Koronan ensimmäinen aalto osoitti, että Suomen huoltovarmuusjärjestelmän toiminnassa on monia kehitystarpeita. Konkreettisimmat haasteet ovat liittyneet suojavarusteiden saatavuuteen, kertoo huoltovarmuusneuvoston raportti koronakriisin vaikutuksista.
Sen mukaan rauhallisina aikoina ei ollut mietitty vaihtoehtoisia kanavia ja toimittajia häiriötilanteen varalle.
– Suojamaskitilaukset puhuvat karua kieltä kaupan häiriöiden vaikutuksista, raportissa todetaan.
Kun sosiaali- ja terveydenhuollon suojavarusteista oli laajasti pulaa keväällä, Huoltovarmuuskeskus (HVK) joutui haalimaan niitä maailmalta miljoonakaupalla vaikeassa markkinatilanteessa.
Varmuusvaraston maskimäärä olisi riittänyt vain hetkeksi, ja osa suojaimista oli vanhentuneita. Suomessa suojaintuotantoa ei tuolloin ollut.
Paljon julkisuutta sai epäonnistunut suojavälinekauppa, jossa HVK:n pikavippiyrittäjä Onni Sarmasteelta ja kauneusyrittäjä Tiina Jylhältä tilaamat miljoonat hengityssuojaimet osoittautuivat käyttökelvottomiksi.
Raportin mukaan terveydenhuollon tarvikkeiden osalta on ilmeistä, että valmius ei ollut riittävää varastoinnin tai poikkeusoloissa toimimisen osalta. Sama koski yhteistyötä yritysten kanssa.
Lisäksi varautumisessa ei ole aiemmin otettu huomioon suojavarusteiden laajempaa tarvetta eri toimialoilla, kuten teollisuudessa, tuotannossa ja rakentamistyössä.
Huoltovarmuuden tavoitteet päivitetään
Selvitys koronakriisin huoltovarmuusvaikutuksista luovutettiin työministeri Tuula Haataiselle (sd.) torstaina.
Raportin mukaan huoltovarmuuden tavoitteet on päivitettävä, HVK:n roolia selkiytettävä ja julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoimintaa kehitettävä.
Haatainen kertoo tiedotteessa, että huoltovarmuustoiminnan vuodelta 2018 olevat tavoitteet päivitetään koronakriisin kokemusten pohjalta. Päivitetty päätösluonnos lähtee lausuntokierrokselle ennen sen lopullista hyväksymistä valtioneuvostossa.
Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) teettää arvioinnin HVK:n toiminnasta. Arvioinnin toteuttaa Vaasan yliopiston johtama konsortio, ja työn on määrä valmistua maalis-huhtikuussa 2021. Työtä tukevassa ohjausryhmässä ovat mukana huoltovarmuuden kannalta keskeiset ministeriöt.
Kotimaista tuotantoa hyödynnettävä nykyistä tehokkaammin
Työministeri Haataisen mukaan kotimaisen suojavarustetuotannon jatkuvuus on turvattava myös koronakriisin jälkeen.
– Tilannetta, jossa kotimainen tuotanto joudutaan käynnistämään tyhjästä, ei saa päästää enää syntymään. Tämä on huoltovarmuuden näkökulmasta ratkaistava pysyvällä ja kestävällä tavalla. Toimijoiden elinkelpoisuutta on tuettava esimerkiksi edistämällä niiden mahdollisuuksia aloittaa vienti rajojemme ulkopuolelle, Haatainen ehdottaa tiedotteessa.
Myös raportissa huomautetaan, että huoltovarmuuskriittisten tuotteiden pienten kotimarkkinoiden vuoksi volyymia tulisi hakea viennistä. Esimerkiksi henkilösuojainten kotimaisen tuotannon jatkon kannalta keskeiseksi tulee muodostumaan tuotteiden kustannustehokkuus ja hinnoittelu.
Raportin mukaan kotimaisten yritysten kykyä tuottaa huoltovarmuuskriittisiä materiaaleja ja palveluita on hyödynnettävä nykyistä tehokkaammin.
Raportti kertoo, että kriisin alussa kotimaisen tuotannon käynnistämisestä käytävien keskustelujen vastuutaho ei vaikuttanut olevan selvä. TEM käynnisti maalis-huhtikuun vaihteessa hankkeen, jonka tavoitteena oli käynnistää kotimainen suojavälinetuotanto erityisesti terveydenhuollon tarpeisiin.
Sairaalatason maskien tuotanto alkoi toukokuun lopussa. Nyt Suomessa on kuusi ammattikäyttöön soveltuvien hengityssuojaimien tai kirurgisten suu-nenäsuojaimien valmistajaa.
Suojavarusteiden saatavuus ja laatu pitää varmistaa
Koronakriisi on asettanut suomalaisen huoltovarmuustoiminnan todelliseen käytännön testiin ensimmäistä kertaa sen sotien jälkeisen historian aikana, raportissa kerrotaan. Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä varmuusvarastot avattiin 23. maaliskuuta.
Huoltovarmuuden parantamiseksi esitetään raportissa useita kehityskohteita. Yksi tärkeimmistä on se, että suojavarusteiden saatavuus ja laatu tulee varmistaa keskitetyllä hankinnalla ja varastointia tulee tehostaa. Keskeisintä on hankintaosaamisen kehittäminen.
Huoltovarmuuskeskus siirtyi suojavarusteiden suorahankinnoista hankintalain mukaisiin kilpailutuksiin viime viikolla. Tätä ennen hankintajärjestelmään oli ilmoittautunut noin 20 toimittajaa.
Lännen Media uutisoi viime viikolla (12.11.), kuinka suuri osa kotimaisista suojaintoimituksista odottaa yhä sertifikaatteja, eli niitä ei ole voitu toimittaa Huoltovarmuuskeskukselle.
Suojavarusteiden kansainvälinen saatavuus on nyt kuitenkin hyvällä tasolla, ja sairaalatason suojaimia on varastossa kirurgisissa maskeissa noin kahdeksan kuukauden tarpeisiin ja hengityssuojaimissa yli vuoden tarpeisiin.
Suojavarusteita kaikille toimijoille keskeytyksettä
Raportin mukaan kehitettävää on myös siinä, että pandemiaan varauduttaessa ja sen aikana tiedostettaisiin koko sote-palvelukenttä mukaan lukien esimerkiksi hoivakodit ja kotihoito.
– Olisi tärkeä pyrkiä varmistamaan, että huoltovarmuuden kriittisimmillä toimijoilla niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla olisi keskeytymätön mahdollisuus päästä hankkimaan suojavarusteita, raportissa todetaan.
Muita kehityskohteita ovat esimerkiksi lääkkeiden velvoitevarastointia koskevan lainsäädännön uudistaminen ja lääkkeiden varmuusvarastoinnin roolien selkeyttäminen.
Raportin mukaan myös sitä tulisi tarkastella, onko velvoitevarastointia syytä laajentaa lääkkeiden lisäksi myös muihin terveydenhuollon kriittisiin tarvikkeisiin.
Huoltovarmuusneuvoston raportti perustuu kyselyaineistoon, joka kerättiin huoltovarmuusorganisaatiolta kesä-heinäkuussa 2020. Vastaajia oli 51, ja vastausaktiivisuus oli 21 prosenttia.
Huoltovarmuus
Huoltovarmuudella tarkoitetaan väestön toimeentulon, elinkeinoelämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömän kriittisen tuotannon, palvelujen ja infrastruktuurin turvaamista vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
Erilaisilla huoltovarmuustoimenpiteillä varaudutaan ylläpitämään yhteiskunnalle elintärkeitä toimintoja mahdollisimman lähellä normaalitilaa.
Huoltovarmuuskeskus (HVK) on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan laitos, jonka tehtävänä on maan huoltovarmuuden ylläpitämiseen liittyvä suunnittelu ja operatiivinen toiminta.
Huoltovarmuustyö perustuu Suomessa kattavaan yhteistyöverkostoon, jossa ovat mukana valtionhallinto, toimialajärjestöt ja yritykset, jotka ovat kriittisiä yhteiskunnan toimivuuden kannalta.
Huoltovarmuuskeskuksen yhteydessä toimii huoltovarmuusneuvosto sekä pysyvinä yhteistyöeliminä komitean tapaan toimivia sektoreita ja pooleja. Nämä yhdessä muodostavat huoltovarmuusorganisaation.