Valtiovarainministeriön kansliapäällikön uusi haku toi kisaan nimekkäitä ehdokkaita.
Virkaa ovat hakeneet muun muassa valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander, oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen, virkaa väliaikaisesti hoitava Juha Majanen, julkistalouden professori Roope Uusitalo, Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen sekä Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen.
Mikko Spolander on työskennellyt valtiovarainministeriön kansantalousosaston osastopäällikkönä vuodesta 2016. Hän on taloustieteilijä ja koulutukseltaan kauppatieteiden lisensiaatti.
Pekka Timonen on kauppaoikeuteen erikoistunut oikeustieteen tohtori, joka on työskennellyt oikeusministeriön kansliapäällikkönä vuodesta 2018.
Juha Majanen toimi aiemmin valtiovarainministeriön hallinto- ja kehitysjohtajana. Hän on koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti ja työskennellyt valtiovarainministeriössä vuodesta 2002.
Helsingin yliopiston ja VATT:n julkistalouden professori Roope Uusitalo johti talouspolitiikan arviointineuvostoa 2014–2019. Hän on valtiotieteen tohtori.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen on aiemmin työskennellyt finanssineuvoksena valtiovarainministeriön vero-osastolla. Koulutukseltaan hän on taloustieteen tohtori.
Suomen Yrittäjien pääekonomisti, johtaja Mika Kuismanen on työskennellyt aikaisemmin valtiovarainministeriön finanssineuvoksena suhdanneyksikön päällikkönä sekä sitä ennen muun muassa Euroopan Keskuspankin ja Suomen Pankin ekonomistina. Hän on koulutukseltaan filosofian tohtori taloustieteessä.
Valtiovarainministeriön kansliapäällikön viran hakuaika päättyi tänään kello 14.
Mörttinen vetäytyi
Virkaa edellisellä kerralla syksyllä 2019 hakeneet otetaan haussa automaattisesti huomioon.
Heistä Leena Mörttinen on vetänyt hakemuksensa pois. Hänet nimitettiin marraskuun alusta kansainvälisten ja rahoitusmarkkina-asioiden alivaltiosihteeriksi valtiovarainministeriöön.
Edellisellä kerralla virkaa hakivat myös valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Päivi Nerg, Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja, valtiovarainministeriön talouspolitiikan koordinaattori Markus Sovala, kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.) sekä yksi hakija, joka ei täyttänyt kelpoisuusvaatimuksia.
Heistä Kajanoja, Sovala ja Vartiainen ovat kansantaloustieteestä väitelleitä valtiotieteen tohtoreita. Nerg on maa- ja metsätaloustieteen maisteri, joka on aiemmin työskennellyt sisäministeriön kansliapäällikkönä.
Nergin valinta ei käynyt
Edellinen valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) esitti virkaan Nergiä, mutta nimitys vedettiin viime keväänä pois valtioneuvoston esityslistalta poliittisten erimielisyyksien takia.
Nergin nimitys oli herättänyt vastustusta etenkin sdp:ssä, koska hänen johtamansa sote-uudistuksen virkamiesvalmistelun epäiltiin jättäneen kertomatta olennaisia tietoja eduskunnalle Juha Sipilän (kesk.) hallituksen lopputaipaleella.
Perustuslakivaliokunta antoi laiminlyönnistä valtiovarainministeriölle ankarat moitteet lokakuun alussa.
Uusi haku poikkeuksellista
Valtionhallinnon merkittävimmäksi arvioidun viran paneminen uudelleen haettavaksi oli hyvin poikkeuksellista. Sitä perusteltiin kansainvälisten kansallisten olosuhteiden muuttumisella olennaisesti koronaviruksen aiheuttaman pandemian ja siitä seuranneen maailmantalouden kriisin seurauksena.
Kansliapäällikön nimittää valtioneuvosto valtiovarainministeriön esityksestä.
Kansliapäällikkönä pitkään toiminut Martti Hetemäki jatkoi tehtävässään syyskuun loppuun, koska seuraajan haku pitkittyi. Virkaa hoitaa nyt vuoden loppuun saakka siihen nimitetty valtiovarainministeriön hallinto- ja kehitysjohtaja Juha Majanen.
Määräaikainen virka
Valtiovarainministeriön kansliapäällikön virka täytetään 1.1.2021 lukien määräajaksi, kuitenkin enintään viideksi vuodeksi.
Kansliapäällikkö johtaa, kehittää ja valvoo valtiovarainministeriön ja sen hallinnonalan toimintaa. Hän myös yhteensovittaa ministeriön ja sen hallinnonalan toimintaa muiden ministeriöiden ja niiden hallinnonalojen toiminnan kanssa.
Kelpoisuusvaatimuksena ovat korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus.
Viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää perehtyneisyyttä talouspolitiikkaan ja julkisen hallinnon tuntemusta. Lisäksi edellytetään tuloshakuisuutta sekä kykyä toimia laaja-alaisessa ja nopeatempoisessa toimintaympäristössä. Hyvät viestintä-, organisointi- ja vuorovaikutustaidot, kyky sidosryhmäyhteistyöhön sekä hyvä englannin kielen taito ovat olennaisia valmiuksia.
Virkaan nimitettävän on oltava Suomen kansalainen.