”Asia on vielä meidän käsissämme, mutta aikaa ei ole enää kauan”–suomalaiset asiantuntijat kommentoivat IPCC:n ilmastoraporttia - Uutiset - Aamulehti

”Asia on vielä meidän käsissämme, mutta aikaa ei ole enää kauan”–suomalaiset asian­tuntijat kommentoivat IPCC:n ilmasto­raporttia

Raportissa esitellään muun muassa tuorein arvio ilmaston lämpenemisestä, valtamerien tilasta hiilinieluina, ilmastonmuutoksen yhteydestä luontokatoon ja äärisääilmiöiden yleistymisestä.

Kansainvälisen ilmastopaneelin ilmastoraportti julkaistaan maanantaina. Kuvassa kuivunut Chilwa-järvi Malawin itäosassa.

9.8. 12:56 | Päivitetty 9.8. 14:48

Kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) kuudennen raportin ensimmäinen osa julkaistiin maanantaina. Raportissa arvioidaan tieteellistä tutkimustietoa ilmastonmuutoksesta, sen vaikutuksesta ja tulevista riskeistä sekä riskien hallinnasta ja vaikutusten minimoimisesta.

Siinä esitellään muun muassa tuorein arvio ilmaston lämpenemisestä, valtamerien tilasta hiilinieluina, ilmastonmuutoksen yhteydestä luontokatoon ja äärisääilmiöiden yleistymisestä. Raportti pyrkii hyödyntämään tietoa maapallon ympäristöhistoriasta ilmastokriisin ratkaisemisessa.

Lue lisää: Merkittävä ilmasto­raportti julki: 1,5 asteen tavoite vaatii hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä – ”Tämä raportti on herätys todellisuuteen”

Raportin on tarkoitus välittää tietoa tutkijoilta päättäjille. IPCC on YK:n alainen elin, joka perustettiin vuonna 1988.

Suomessa järjestettävä julkistustilaisuus näytettiin suorana kello 13 alkaen. Tästä jutusta voit lukea tilaisuuden hetki hetkeltä-seurannan.

Tilaisuudessa olivat asiaa kommentoimassa Suomen IPCC-työryhmän puheenjohtaja, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Jussi Kaurola, tutkimusprofessori, Ilmatieteen laitoksen toimialajohtaja Hannele Korhonen sekä ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Hetki hetkeltä -seuranta:

Kello 14.40: Tilaisuus on nyt päättynyt.

Kello 14.35: Viimeisenä tilaisuuden juontaja Reetta Räty kysyy, mitkä ovat raportin pääviestit päätöksentekijöille.

– Kaikki on vielä meidän käsissä. Me voidaan vaikuttaa ja vain me, mitä tulee tapahtumaan, Annalea Lohila sanoo.

Ilmatieteen laitoksen Hannele Korhosen mukaan meillä on nyt tarkempi käsitys ilmastonmuutoksesta ja esimerkiksi ääri-ilmiöitä pystytään aiempaa paremmin linkittämään ilmastonmuutokseen.

Ministeri Mikkonen sanoo toivovansa, että raportti ihan viimeistään herättäisi kaikki maailman valtiot ilmastotoimiin.

– Asia on vielä meidän käsissämme, mutta aikaa ei ole enää kauaa, Mikkonen sanoo.

Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Jussi Kaurola toteaa, että osalla maailmassa on jo hyvä suunta ja hän toivoo, että loputkin maailmasta liittyisivät mukaan.

Kello 14.25: Yleistöstä kysytään, mitä toimenpiteitä Suomessa aiotaan tehdä ruoantuotannossa lähitulevaisuudessa, jotta voidaan siirtyä kasviperäiseen ravintoon.

Mikkosen mukaan tulisi varmistaa, että maatalouden tuilla on ohjattava maanviljelijöitä siihen, että he tekevät ilmastotoimia. Hänen mukaansa EU:n CAP-uudistusta on käytettävä välineenä tähän.

Mikkonen korostaa sitä, että jokainen itse voi lisätä kasvisten osuutta ruokavaliossaan. Hänen mukaansa kasvisten lisäämisellä olisi myös terveyden kannalta hyötyä.

Kello 14.20: Yleisöstä kysytään, onko jokainen ääri-ilmiö merkki ilmastonmuutoksesta. Näin ei vastaajien mukaan voi suoraan sanoa, mutta ilmastonmuutos lisää ääri-ilmiöiden todennäköisyyttä.

Korhosen mukaan helteistä ei voida sanoa, olisivatko ne tapahtuneet ilman ilmastonmuutosta, mutta varmuudella helteet ovat ilmastonmuutoksen vuoksi kuumempia.

– Joka ikinen helle on kuumempi ilmastonmuutoksen takia kuumempi kuin se olisi ollut ilman ilmastonmuutosta, sanoo Korhonen.

Seuraavaksi yleisöstä kysytään, onko jokainen tonni merkityksellinen, kun puhutaan päästöistä. Asiantuntijoiden mukaan ilmaston lämpeneminen ja päästöjen kasvaminen ovat yhteydessä toisiinsa varsin lineaarisesti, joten jokaisella tonnilla on merkitystä.

– Kaikella on väliä. Jos jokainen hiilidioksidimolekyyli jätetään päästämättä, sillä on väliä, Kaurola sanoo.

Lisäksi Kaurola toteaa, että lisäksi hiilidioksidin sitominen ilmakehästä on päästöistä huolehtimisen lisäksi tärkeää.

Kello 14.10: Ministeri kannustaa kuulijoita antamaan palautetta ilmastolaista

Miten saisimme tiukemman ilmastolain, kysytään ministeri Mikkoselta. Mikkosen mukaan ilmastolaki on paraikaa lausuntokierroksella, ja hän toivoo tilaisuuden kuulijakunnan käyvän antamassa siitä palautetta verkossa.

– Mielellään otamme palautetta vastaan ja niitä konkreettisia keinoja, sanoo Mikkonen.

Lausuntokierros jatkuu syyskuun kuudenteen päivään asti.

Seuraavaksi ministeriltä kysytään, miten maailman päästöbudjetti tulisi jakaa oikeudenmukaisesti. Mikkonen aloittaa huomioimalla, että suomalaisten ja eurooppalaisten päästöistä suuri osa aiheutuu alueidemme ulkopuolella.

Lisäksi Mikkosen mukaan keskustellaan siitä, miten Suomen sisällä päästövähennykset jakautuvat oikeudenmukaisesti.

– Näitä oikeudenmukaisuuskysymyksiä tulee katsoa sekä globaalisti että maiden sisällä.

Eri kunnat Suomessa ovat Mikkosen mukaan erilaisia esimerkiksi sen suhteen, millaista ympäristöä kunnassa on.

Kello 14.00: Yleisöstä kysytään, mitä tapahtuisi, jos ilmasto lämpenisi peräti neljä astetta. Kuinka paljon kuolleisuus lisääntyisi Suomessa?

Korhosen mukaan tätä on fyysikkona vaikeaa arvioida, mutta on selvää, että riskit kasvavat lämpötilan noustessa.

Ministeri Krista Mikkoselta kysytään, miksi biokaasuautot eivät ole varteenotettava keino. Mikkonen sanoo näkevänsä biokaasuautot siirtymävaiheen vaihtoehtona, mutta sanoo monien autovalmistajien katsovan, että bensiini- ja dieselautoista siirrytään suoraan sähköautoihin.

Seuraavaksi kysytään Suomen tulevista tuuliolosuhteista tuulivoiman kannalta.

Korhosen mukaan Pohjois-Euroopan osalta raportissa sanottiin, että voimakkaimmat tuulet lisääntyisivät. Hän kuitenkin korostaa, että tuuliolosuhteita koskien arviointi on epävarmempaa kuin monien muiden muutosten kohdalla.

Kello 13.55: Seuraavaksi tilaisuudessa siirrytään yleisön kysymyksiin.

Viime aikoina julkisuudessa on puhuttu Golf-virran heikkenemisestä. Yleisöstä kysytään, onko tämä huomioitu raportissa.

Luotolan mukaan varmuus tästä on itse asiassa heikentynyt, ja on epävarmaa, mitä Golf-virran suhteen tulee käymään.

Kyse on aika monimutkaisesta ja herkästä ilmiöstä, ja se vaatii vielä lisätutkimusta, että saadaan varmuutta", sanoo pääjohtaja Jussi Kaurala.

Kello 13.50: Mikkosen mukaan on tärkeää pitää kiinni Pariisin ilmastosopimuksessa sovitusta lämpötilan nousun rajoittamisesta 1,5 asteeseen.

– Kun puhumme ilmaston lämpenemisestä, on jokaisella asteen kymmenyksellä väliä, Mikkonen sanoo.

Mikkosen mukaan EU:ssa on päästävä yli 55 prosentin päästövähennyksiin. Mikkonen puhuu tämän jälkeen Suomessa tehtävistä toimista. Valmisteilla on muun muassa uusi ilmasto- ja energiastrategia.

Kevään budjettiriihen yhteydessä tehty ilmastotoimien tarkastelu osoitti Mikkosen mukaan, että hallitus on tähän mennessä tehnyt puolet vaadittavista ilmastotoimista, ja vielä puolet on tehtävä.

Mikkonen korostaa lisäksi ilmastonmuutokseen sopeutumisen merkityksestä.

Kello 13.45: Seuraavaksi puhuu ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr). Hänen mukaansa nyt ollaan kirjaimellisesti maapallon tulevaisuuden äärellä.

– Tiedeyhteisön viesti on selkeämpi ja vakavampi kuin koskaan aikaisemmin.

Mikkonen mainitsee EU:n Fit for 55-ilmastopaketin, josta komissio julkaisi esityksensä heinäkuussa. Mikkosen mukaan sen esityksiä ei tule vesittää.

"IPCC:n raporttijulkistukset ovat merkkipaaluja, joita erityisesti meidän poliitikkojen on kuunneltava herkällä korvalla."

Mikkosen mukaan raportti osoittaa, että tarvitaan entistä tiukempia päästövähennystavoitteita sekä ennen kaikkea toimia ja päätöksentekoa.

Kello 13.40: Korhonen kertoo vielä ilmastonmuutoksen vaikutuksista ekosysteemeihin. Hänen mukaansa raportti osoittaa, että pohjoisella pallonpuoliskolla kasvukausi on jo pidentynyt, ja tämä kehitys jatkuu.

Muutos tarkoittaa eliölajeille sopeutumista tai siirtymistä pohjoisemmille elinalueille. Pohjoisessa tämä vaikuttaa eniten, sillä mahdollisuudet siirtyä pohjoisemmaksi ovat heikot.

– Ilmastonmuutos on yksi tärkeimmistä uhista elonkirjolle eli luonnon monimuotoisuudelle, Korhonen sanoo.

Kello 13.35: Seuraavaksi ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomeen kertoo tutkimusprofessori ja toimialajohtaja Hannele Korhonen Ilmatieteen laitokselta.

Hän muistuttaa, että raportti on globaali ja arvioi alueellisia muutoksia suurilla alueilla. Hänen arvionsa vaikutuksista Suomeen perustuvat siihen, mitä raportissa todetaan Pohjois-Euroopasta.

Suomen keskilämpötila on noussut globaalia keskiarvoa nopeammin. Erityisesti talvet ovat lämmenneet nopeammin.

– Jatkossakin Suomi on yksi niistä alueista, jotka lämpenevät kaikista nopeiten maailmassa, Korhonen sanoo

Korhosen mukaan tämä tarkoittaa sopeutumista, mutta sillä on väliä, mitä ihmiskunta tekee jatkossa. Korhonen ottaa esimerkiksi Suomen tämän kesän paikoin jopa ennätyslämpimän kesän, jolla oli negatiivisia seurauksia esimerkiksi ihmisten terveydelle.

Talvien lämpeneminen voi hänen mukaansa näkyä pelloilla ja metsissä tuhohyönteisten leviämisenä, kun ne selviävät nykyistä paremmin talven yli. Rankat ja lisääntyneet sateet tulevat aiheuttamaan tulvia.

Kello 13.26: Seuraavaksi Lohila kertoo tulevaisuuden skenaarioista. Todennäköisyys sille, että 1,5 asteen tavoite ylitetään 2030-luvun alkupuolella, on jopa alimmassa päästöskenaariossa yli 50 prosenttia.

– Lämpenemisen pysäyttäminen on mahdollista, mutta siihen tarvitaan "nopeita, laaja-alaisia ja voimakkaita toimenpiteitä, sanoo Lohila.

Jäämeri olisi syyskuussa käytännössä jäätön vuosien 2050 ja 2070 välisenä aikana ja siitä eteenpäin kaikissa muissa paitsi parhaassa skenaariossa. Kaikissa skenaarioissa merenpinnan kohoaminen jatkuu.

– Jos ilmaston lämpeneminen saadaan pysäytettyä vasta viiteen asteeseen, merenpinta kohoaa pitkällä aikavälillä 19–22 metriä, kertoo Lohila.

Kuudennessa arvointiraportissa käytetään Lohilan mukaan ensimmäistä kertaa ilmastollisten vaikutustekijöiden käsitettä. Niitä voivat olla esimerkiksi tietyt keskiarvot ja ääri-ilmiöt, jotka vaikuttavat ihmisten elämään.

Kello 13.15: Raportin ensimmäisen osan keskeisimpiä tuloksia esittelee sitä kirjoittamassa mukana ollut Annalea Lohila.

Lohilan mukaan kulunut vuosikymmen on ollut lämpimämpi kuin kertaakaan jääkauden päättymisen jälkeen.

IPCC toteaa ensimmäistä kertaa, että ihmisen toiminta on aiheuttanut käytännössä kaiken lämpenemisen.

Lohila käy läpi ilmaston lämpenemisen historiaa. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuudet ovat hänen mukaansa korkeammalla kuin jopa 200 miljoonaan vuoteen.

Kaikkien kasvihuonekaasujen pitoisuuksissa olemme korkeammalla tasolla kuin koskaan 800 000 vuoden aikana, Lohila kertoo

Ilmastonmuutos on aiheuttanut näkyviä muutoksia maalla, merillä ja ilmakehässä. Esimerkiksi meret ovat Lohilan mukaan happamampia kuin kahteen miljoonaan vuoteen. Myös helleaaltoja, kuivuutta, rankkasateita ja voimakkaita trooppisia myrskyjä esiintyy useammin.

Kello 13.10: Ensimmäisenä tilaisuudessa puhuu Suomen IPCC-työryhmän puheenjohtaja, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Jussi Kaurola. Hän avaa tilaisuuden.

Kaurolan mukaan voidaan todeta, että tiedeyhteisön viesti on hälyttävä.

– Muutokset ovat ennennäkemättömän laajoja ja nopeita, Kaurola sanoo.

IPCC:n osaraporttia on ollut mukana kirjoittamassa yli 200 kirjoittajaa, joihin kuului myös suomalainen Annalea Lohila Helsingin yliopistosta ja Ilmatieteen laitokselta.

Kello 13.00: Tilaisuus alkaa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: