Aamulehti
Tekonivelsairaala Coxan, laboratoriopalveluja tarjoavan Fimlabin sekä Sydänsairaalan toiminta on vaakalaudalla, jos sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukseen tähtäävät sote-lait menevät nykyisellään läpi. Yhtiöiden toiminta saattaa jopa päättyä.
Kaikki kolme yhtiötä rinnastetaan sote-esityksessä yksityisiin terveyspalveluyrityksiin eikä sote-uudistuksessa perustettavan hyvinvointialueen omaksi palveluksi. Näin on siitä huolimatta, että sairaanhoitopiirit ja kunnat omistavat nämä yhtiöt kokonaan.
Sekä tekonivelsairaala Coxa että Sydänsairaala ovat nopeuttaneet hoitoon pääsyä ja lisänneet potilaiden tyytyväisyyttä. Lisäksi ne ja Fimlab ovat tehostaneet toimintaa ja säästäneet kustannuksia.
– Olen hyvin huolissani, jos nämä julkisomisteiset, käytännön hoitotyössä toimintansa osoittaneet työkalut tuhotaan, sanoo Tampereen pormestari Lauri Lyly (sd.).
– Tehokkaan toiminnan ansiosta Coxa on pystynyt alentamaan kunnilta perimiään hintoja, kun muussa julkisessa erikoissairaanhoidossa hinnat ovat nousseet, sanoo toimitusjohtaja Kristiina Michelsson. Tämän Coxan johto sanoo myös eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle toimittamassaan lausunnossa.
Nopeasti hoitoon
Tekonivelsairaala Coxan toimitusjohtaja Kristiina Michelsson katsoo, että potilaat menettävät eniten, jos sote-lait estävät Coxan toiminnan.
– Pystymme tuottamaan erinomaisia palveluja, koska henkilökuntamme on keskittynyt tekonivelkirurgiaan ja prosessimme ovat hiottuja. Hoitoonpääsyajat ovat kohtuulliset ja potilaamme tyytyväisiä. Leikkaukseen pääsee noin kolmen kuukauden kuluessa lähetteestä. Yhtiön voitto palautuu omistajillemme kunnille ja sairaanhoitopiireille. Olemme vuosittain laskeneet palveluiden hintoja, emme vain omistajille, vaan kaikille kunnille, Michelsson sanoo.
Myös Sydänsairaalan toimitusjohtaja Pasi Lehto kehuu Sydänsairaalaa tuottoisaksi yksiköksi.
– Edes palveluidemme nimellishintoja sairaanhoitopiireille ei ole korotettu seitsemään vuoteen.
Lehto tähdentää, että Sydänsairaala on kolmen sairaanhoitopiirin kokonaan omistama yksikkö. Ne käyttävät yhtiössä täyttä määräysvaltaa.
– Meitä ei voi rinnastaa yksityiseen yhtiöön, vaan meidät pitää nähdä osaksi hyvinvointialueen omaa toimintaa.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirillä Husilla ei ole Pirkanmaan tapaan omia yhtiöitä kuin yksityissairaala Orton, mutta Husin toimitusjohtaja Juha Tuominenkin vastustaa sairaanhoitopiirien omien yhtiöiden toiminnan rajoittamista.
– Emme halua sulkea pois erilaisia mahdollisuuksia palveluiden järjestämiseen. Pakissa pitää olla työkaluja, hän perustelee.
Sydänsairaalan toimitusjohtaja Pasi Lehto kertoo, että sote-esityksen ehdot saattavat pakottaa käyttämään viiden virkalääkärin työajan pelkästään Sydänsairaalan lähetteiden käsittelyyn.
Tätä sote-uudistus tarkoittaa
Mitä: Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä 21:lle hyvinvointialueelle. Niihin siirtyy sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien toiminta. Perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalipalvelut yhdistetään siis samaan hyvinvointialueeseen. Myös pelastustoimi siirtyy.
Miten: Toiminta rahoitetaan valtion rahoituksella ja asiakasmaksuilla. Valtion rahoitus jaetaan hyvinvointialueille muun muassa asukaslukuun sekä väestön ikään ja terveydentilaan pohjautuvien kertoimien perusteella. Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito siirtyvät saman budjetin alle. Hyvinvointialueiden työntekijöiksi siirtyy vuonna 2023 vajaat 173 000 henkilöä 332 kunnasta tai kuntayhtymästä.
Milloin: Hallitus antoi sote-lakiesityksensä eduskunnalle 8. joulukuuta 2020. Jos sote-lait menevät eduskunnassa läpi, ne tulevat voimaan porrastetusti, osa 1. heinäkuuta 2021 ja viimeiset 1. tammikuuta 2023.
Miksi: Tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut, parantaa palvelujen saatavuutta, turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti, vastata yhteiskunnallisten muutosten tuomiin haasteisiin, hillitä kustannusten kasvua sekä parantaa turvallisuutta.
Lähde: Sote-uudistus.fi
Fimlab ei voi enää peruuttaa
Fimlabin toimitusjohtaja Ari Miettinen katsoo, että sairaanhoitopiirien yhteistyö on ainoa tapa hyödyntää laiteautomaatiota ja niukkoja asiantuntijaresursseja laboratoriopalveluissa niin, että niitä riittää kaikkialle.
– Sote-laki palauttaisi toiminnan ikään kuin alkuperäiseen asentoon, vaikka vuosien aikana on jo peruuttamattomasti muutettu tapaa toimia. Lakiluonnos on tältä osin ristiriidassa sote-uudistuksen keskeisten tavoitteiden kanssa ja toteuttamiskelvoton, Miettinen sanoo ja kertoo, etteivät kaikki sairaanhoitopiirit pystyisi enää edes järjestämään laboratoriopalveluja itse, koska ammattitaitoista työvoimaa ei ole riittävästi.
– Vaativia tutkimuksia tehdään nyt vain siellä, jossa siihen on riittävä osaaminen.
Miettisen mukaan Fimlabin purkaminen moninkertaistaisi laboratoriopalvelujen kustannukset, koska sairaanhoitopiirit joutuisivat hankkimaan omat laitteet ja henkilöstön.
– Patologeja ja muita alan erikoislääkäreitä ei edes riittäisi joka kolkkaan. Jos taka-askelia otetaan, se vaarantaa palvelut ja niiden laadun.
Fimlabin toimitusjohtaja Ari Miettinen toteaa, että laboratoriopalveluja on kehitetty Suomessa jo parikymmentä vuotta sairaanhoitopiirien yhteistyönä. – Fimlabilla on kattava näytteenotto- ja laboratorioverkosto viiden sairaanhoitopiirin alueella.
Viisi lääkäriä lähetteitä varten
Sydänsairaalan toimitusjohtaja Pasi Lehto on huolissaan siitä, että sote-lakiesitys ulottaa julkisen vallan käytön tavanomaiseen potilastyöhön. Tämä tarkoittaa, että virkalääkärin pitäisi käsitellä lähetteet, päättää potilaan ottamisesta Sydänsairaalaan ja tehdä hoitopäätökset.
– Tämä tekisi toimintamme mahdottomaksi. Meillä tehdään 140 000 hoitotapahtumaa vuosittain. Tarvittaisiin siis ainakin viisi virkalääkäriä, jotka eivät tekisi mitään muuta kuin käsittelisivät lähetteitä.
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Tarmo Martikainenkin sanoo, että sellaista määrää virkalääkäreitä ei saataisi mistään, vaan Coxan ja Sydänsairaalan toiminta estyisi.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Auli Valli-Lintu vaikuttaa yllättyneeltä näkemyksistä.
– Valmistelussamme, jossa on myös lääkäreiden edustus, ei ole pidetty tätä vaikutusta näin isona. Virkalääkärivaatimuksen on katsottu liittyvän muun muassa potilaiden yhdenvertaisuuteen erikoissairaanhoitoon pääsyssä.
Aamulehti pyysi haastattelua perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulta (sd.). Kiuru ei antanut haastattelua, vaan hänen puolestaan asiaa kommentoi Valli-Lintu.
Pirkanmaan sote-muutosjohtaja Jaakko Herrala näkee ehdon hidastavan hoitoon pääsyä ja vaarantavan jopa potilasturvallisuuden.
Nämä ovat ongelmakohdat
Julkisomisteisten yhtiöiden, kuten tekonivelsairaala Coxan, Sydänsairaalan sekä laboratoriopalveluja tarjoavan Fimlabin kannalta ongelmallisia ovat nämä sote-esityksen vaatimukset:
Hyvinvointialueilla on oltava riittävä oma palvelutuotanto. Sairaanhoitopiirien omia yhtiöitä, kuten Coxaa, Fimlabia ja Sydänsairaalaa ei lueta omaksi palvelutuotannoksi eli lainkohta uhkaa niiden toimintaedellytyksiä.
Hyvinvointialue voi hankkia sosiaali- ja terveyspalveluja yksityiseltä palveluntuottajalta, mutta vain sen verran, että hyvinvointialue pystyy silti kaikissa tilanteissa toteuttamaan oman järjestämisvastuunsa. Hyvinvointialueen omistamat yhtiöt, kuten Coxa, Sydänsairaala ja Fimlab, rinnastetaan yksityisiin palveluntuottajiin.
Julkisomisteinen yhtiö ei ole viranomainen eikä voi käyttää julkista valtaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että virkalääkärien olisi käsiteltävä Sydänsairaalan lähetteet ja päätettävä potilaan ottamisesta sairaalaan.
Hyvinvointialue voi tuottaa palveluja toisen hyvinvointialueen alueella vain yhteistyössä kyseisen hyvinvointialueen kanssa. Tämä rajaus koskee esimerkiksi Sydänsairaalan Helsingin sairaalaa, koska sote-uudistuksen jälkeen se toimii Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän hyvinvointialueilla. Rajaus vaikuttaa myös digitaalisten ja muiden etäpalveluiden tarjoamiseen toisella hyvinvointialueella.
Lähde: Soteuudistus.fi
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Tarmo Martikainen arvioi, että sosiaali- ja terveysministeriössä halutaan kehityksen tapahtuvan vain hyvinvointialueilla. – Esimerkiksi viiden sairaanhoitopiirin alueella toimivan Fimlabin toiminnassa volyymi ratkaisee, sillä suuri osa työstä on automatisoitu: mitä enemmän volyymia, sitä halvempi hinta. Fimlabin purkaminen olisi järjetöntä.
Julkisille palveluille vahva asema
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Tarmo Martikainen sanoo sote-esityksen tarkoittavan, että sosiaali- ja terveysministeriössä halutaan kehityksen tapahtuvan vain hyvinvointialueilla ja pelätään, että vaikeasti korvattavaa osaamista siirtyy yhtiöihin eikä ole esimerkiksi häiriötilanteissa enää palautettavissa hyvinvointialueille.
– Tämä ajatusmalli jarruttaa koko Suomen terveydenhuollon kehitystä.
Jaakko Herralakin arvioi, että halu hillitä yhtiöiden roolia juontuu aiemman sote-mallin sisältämästä markkinamallista, joka olisi vapauttanut pelikenttää yksityisille terveydenhuoltoyhtiöille ja kolmannelle sektorille ja voinut jättää julkiset palvelut liian ohuiksi.
– Nyt halutaan vahvistaa julkisten palvelujen asemaa. Huoli on se, että jos julkisia terveydenhoitopalveluja ja niiden osaamista siirrettäisiin paljon yhtiöihin, miten turvattaisiin palvelut kriisi- ja poikkeusoloissa tai jos yhtiöitä menisi konkurssiin. Tämä on aito huoli, kun kyseessä on yksityinen yritys, mutta hyvinvointialueiden omistamiin yhtiöihin ei liity tätä vaaraa, Herrala sanoo.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Auli Valli-Lintu viittaa viime vaalikauden sote-esityksen ensin aikoneen yhtiöittää sosiaali- ja terveyspalvelut kokonaisuudessaan ja tämän esityksen kaaduttua aikoneen hajauttaa tuotannon maakunnan hallinnossa. Eduskunnan perustuslakivaliokunta näki näissä riskin siitä, että kansalaisille ei pystyttäisi kaikissa tilanteissa turvaamaan palveluja.
– Yhtiöittämiskehityksessä ei ole ollut kunnon sääntelyä. Nyt järjestämisvastuun raamit on kirjattu sote-esitykseen.
Auli Valli-Lintu sanoo ymmärtävänsä, että Coxassa ja muissa yhtiöissä on toimittu tuottavasti, mutta hänen mukaansa sote-esityksen tarkoituksena on, että hyvinvointialueiden omissa palveluissa säilyy riittävästi osaamista, jotta ne voivat huolehtia järjestämisvastuustaan, kuten ohjauksesta, valvonnasta ja päätöksenteosta.
– Ellei siitä säädetä ja yhtiöittämiselle panna rajoja, hyvinvointialueella ei välttämättä ole riittävää osaamista ja kykyä turvata palveluja häiriö- ja poikkeustilanteissa. Julkisen erikoissairaanhoidon infra rakentuu yhtiöihin eikä asukkailla ole mahdollisuutta puuttua hankkeisiin. Erikoissairaanhoito voi olla pian muualla kuin julkisissa käsissä.
Auli Valli-Linnun mielestä Coxan ja Sydänsairaalan kaltaisissa yhtiöissä päätösvalta on etäämmällä demokraattisesta päätöksenteosta.
– Yhtiön tehtävänä on tavoitella yhtiön ja omistajiensa etua. Jos yhtiö epäonnistuu, se ei ole vastuussa kansalaisille. Yhtiömuodossa on aina konkurssivaara.
Mutta Coxa ja Sydänsairaalahan ovat sataprosenttisesti sairaanhoitopiirien ja kuntien omistuksessa ja määräysvallassa?
– Yhtiön tarkoitus on ajaa yhtiön etua. Ei sen päätöksenteko ole demokraattisen päätöksenteon hyppysissä, vaan ostopalvelusopimuksen ja yhtiön oman päätöksenteon takana, Valli-Lintu vastaa uudelleen ja kysyy, mikä on se ero, ettei julkisessa terveydenhoidossa voida toimia yhtiöiden tapaan tehokkaasti ja tuottavasti.
Fimlabille löytyy ymmärrystä
Valli-Linnulta löytyy enemmän ymmärrystä Fimlabin aseman säilyttämiseen kuin Coxan ja Sydänsairaalan.
– Fimlabin osalta asiaa täytyy varmaan katsoa, koska se on hyvinvointialueen tukipalvelu ja siellä on tehty isoja investointeja. Sote-esityksessä on jo mahdollistettu hyvinvointiyhtymämuoto tukipalveluihin.
Valli-Linnun mukaan sen sijaan Coxassa ja Sydänsairaalassa on kaiken a ja o, että riittävä järjestämisvastuu säilyy hyvinvointialueella.
– Mutta kuinka paljon näitä yhtiöitä pitää purkaa? Ei ole tarkoitus, että ne kokonaan lakkautetaan.
Fimlab tarjoaa laboratoriopalveluja 1,3 miljoonalle suomalaiselle. Sen omistavat Pirkanmaan, Keski-Suomen, Kanta-Hämeen ja Vaasan sairaanhoitopiirit sekä Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä.
”Palvelut voivat notkahtaa”
Pirkanmaan sote-muutosjohtaja Jaakko Herrala ei usko siihen, että julkisen sektorin pitäisi entistä enemmän itse tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja.
– En usko, että palvelut pystytään turvaamaan vain omin voimin. Pienet yritykset ja kolmas sektori ovat jo nyt sosiaali- ja terveyspalveluiden tukijalkoja syrjäseuduilla.
Herrala arvelee, että koska sote-esitys vaatii hyvinvointialueilta riittävästi omaa palvelutuotantoa, uhkana on, että ne vetävät paljon terveyspalveluja yksityiseltä sektorilta omaksi tuotannokseen.
– Sitten voi kyllä terveyspalvelujen saatavuus notkahtaa, varsinkin syrjäseuduilla.
”Ei saa hoitaa Helsingin jonoa”
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Tarmo Martikainen oudoksuu sote-esityksen rajoitusta, jonka mukaan hyvinvointialue ei saisi lainkaan toimia toisella hyvinvointialueella ellei sovi siitä kyseisen alueen kanssa.
– Rajoitus on vanhanaikainen etenkin, kun Suomessa on laki potilaan valinnanvapaudesta. Jos Pirkanmaalla on kapasiteettia hoitaa Husin jonoa, sehän on yhteiskunnan etu. Jos pelätään, että Sydänsairaala hoitaa potilaat kalliimmalla ja maksattaa kulut Husilla, tämä on estettävissä sillä, että Sydänsairaala laskuttaa Husin hinnoilla.
Husin toimitusjohtaja Juha Tuominen on eri linjoilla. Hänen mielestään on selvää, ettei toisella hyvinvointialueella voi toimia vapaasti.
– Mitä järkeä olisi, jos Hus voisi tulla Pirkanmaalle ja rakentaa sinne päällekkäisen järjestelmän? Se tekisi Pirkanmaalle hankalaksi järjestää omat toimintansa ja pysyä raamibudjetissaan.
Tuomisen mukaan yhtenäinen hinnastokaan ei poistaisi ongelmaa.
– Kaikki hyvinvointialueet saavat könttäsumman rahaa. Sillä on hoidettava kokonainen joukkio ihmisiä, ei enää yksittäisiä potilaita tietyillä suoritehinnoilla.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtajan Juha Tuomisen mielestä koko sote-palvelujen perusongelma Suomessa on se, että julkisen rahoituksen osuus on liian pieni. – Ymmärrän, että taloudellisuutta ja tuottavuutta tarvitaan, mutta on täysi syy odottaa, että tämä rahoitusvaje vaikuttaa ihmisten terveyteen ja elinikään.
”Omia palveluja pitää kehittää”
Jaakko Herrala on huolestunut myös siitä sote-esityksen ehdosta, että digitaalisia ja muita etäpalveluja ei saisi tarjota toiselle hyvinvointialueelle ilman sopimusta.
– Siinä ei ole mitään järkeä. Digitaalisten palvelujen voi päinvastoin toivoa tuovan palveluja potilaiden saataville etäisyyksien päähän tai sinne, jonne ei saada henkilöstöä. Jos laki menee tällaisena läpi, etäpalvelut pitää poistaa ja potilaat matkaavat sitten aina esimerkiksi Tampereen Sydänsairaalaan paikan päälle.
Tarmo Martikaisenkin mielestä on järjetöntä, että etäpalvelua, joka on Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä tarjolla oman alueen asukkaalle vaikkapa Parkanoon, ei saisi enää tarjota Helsinkiin tai Kainuuseen.
– Se jarruttaa uusiutumiskykyä, jota Suomi sote-palveluissa tarvitsee.
Husin toimitusjohtaja Juha Tuominen sanoo, että sote-uudistusta ei ole suunniteltu markkinoiden näkökulmasta, vaan kokonaisvastuun näkökulmasta.
– Jos esimerkiksi Pirkanmaa saisi toimia Kainuussa omilla ehdoillaan, se voisi imeä jonkin terveydenhuollon osaamisalueen tyhjäksi työntekijöistä ja aiheuttaa häiriön.
Sydänsairaalan toimitusjohtaja Pasi Lehto kysyy, onko niin, että Suomessa ei haluta terveydenhuoltoon kilpailua eikä vertailua.
– Silloin saa tehdä haluamallaan tavalla. Tätä Sydänsairaala on halunnut ravistella.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Auli Valli-Lintu pitää tarpeettomana huolta etäpalveluiden tarjonnan rajoittamista toisella hyvinvointialueella.
– Hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on kehittää oman alueensa palveluja. Sen pitää olla ajurina etäpalveluidenkin kehittämisessä. Niiden kehittämisen syy ei voi olla potilaiden valinnanvapaus eikä niillä pidä luoda tilannetta, jossa kaksi toimijaa kilpailee samalla alueella potilaista.
Sydänsairaala on erikoistunut sydänpotilaiden ja rintaelinkirurgisten potilaiden hoitoon.
Kolme osakeyhtiötä
Coxa oy: Tekonivelleikkauksiin erikoistunut sairaala Tampereella. Omistajat Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirit sekä Tampereen, Sastamalan, Valkeakosken, Mänttä-Vilppulan ja Vaasan kaupungit. Tekee 23 prosenttia Suomessa tehtävistä tekonivelleikkauksista. Potilaita tulee valinnanvapauslain nojalla kaikkialta Suomesta.Yli 300 työntekijää.
Fimlab oy: Tarjoaa laboratoriopalveluja omistajiensa Pirkanmaan, Keski-Suomen, Kanta-Hämeen ja Vaasan sairaanhoitopiirien sekä Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän alueilla. Väestöpohja 1,3 miljoonaa suomalaista, 1 100 työntekijää ja 120 toimipistettä.
Sydänsairaala oy: Sydänpotilaiden ja rintaelinkirurgisten potilaiden hoitoon erikoistunut palkittu sairaala, joka toimii Tampereella, Helsingissä, Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Riihimäellä ja Valkeakoskella. Omistajat Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirit. Henkilöstöä vajaat 700.
"Miksi pitäisi luoda erityisasema?”
Entä jos sote-esitykseen ei saada muutosta eikä se salli julkisomisteisille yhtiöille toimintaedellytyksiä? Mitä sitten tapahtuu?
Coxan Michelsson ja Sydänsairaalan Lehto ilmoittavat, että se on hyvinvointialueen ongelma: sen täytyy sitten miettiä, miten se järjestää yhtiöiden nyt tarjoamat palvelut.
– Luotan, että järki voittaa ja lakiluonnosta korjataan, Fimlabin toimitusjohtaja Ari Miettinen sanoo.
Sairaanhoitopiirin johtaja Martikainen kertoo, ettei yhtiöitä ole aikomustakaan purkaa, vaan keskustelu lainsäätäjän kanssa jatkuu. Hänellä on tilanteeseen ratkaisuehdotus.
– Tehdään erillinen laki, jossa määritellään julkisomisteisen yhtiön asema, jos sitä ei voida perustuslaillisten riskien takia kirjata sote-lakeihin.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Auli Valli-Lintu ei tartu ehdotukseen, vaan kysyy, miksi julkisomisteiselle yhtiölle pitäisi luoda erityisasema.
– Miksi pitäisi sallia järjestämisvastuu etäämmällä demokraattisesta päätöksenteosta ja eriyttää toimintaa yhden johdon ja yhden rahoituksen mallista? Palvelutuotantomme pirstaloituisi erillisiin organisaatioihin ja syntyisi hallinnollisia rajoja, vaikka niistä halutaan sote-uudistuksessa eroon.
Coxan tekonivelleikkausten tulos ja vaikuttavuus oli OECD-maiden vertailussa paras vuonna 2019. Myös potilasvahinkoja esiintyi suhteessa leikkausmäärään noin puolet vähemmän kuin muissa Suomen sairaaloissa.
”Tähän täytyy löytyä ratkaisu”
Coxalta, Sydänsairaalalta ja Fimlabilta on pyydetty sote-esityksestä lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Tarmo Martikainen oli asiasta valiokunnan kuultavana helmikuun puolivälissä.
Tampereen pormestari Lauri Lyly ja hyvinvointijohtaja Taru Kuosmanen olivat neljän muun kunnan edustajan kanssa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuultavana jo helmikuun alkupuolella.
– Vaikea sanoa, upposiko viestimme, mutta tähän täytyy löytyä ratkaisu, Lyly sanoo.
