KKV: Näillä seitsemällä keinolla lääkkeiden hinnat laskisivat ja apteekkien kilpailu tehostuisi - Uutiset - Aamulehti

KKV: Näillä seitsemällä keinolla lääkkeiden hinnat laskisivat ja apteekkien kilpailu tehostuisi

Lääketaksan alentaminen ja apteekkien perustamiseen liittyvän sääntelyn purkaminen olisivat hyväksi kilpailulle ja toisivat säästöjä, ilmenee KKV:n selvityksestä.

Kela maksoi lääkekorvauksia viime vuonna yli 1,4 miljardia euroa.

11.11.2020 10:11 | Päivitetty 11.11.2020 10:12

Nykyinen apteekkijärjestelmä on veronmaksajille ja asiakkaille kallis, katsoo Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV).

– Järjestelmä toimii sikäli hyvin, että asiakkaat saavat lääkkeensä ja apteekkeja on riittävästi. Ihmiset ovat tyytyväisiä apteekkipalveluun, KKV:n tutkimusjohtaja Tuulia Hakola-Uusitalo sanoo.

Apteekkien perustamista ja toimintaa sekä lääkkeiden hintoja säädellään tiukasti.

– Eniten mietityttää se, että apteekkijärjestelmä on tehoton ja lääkkeitä ostaville ihmisille ja veronmaksajille kallis.

KKV on tehnyt apteekkimarkkinasta laajan selvityksen, jonka pohjalta virasto on koonnut seitsemän toimenpiteen listan kilpailun lisäämiseksi ja säästöjen synnyttämiseksi.

Keinoja: Lääketaksan laskeminen ja verotuksen kiristäminen

Suurimmat yksittäiset säästöt syntyisivät lääketaksan laskemisella ja verotuksen kiristämisellä. KKV:n johtavan ekonomistin Antti Saastamoisen mukaan selvitystä varten kootuista arvioista ilmenee, että lääketaksan laskeminen voisi tuoda jopa 100–200 miljoonan euron säästöt.

Myös apteekkareiden tulot laskisivat, koska apteekin tulos verotetaan apteekkarin henkilökohtaisena tulona. Lääkelain säädöksistä johtuen apteekin yritysmuoto on yksityinen elinkeinonharjoittaja, ja apteekkari on toiminimiyrittäjä.

– Lääketaksan laskeminen on selkeä ja suoraviivainen sääntelykeino, jolla voidaan lähteä laskemaan kustannuksia, Saastamoinen sanoo.

Suomessa kansalaiset ostavat apteekeista lääkkeitä ja muita tuotteita yli 2,8 miljardilla eurolla vuodessa. Noin 2,2 miljardia euroa kuluu reseptilääkkeisiin ja noin 316 miljoonaa euroa vapaakaupan tuotteisiin, eli saippuoihin, ihonhoitoon tai vaikka laastareihin.

Apteekkien määrä on pysynyt melkein samana vuodesta 2010 vuoteen 2018. Sen sijaan lääkkeisiin ja lääkinnällisiin kulutustavaroihin käytettävä vuosittainen summa on kasvanut samassa ajassa noin 600 miljoonalla eurolla.

Lääketaksa on apteekin saama osuus lääkkeen vähittäishinnasta. Lääkekohtaisen katteen suuruus on säädetty lääketaksa-asetuksessa. Se määrää, miten vähittäishinta lasketaan tukkuhinnan perusteella.

Apteekkivero on maksu, jonka apteekki maksaa toteutuneen liikevaihdon mukaan. Liikevaihdoltaan suurimmat apteekit maksavat veroa 11 prosenttia, kun pienimpien ei tarvitse maksaa sitä lainkaan.

Lääkkeiden hinnassa on asiakkaan omavastuuosuus ja Kela-korvattava osuus. Kela-korvaukset maksetaan veronmaksajien taskusta. Jos lääkkeiden hinnat laskevat, yhteiskunta säästää selvää rahaa.

– Jos lääketaksaan tai veroihin ei kosketa, toimintaa ei saada käännettyä veronmaksajan tai asiakkaan eduksi, Hakola-Uusitalo sanoo.

Myös apteekkariliitto on todennut, että lääketaksojen ja apteekkiverojen järjestelmää kannattaisi uudistaa.

KKV:n ehdotuksen mukaan apteekkivero voitaisiin ulottaa myös apteekkien tiloissa toimivien erillisyhtiöiden myyntiin. Fimean mukaan noin 40 prosentilla apteekeista oli osakeyhtiö vuonna 2018. Puolet apteekkien myymistä vapaakauppatuotteista, kuten kosteusvoiteet, saippuat tai aurinkovoiteet, myytiin apteekkien yhteydessä toimivien erillisyhtiöiden kautta.

Nykyisin Suomessa lääkkeitä saavat myydä vain apteekkiluvan saaneiden proviisoreiden omistamat apteekit.

– Lääketaksan laskun ohella apteekkien perustamisen sääntelyä tulisi keventää, Saastamoinen sanoo.

KKV:n ehdotuksessa lupaprosessissa luovuttaisiin tarveharkintaisesta tarkastelusta. Kuka tahansa vähimmäiskriteerit täyttävä voisi perustaa apteekin vapaasti, kuten minkä tahansa muun kaupan.

– Nyt sääntely lähtee siitä, että apteekit ovat vain yhden porukan omistuksessa. Ehdotamme, että sääntelyssä pikemminkin kiellettäisiin tahot, jotka eivät saa omistaa apteekkeja, ja muut saisivat, Hakola-Uusitalo sanoo.

KKV kieltäisi apteekkien omistamisen vain lääkäreiltä, lääkeyrityksiltä ja lääketukuilta.

Rajoitukset liittyvät kilpailuasetelmaan. Jos yksi lääkeyritys voisi perustaa apteekin, yrityksellä olisi vahva kannustin suosia apteekkimyynnissä omia lääkkeitään. Lääketukut taas ovat kytköksissä lääkeyrityksiin yksinoikeussopimusten kautta.

Keinoja: Sijainti- ja määrärajoituksista luopuminen

Suomessa on reilut 600 apteekkaria, joiden keskimääräiset verotettavat ansio- ja pääomatulot olivat toissavuonna yhteensä hieman yli 215 000 euroa. KKV:n mukaan 60-vuotiaiden apteekkarien keskimääräinen verotettava tuli on noin 275 000 euroa. Samassa iässä kaikkien korkeakoulutettujen keskitulot ovat noin 70 000 euroa.

Helsingin Sanomien viime viikolla julkaistu selvitys osoittaa, että apteekkarien keskitulot olivat vuonna 2018 yli seitsemänkertaiset tavalliseen kansalaiseen verrattuna. Vielä vuonna 2015 apteekkarien tulot olivat lähes yhdeksänkertaiset suomalaisten keskituloihin verrattuna.

Vuonna 2014 apteekkarien kokonaistulot nousivat keskimäärin 237 000 euroon, ja seuraavana vuonna keskiarvo oli jo 252 000 euroa.

KKV luopuisi myös apteekkien sijaintien ja määrän rajoituksista. Vapailla markkinoilla yrittäjä voi päättää itse, minne myymälän perustaa ja samalla asiakkaat voivat päättää, missä he haluavat asioida.

– Tällä hetkellä apteekkimarkkinoilla viranomaissuunnittelu ohjaa apteekkien sijaintia, Hakola sanoo.

Nykyisin apteekkarit voivat viivästyttää uusien apteekkien perustamista melko pitkäänkin. Esimerkiksi Espoossa ja Vantaalla toimivien apteekkien apteekkarit tekevät sievoisia tilejä, koska apteekkeja on vähän verrattuna asiakaskuntaan.

– Kun apteekkien perustamista vapautetaan, haitat tästä valitusprosessista vähenisivät, Saastamoinen sanoo.

Verkkoapteekkien sääntelyn keventäminen olisi Saastamoisen mukaan helpoin keino lisätä kilpailua apteekkimarkkinalla. Nykyisin verkkoapteekki on sidottu fyysiseen apteekkiin. KKV haluaisi mahdollistaa vain verkossa toimivien apteekkien perustamisen.

Sijainnin sääntelyn poistuessa pitäisi kuitenkin varmistaa lääkkeiden saatavuus koko Suomessa. KKV:n mukaan tähän auttaisi verkkoapteekkien sääntelyn vapauttaminen ja tarvittaessa suora taloudellinen tuki haja-asutusalueiden apteekeille.

Lisäksi KKV asettaisi itsehoitolääkkeille hintakaton ja mahdollistaisi kilpailun reseptilääkkeiden toimitusmaksuille sekä vapauttaisi itsehoitolääkkeiden myyntipaikkoihin liittyvää sääntelyä.

KKV:n johtava ekonomisti Antti Saastamoinen sanoo, että keskiviikkona julkaistu raportti on keskustelun avaus ja moni ehdotuksista vaatii vielä jatkoselvittelyä.

– Apteekkimarkkinan uudistaminen on kokonaisuus, jossa kaikki osatekijät riippuvat vahvasti toisistaan. Yksittäiset muutokset eivät välttämättä riitä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut