Tampereen yliopiston johtajuussymposium esitteli avainpelaajat Tampereen nopean kehityksen takana – Katso tallenteilta päivän tapahtumat kokonaisuudessaan - Uutiset - Aamulehti

Tampereen yliopiston johtajuus­symposium esitteli avainpelaajat Tampereen nopean kehityksen takana – Katso tallenteilta päivän tapahtumat kokonaisuudessaan

Kymmenettä kertaa järjestetyssä tapahtumassa uutta on tänä vuonna kulttuurikanava. Poimimme tähän juttuun kiinnostavia tärppejä johtajuussymposiumin ohjelmasta. Voit katsoa tallenteet päivän tapahtumista tästä jutusta.

Tampereelle parhaillaan rakennettavassa Uros-areenassa nähdään ensi vuonna muun muassa jääkiekon MM-kisojen otteluita. Uros-areenasta puhutaan myös Tampereen yliopiston johtajuussymposiumissa 8.9.2021.

6.9. 7:42 | Päivitetty 8.9. 9:08

Aamulehti

Tampereen yliopiston johtajuussymposium toi keskiviikkona 8.9.2021 jo kymmenettä kertaa eri tieteenalojen, yritysmaailman ja hallinnon huippunimet keskustelemaan juuri tämän hetken tärkeistä teemoista. Päivän aikana yli 50 asiantuntijaa puhutti toisiaan tiedosta, turvallisuudesta ja kestävästä kehityksestä.

Koronapandemian vuoksi johtajuussymposium lähetettiin suorana neljässä eri kanavassa.

Katso tallenteet johtajuussymposiumista:

Tiedon ja turvallisuuden teemakanava

Kestävän kehityksen teemakanava

Kulttuurikanava

Tänä vuonna johtajuussymposiumissa oli ensimmäistä kertaa mukana myös kulttuurikanava ajankohtaisella ohjelmalla. Aamulehti kokosi tähän juttuun kolme tärppiä kulttuurikanavalta.

Ari Koskinen johtaa Hämeen liikunta ja urheilu ry:tä. Hän iloitsee erityisesti urheilun suurtapahtumien virkistävästä vaikutuksesta paikkakunnan laji-, seura- ja nuorisotoimintaan. Koskinen vetää Tampereen yliopiston johtajuussymposiumissa isojen urheilujohtajien paneelin suurtapahtumien merkityksestä.

Suurtapahtumien Tampere

Tampereelle rakennetaan juuri Suomen upeinta suurtapahtuma-areenaa, Uros Liveä. Siellä pelataan muun muassa jääkiekon vuoden 2022 MM-kisojen otteluita. Johtajuussymposiumissa tätäkin suurtapahtumaa käsittelee isojen urheilujohtajien paneeli, jonka on kutsunut kokoon Hämeen liikunnan ja urheilun aluejohtaja Ari Koskinen. Hänen vetämänään urheilujohtajat puhuvat suurtapahtumien merkityksestä paikalliselle taloudelle, lajeille ja niiden kehittymiselle 8.9. kello 15 alkaen.

Mukana Koskisen vetämässä paneelissa ovat Suomen olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen, jääkiekon vuoden 2022 MM-kisojen pääsihteeri Heikki Hietanen Suomen jääkiekkoliitosta, miesten salibandyn MM-kisojen tapahtumajohtaja Hanne Pirkkola, Tampereen Pyrinnön toiminnanjohtaja ja Kalevan Kisojen pääsihteeri Elisa Hakanen sekä Tampereen kaupungin tapahtumajohtaja Perttu Pesä.

Suurtapahtumat tuovat Tampereelle paljon yleisöä, jotka käyttävät täällä rahaa ruokaan, palveluihin ja majoitukseen. Paikallinen liike-elämä siis piristyy merkittävästi. Tämä on selvä asia, mutta eniten Ari Koskista innostavat suurtapahtumissa niiden seurannaisvaikutukset.

– Suurtapahtumat ovat merkittävää tapahtumabisnestä, kyllä. Niillä on rahallinen ja imagollinen merkitys paikkakunnalle, mutta ne myös virkistävät ja kiihdyttävät alueen laji-, seura- ja nuorisotoimintaa. Niillä on iso vaikutus erilaisten liikuntamuotojen tulevaisuuteen ja niiden saaminen Suomeen on erittäin tärkeää, Koskinen summaa.

Mitä Koskinen itse odottaa Uros-areenan avautumiselta?

– Korkeata käyttöastetta, monipuolisia tapahtumia ja merkittävää buustia sekä liikunnalle että monenlaiselle kulttuuri- ja tapahtumateollisuudelle – eli merkittävää elämysliiketoimintaa.

Film Tampereen johtaja Ilkka Rahkonen on tehnyt neljä vuotta töitä Tampereen kehittämiseksi kansainväliseksi elokuvakaupungiksi. Hänen strategiansa on toiminut. Tampereella on jo kuvattu ensimmäinen kokonaan Suomessa kuvattu Hollywood-elokuva sekä lukuisia muita elokuvia ja tv-sarjoja.

Elokuvien Tampere

Tampereesta on tullut yhtäkkiä kansainvälinen elokuvakaupunki. Viime vuonna Tampereella kuvattiin ensimmäinen kokonaan Suomessa kuvattu Hollywood-elokuva, scifi-elokuva Dual, joka tulee ensi-iltaan vuonna 2022. Lisäksi Tampereella on kuvattu ja kuvataan monia tv-sarjoja ja tehdään myös jälkituotantotöitä elokuville ja sarjoille.

Tampere ei ole muuttunut elokuvakaupungiksi sattumalta, vaan se on vaatinut vuosien määrätietoista työtä.

Avainpelaaja muutoksen takana on ollut Film Tampereen johtaja Ilkka Rahkonen. Hän avaa johtajuussymposiumissa Tampereen matkan elokuvakaupungiksi yhdessä Film Tampereen Antti Toiviaisen kanssa 8.9. kello 10.30–11.45.

– Vuonna 2016 kaikki pitivät naurettavana ideaa siitä, että Tampereesta tulisi elokuvakaupunki puhumattakaan kansainvälisestä elokuvakaupungista, Rahkonen sanoo.

Rahkosen mukaan Tampereella oli kuitenkin onneksi hyviä virka- ja luottamushenkilöitä, jotka ymmärsivät, miten tärkeästä asiasta on kyse ja mitä elokuvakaupungin rakentaminen vaatii.

– Tärkein juttu tässä oli se, että teimme tästä elinkeinopoliittisen asian. Pureuduimme elokuvaliiketoiminnan rakenteeseen ja siihen, mitä pitää tehdä, että bisnes kehittyisi täällä.

Rahkosen mukaan kyse on tuloyhtälöstä, jossa jokaisen muuttujan pitää olla vähintään yksi ja mieluummin enemmän.

Tarvitaan oikeanlaiset osaajat, mikä tarkoittaa koulutukseen ja Tampereen houkuttelevuuteen satsaamista. Tarvitaan oikeat puitteet, kuten hyvät studiotilat, joita pitää rakentaa lisää. Lopuksi pitää olla niin mahdollisimman kansainvälinen, eli kiertää maailman festivaalit, tuotantoyhtiöt ja tekijät ja kaupata heille Tamperetta hyväksi paikaksi tuottaa elokuva tai sarja.

– Mutta kaikkein isoin juttu, missä olemme vasta alkumatkassa, on aineettomien oikeuksien ja omaisuuksien eli IPR:n luominen. Siinä minä näen tulevaisuuden, Rahkonen sanoo.

IPR tulee sanoista Intellectual Property. Se tarkoittaa käytännössä vaikkapa Tampereella kehitettyjen tv-sarjaformaattien ja alkuperäiselokuvakäsikirjoitusten oikeuksien myymistä tuotantoyhtiöille muihin maihin.

IPR-liiketoiminnalla tuottonsa tekee myös helsinkiläinen IPR VC -pääomasijoitusrahasto. Se rahoittaa partnerina Hollywood-tuotantoyhtiö XYZ Productionsin elokuvia. XYZ tuotti Dual-elokuvan Tampereella.

– Kun jokin suomalainen juttu lyö läpi IPR-puolella, se alkaa tuottaa tänne vaurautta, mikä mahdollistaa lisäinvestoinnit ja kehityksen, Rahkonen sanoo.

Tampereeen ammattikorkeakoulun liiketalouden ja median osaamispäällikkö Timo Kivikangas on XR-teknologian huippuasiantuntija. Hänen luotsaamansa opiskelijat ovat tehneet eri yritysten kanssa useita yhteistyöprojekteja, joissa hyödynnetään virtuaalitodellisuusteknologioita. Johtajuusssymposiumissa hän vetää keskustelun, jossa XR-teknologian sovelluksista teollisuudessa kertovat muiden muassa Valmet Automationin ja Koneen edustajat.

Virtuaalitodellisuuden Tampere

Tampereella tuotetaan paitsi urheilun suurtapahtumia ja kansainvälisiä elokuvia, myös huipputason laajennettua todellisuutta ja virtuaalitodellisuutta. Tampereen ammattikorkeakoulun liiketalouden ja median osaamispäällikkö Timo Kivikangas vetää johtajuussymposiumissa keskustelun Tampereen yliopiston XR-projekteista ja niiden tulevaisuudennäkymistä 8.9. kello 12–13.15.

