näkemystä. Niinpä TTY:llä ei koskaan ollut yliopiston sisäistä edustajaa hallituksessa.”

Järvisen mukaan johtosääntöön ei tarvitse tehdä kuin korkeintaan pientä viilausta. Hän muistuttaa, että uuden yliopistolain tarkoitus oli muuttaa yliopistoja notkeammiksi päätöksenteossaan.

”Nyt moni johtosääntöön ehdotetuista muutoksista on sellaisia, että ne lisäävät kyllä keskustelua, mutta myös hidastavat prosesseja. Kysymys on tasapainosta näiden välillä.”

Riippumaton hallitus

Konsistorin jäsen Riikka Lahtinen työskentelee yliopistonlehtorina, alanaan kemia. Hän suhtautuu yliopiston hallituksen yliopiston sisältä tulevan jäsenen tarpeeseen epäilevämmin kuin Hannu-Matti Järvinen.

”Minusta yliopiston hallituksen pitäisi olla oikeasti riippumaton ja strateginen hallitus. Jos siellä on joku tietyn tieteenalan edustaja yliopistolta, se asettaa muut tieteenalat epäreiluun asemaan. Sen takia minusta on selkeämpää, ettei siellä ole kellään omaa edustajaa yliopistolta, vaikka hän ajatteleekin varmasti koko yliopiston etua niin kuin muutkin hallituksen jäsenet. Lisäksi hallitustyöskentelyllä on mahdollista laajasti sitouttaa korkeatasoisia puolesta puhujia Tampereen yliopistoon yhteiskunnan eri alueilta.”

Riikka Lahtinen

Riikka Lahtisen mukaan Tampereen yliopiston hallituksen pitää olla oikeasti riippumaton, muuta ”meidän johtamisjärjestelmän täytyy olla sellainen, että konsistorin ja hallituksen välinen yhteistyö toimii.”

Kemian yliopistonlehtori materiaalitieteessä ja ympäristötekniikassa, konsistorin jäsen.

Johtaa Tampereen LUMATE-keskusta, jonka tarkoituksena on innostaa lapsia ja nuoria luonnontieteiden, matematiikan ja tekniikan pariin.

Työskentelee Hervannan kampuksella.

Kun Lahtinen aloitti konsistorissa neljä vuotta sitten, hän odotti konsistorin olevan yliopiston akateeminen hallitus, jossa hän pääsisi kehittämään ja vahvistamaan Tampereen alueen asemaa koulutuksessa.

”Olen yllättynyt siitä, miten vahvasti konsistorityöskentely on kietoutunut keskusteluun nimenomaan johtosäännöstä. En odottanut, että se on asia, jota seuraavat neljä vuotta pyöritetään.” Lahtinen toivoo, että yliopiston perustamisen yhteydessä yhdessä sovittu säätiömalli saisi näyttää mahdollisuutensa. ”Olen sitä mieltä, että yliopiston ja perustajien yhteistyö ei ole uhka, eikä todellakaan tarkoita itsestään selvän tutkimuksen ja opetuksen autonomian tuhoamista.”

Lahtinen muistuttaa, että yliopiston johtamisjärjestelmää tulee tarkastella kokonaisuutena. ”Haluan myös, että myös ne yliopistoyhteisön jäsenet, jotka haluavat keskittyä omaan tärkeään työhönsä johtamisjärjestelmäkeskustelujen sijaan, tuntevat olevansa oikeassa paikassa Tampereen yliopistossa.”

Aamulehti seuraa keskustelua yliopiston vallankäytöstä tiiviisti. Voit lähettää aiheesta uutisvinkin yliopiston kirjeenvaihtajalle Markus Määttäselle (markus.maattanen@aamulehti.fi).

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut