Mielenterveyspalveluihin pääsy kestää tällä hetkellä kohtuuttoman kauan, sanoo Suomen Mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck. Pahimmassa tapauksessa ihmiset joutuvat odottamaan pääsyä keskusteluterapiaan jopa vuoden.
Muutosta tilanteeseen haetaan Terapiatakuu-kansalaisaloitteella. Terapiatakuussa hoidon tarve tulisi arvioida välittömästi apua haettaessa, ja oireen mukaisen terapiahoidon pitäisi alkaa kuukauden sisällä.
Terapiatakuun vuosikustannus olisi toteuttamistavasta riippuen noin 35 miljoonaa euroa. Ehdotettu lakimuutos toisi kuitenkin vuosittain arviolta noin 165 miljoonan euron säästön, koska etuuksien käyttö vähenisi ja ansioverotulot kasvaisivat.
–Esimerkiksi masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä vain 10 prosenttia on saanut psykoterapiaa. Muut ovat jääneet vaille vaikuttavaa hoitoa, eli ongelmat ovat monimutkaistuneet ja työkyky on mennyt, Wahlbeck kertoo.
Liikaa ihmisen omalla vastuulla
Puolet mielenterveyden häiriötä sairastavista jää nyt hoidon ulkopuolelle, vaikka mielenterveyden häiriön kokee jossain vaiheessa elämäänsä joka toinen suomalainen. Wahlbeckin mukaan järjestelmä on niin hankala, että kynnys hakeutua hoitoon asti on noussut liian korkeaksi.
–Vakavat oireet, kuten ahdistus ja masennus, alentavat toimintakykyä. Ei silloin voi vaatia, että ihminen hallitsisi näin monimutkaisen järjestelmän päästäkseen hoitoon.
Tällä hetkellä mielenterveyspalveluihin hakeudutaan terveyskeskusten kautta. Monissa kunnissa kirjoitetaan edelleen lähete psykiatriselle poliklinikalle, jonne pääsyä pitää odottaa. Sieltä pitää saada erikoislääkärin lausunto, minkä jälkeen potilasta seurataan kolme kuukautta. Sitten Kela miettii vielä ainakin muutaman viikon asiaa. Kaiken tämän jälkeen henkilön pitää löytää itselleen terapeutti.
–Järjestelmä on aivan liian monimutkainen ja turhan paljon ihmisen omalla vastuulla. Lisäksi se on aika kallis, koska mukana on omavastuu, Wahlbeck toteaa.
Eri puolilla Suomea tilanne on erilainen. Joissakin kunnissa, kuten Espoossa ja Keravalla, terveyskeskuksista pääsee keskusteluhoitoon.
–On kuitenkin suuria alueita, joissa tämä ei ole kunnossa. Esimerkiksi Tampereella ei saa keskusteluhoitoa terveysasemilta.
"Terveysjärjestelmä ei ole pysynyt perässä"
Kaksi viikkoa sitten julkaistuun kansalaisaloitteeseen on kertynyt yli 12 000 nimeä.
–Olemme tyytyväisiä, mutta toki 38 000 nimeä pitää vielä kerätä. Tavoite on luovuttaa aloite uudelle eduskunnalle, Wahlbeck kertoo.
Hänen mukaansa terapiatakuu on saanut tukea eri puolueiden kansanedustajilta ja eduskuntaehdokkailta.
–Terapiatakuu tuntuu yhdistävän yli puoluerajojen, koska tämä on selkeä yhteiskunnallinen epäkohta, joka olisi korjattavissa aika helposti.
Wahlbeck muistuttaa, että suomalaisten terveysongelmissa on tapahtunut muutos. Enää fyysiset sairaudet eivät ole niin merkittävässä asemassa, kun ihmiset elävät pidempään ja terveempinä.
–Nykyään kansanterveyshaasteet ovat mielenterveyspuolella, eikä terveysjärjestelmä ole pysynyt perässä. Apua haetaan enemmän kuin aikaisemmin, koska mielenterveydestä uskalletaan puhua enemmän. Palveluiden pitää tulla tässä vastaan.
Terapiatakuu toisi säästöjä
20. helmikuuta julkistettu Terapiatakuu-kansalaisaloite vaatii, että mielenterveysapua saisi nopeammin. Kampanjan takana on 24 mielenterveysjärjestöä.
Ehdotettu lakimuutos perusterveydenhuoltoon sisältyvien mielenterveyspalvelujen terapiatakuusta takaa kaikille nopean pääsyn hoitoon ensimmäisen terveyskeskuskäynnin jälkeen.
Hoidon tarve tulisi arvioida välittömästi apua haettaessa, ja oireen mukaisen psykoterapiahoidon tai muun psykososiaalisen hoidon alkaa kuukauden sisällä.
Terapiatakuun arvioitu 35 miljoonan euron kustannus muodostuu psykososiaalista hoitoa antavan ammattihenkilön työpanoksesta ja täydennyskoulutuksesta.
Mikäli koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat henkilöt saisivat terapiatakuun myötä varhaista hoitoa perusterveydenhuollossa, arviolta 7 500 henkilöä kuntoutuisi vuosittain etuuksien piiristä työelämään.
Kampanjan mukaan tämä tuottaisi noin 340 miljoonan vuosittaisen kustannussäästön, koska etuuksien käyttö vähenisi ja ansioverotulot kasvaisivat.
Mielenterveyden häiriöiden kokonaiskustannukset Suomessa ovat OECD:n arvion (2018) mukaan noin 11 miljardia vuodessa.