Helsinki
Fortum kertoo jättäneensä litiumin talteenottoa ja kierrätystä koskevan patenttihakemuksen. Tavoitteena on, että yhtiö aloittaisi litiumin kierrätyksen Harjavaltaan Satakuntaan suunnitteilla olevassa uudessa kierrätyslaitoksessaan.
Harjavallassa on jo merkittävä akkukierrätyksen keskittymä, jossa kolme yritystä, Fortum, Basf ja Nornickel tekevät yhteistyötä akkujen kierrätyksessä. Fortumin Harjavallassa toiminnassa olevassa laitoksessa kierrätetään nyt akkujen sisältämä koboltti, nikkeli ja mangaani.
Litiumin kierrätys nostaa akkukierrätyksen aivan uudelle tasolle, koska litium on yksi arvokkaimmista sähköautojen akuissa käytetyistä materiaaleista. Akuissa olevista aktiivimateriaalien metalleista pystytään kierrättämään yli 95 prosenttia litiumin talteenoton jälkeen.
Kansainvälisen energiajärjestön ennusteen mukaan sähköautojen määrä maailman teillä kasvaa kolmesta miljoonasta 125 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä. Ennusteiden mukaan litiumin tarve kasvaa kolminkertaiseksi vuoteen 2025 mennessä.
– Litiumista on tulossa pullonkaula autojen sähköistymisen etenemiselle ennusteiden mukaan. Jonkin verran maailmalla nähdään jo sitä, että autovalmistajat, kuten Tesla investoivat itse litiumin hankintaan ja valmistukseen, koska ne näkevät, että litium on muodostumassa kriittiseksi materiaaliksi, Fortumin akkuliiketoiminnan johtaja Tero Holländer sanoo.
Ei korvaa kaivostuotantoa
Holländer painottaa, että litiumin kierrättämisellä ei voida korvata kaivosperäisen litiumin tuotantoa. Akkuteollisuuden tarvitsemasta litiumista voitaisiin tuottaa kymmenen prosenttia kierrätyksen avulla, jos vain maailman litiumakut saataisiin kiertämään tehokkaasti.
Suomessa suunnitellaan myös ensimmäisen litium-kaivoksen avaamista Kaustiselle Keski-Pohjanmaalle. Kyseessä on kaivos- ja kemianteollisuuden yhtiö Keliberin hanke.
– Kierrätys ei kilpaile kaivoshankkeiden kanssa, vaan se on täydentävä ratkaisu, Holländer sanoo.
Hän muistuttaa, että akkuteollisuus on nopeimmin kasvava teollisuuden ala Euroopassa ja Suomen pitäisi ylipäätään panostaa enemmän investointien saamiseksi Suomeen.
Holländer korostaa, että päätöksiä investoinneista tehdään nyt. Esimerkiksi tällä viikolla on julkaistu uutiset sähköautojen akkukennotehtaiden perustamisesta Saksaan ja Norjaan. Eurooppaan on suunnitteilla kaikkiaan noin 20 kennotehdasta.
Kun akkukennotehtaat käynnistyvät, niin ne pystyvät tuottamaan akkuja yli seitsemään miljoonaan sähköautoon. Vuonna 2030 litiumkarbonaatin tarve on arviolta noin 270 000 tonnia.
Litiumin kierrätys harvinaista
– Suomella on mahdollisuudet nousta Euroopan johtavaksi akkumateriaalien tuottajaksi ja jalostajaksi. Hyödyntämällä akkumateriaalien kierrätystä, Suomi voisi nousta kestävästi tuotettujen akkuraaka-aineiden tuottajana.
Akkujen litiumia ei toistaiseksi kierrätetä missään maassa Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa.
Holländer sanoo, että että Fortum haluaa olla teknologinen edelläkävijä akkujen kierrätyksessä ja merkittävä toimija akkuraaka-aineiden tuottajana Euroopassa.
– Haluamme, että kierrätysteknologialla on matala hiilijalanjälki.
Kaivosperäisen litiumin valmistuksessa yleisesti käytetty menetelmä on liuosuutto. Holländer sanoo, että Fortumin kierrätysteknologia on uuttoa ympäristöystävällisempi.
Fortum haluaa olla teknologinen edelläkävijä akkujen kierrätyksessä ja merkittävä toimija akkuraaka-aineiden tuottajana Euroopassa.