– XR on kattotermi extented realitylle eli laajennetulle todellisuudelle, virtual realitylle eli virtuaalitodellisuudelle, augmented realitylle eli lisätylle todellisuudelle ja mixed realitylle eli yhdistetylle todellisuudelle sekä 360-videoille, Kivikangas kertoo.

Näitä digitaalisia virtuaaliteknologioita käytetään jo paljon teollisuudessa. XR-teknologioilla mallinnetaan teollisuuden prosesseja simuloidaan teollisuuden laitteiden ja koneiden käyttöä koulutusta varten.

– Koulutusprosessi tulee XR:n avulla etänä halvemmaksi kuin jos lähettää kouluttajat paikan päälle vaikkapa Brasiliaan, Kivikangas sanoo.

Kivikankaan paneelissa esimerkkejä teollisuuden XR-sovelluksista kertovat muiden muassa tutkimuspäällikkö Mika Karaila Valmet Automationilta ja Senior Expert Sanni Siltanen Koneelta. Heidän lisäkseen keskustelussa ovat mukana toimitusjohtaja Sven Bliedung Volucap-yhtiöstä, Tampereen yliopiston professori Markku Turunen, tuotepäällikkö Kari Peltonen Wakeone-yhtiöstä sekä Tamkin lehtori Carita Forsgren.

– Tamkissa teemme aika paljon XR-projekteja eri yritysten kanssa. Kouluttajan näkökulmasta parasta tässä on se, että aina kun pääsee tekemään tällaista science fictioniin viittaavaa, se on äärimmäisen mielenkiintoista ja motivoivaa. Myös opiskelijat ovat näissä projekteissa erittäin motivoituneita, Kivikangas kertoo.

Johtajuussymposium 2021

Tampereen yliopiston 10. kertaa järjestämä johtajuussymposium kokoaa 8.9. yli 120 tieteen, yritysmaailman ja julkishallinnon asiantuntijaa keskustelemaan kestävän kehityksen, tiedon ja turvallisuuden johtamisesta.

Aamulehti on tapahtumassa mukana yhteistyökumppanina, kuten myös Business Tampere, Hämeen liikunta ja urheilu, Pellervo, Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampereen kauppakamari ja Tampereen kaupunki.

Johtajuussymposiumin ensimmäinen seminaari alkaa 8.9. kello 9 ja päivä päättyy huippuvieraan, kunniatohtori E. Freemanin esitykseen ja haastatteluun klo 16.15.

Koko ohjelma Tampereen yliopiston verkkosivuilla.

Keskustelut välitettiin suorana verkossa neljällä eri kanavalla sekä aamulehti.fi:ssä.

Lisää tärppejä

10.30–11.45: Responding to Crisis and Security Threats. Kriiseihin ja turvallisuusuhkiin vastaaminen. Keskustelussa Euroopan hybridiuhkien osaamiskeskuksen johtaja Teija Tiilikainen, Rauhan ja konfliktintutkimuslaitoksen apulaisjohtaja Marko Lehti, Tampereen yliopiston turvallisuushallinnon professori Sirpa Virta, provosti Jarmo Takala sekä kansainvälisen terveyden ja kehityksen professori Meri Koivusalo.

10.30–12: Kestävyyspuurosta selkeisiin kiertotalouden ja hiilineutraaliuden tavoitteisiin: miten edistämme ja johdamme systeemin muutosta yrityksissä, kaupungeissa ja koko Suomessa. Keskustelemassa vastuullisuusjohtaja Hanna Kalliomäki, yliopettaja Silja Kostia, liiketoiminnan kehityspäällikkö Tero Niemelä, ympäristökoordinaattori Jenni Rahkonen, kiertotalouden erityisasiantuntija Sarianne Tikkanen, tuotantotalouden professori Leena Aarikka-Stenroos.

13.30–14.45: Ilmastokumppanuus liikkeellä Tampereella, aiheina Hiilineutraali toiminta, ympäristösertifikaatti, energia ja energiatehokkuus, rakennettu ympäristö, materiaalikierrot, liikkumisen ratkaisut, hiilinielut ja kompensointi. Keskustelemassa Laura Inha (Tampereen kaupunki) ja Pirkko Eteläaho (Business Tampere), Juri Laurila (Arctic Smart Village), Merja Taipaleenmäki (Citynomadi), Kristian Lella (GLi Yhtiöt), Jukka Huppunen (Ramboll), Jukka Viitanen (NRC Group), Lilli Puntti (Kiilto).

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos