Suomen päärata nousi avainväylien joukkoon - Uutiset - Aamulehti

Suomen päärata nousi avainväylien joukkoon: ”Mahdollisuus saada EU-rahoitusta paranee”

Pirkanmaan liitossa uskotaan, että pääradan rahoitusmahdollisuudet paranevat muutoksen myötä.

Junamatkustajia Tampereen rautatieasemalla. Kuvassa Kimmo Kilpi joulukuussa 2020.

16.3. 7:06

Suomen pääradan nousu EU:n ydinverkkokäytäväksi merkitsee, että mahdollisuus saada radan kehittämiseen EU-rahoitusta paranee. Näin uskoo Pirkanmaan liiton päärata+ -hankkeen projektipäällikkö Jouni Koskela.

Päärata kuuluu Eurooppaan rakennettavaan TEN-T-ydinverkkoon (Trans-European Transport Networks). Ydinverkkokäytävät eli avainväylät helpottavat liikenteen sujuvuutta esimerkiksi rajanylityskohdissa.

EU-neuvotteluissa päästiin viime viikolla sopuun verkkojen Eurooppa-asetuksesta. Neuvottelutuloksen myötä Rail Baltica -hanke saanee EU-rahoitusta ja Suomen päärata nousi ydinverkkokäytäväksi.

– Pääradan sekä eurooppalainen että kansallinen status nousee. Sen mahdollisuus saada EU-rahoitusta paranee.

– Tämän tulisi näkyä myös valmistumassa olevassa valtakunnallisessa kaksitoistavuotisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ja sen investointiohjelmassa, Koskela sanoo.

”Erillinen prosessi”

Millä tavoin päätös vaikuttaa Tampereen, Oulun ja Seinäjoen mahdollisuuksiin päästä eurooppalaisen ydinverkon kaupunkisolmukohdiksi?

–  Tämä on vielä erillinen prosessi, kun eurooppalaisen liikenneverkon TEN-T-suuntaviivauudistuksesta päätetään. Mutta eduksi sen pitäisi olla tässäkin, hän arvioi.

Myös Pirkanmaan liiton maakuntajohtaja Esa Halme pitää pääradan statuksen nousua merkittävänä.

–Ilman sitä statusta olisi äärimmäisen epätodennäköistä saada mitään tai juuri mitään pääratahankkeille.

–Tästä eteenpäin ratkaisevaa on se, miten Suomi suunnittelee hankkeen ja jaksottaa tuen haun radalle, hän kommentoi.

Miten EU:n päätös vaikuttaa mahdollisuuksiin saada rahaa pääratahankkeelle?

– Suomessa on tuon päätöksen jälkeen kaksi sen tasoista rataa, joille korkeinta EU:n tukea voi hakea.

– Aiemmalta ajalta on etelän poikittaisyhteys Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari ja nyt Tallinnasta tuleva ja Helsingin kautta Ruotsin rajalle ulottuva päärata. Se kytkeytyy Ruotsin puolen vastaavaan uuteen käytävään ja erikseen myös Norjaan ja Pohjanmerelle.

”Suomi hakee vain muutamaa miljoonaa”

Halmeen mukaan nämä käytävät ovat EU:n korkeimman tuen mahdollisia kohteita. Suomen tulee kuitenkin itse hakea rahaa.

– Nyt tämän rahoituskauden viimeisessä haussa Suomi hakee vain muutamaa miljoonaa. Seuraavan kauden, ehkä ensi kesänä hakuun tuleva kierros näyttää sen, millä vakavuudella Suomi suhtautuu asiaan.

Kaksitoistavuotisessa ohjelmassa päärata on mainittu ympäripyöreästi, Halme arvioi.

EU-rahan osalta on hänen mukaansa samassa ohjelmassa kirjattu tavoitteeksi säilyttää vanha taso, joka on aivan liian alhainen verrattuna esimerkiksi Ruotsiin.

Halmeen mukaan Tampereen, Oulun ja Seinäjoen mahdollisuuksiin päästä ydinverkon kaupunkisolmukohdiksi vaikuttaa ratkaisevasti liikenne- ja viestintäministeriön (LVM:n) kannanotto.

– Se (kaupunkisolmukohdaksi pääsy) on uuden kauden erillinen prosessi. Ratkaisevan tärkeätä on se, miten LVM linjaa kantansa ja esittääkö se uusia solmukohtia. Niitä ei missään nimessä saada, ellei siihen ole selvää ministeriön kantaa, Halme pohtii.

Päärata

Päärata on Suomen rautatieverkon päälinja, joka ulottuu Helsingistä Tampereen ja Oulun kautta Tornioon. Se yhdistää henkilö- ja tavaraliikenteessä pääkaupunkiseudun, Satakunnan, Hämeen, Pirkanmaan, Pohjanmaat sekä Keski- ja Pohjois-Suomen.

Päärata liikuttaa koko Suomea. Sen varrella asuu yli puolet väestöstä. Matkailun ja erilaisten tavarakuljetusten kautta radan vaikutuspiiri ulottuu joka puolelle maata.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: