Uhanalaisen järvilohen kalastanut tuomittiin maksamaan yli 7 500 euroa - Uutiset - Aamulehti

Äärimmäisen uhanalaisen järvilohen kalastanut mies joutuu maksamaan tuhansien eurojen jättikorvaukset – asiantuntija uskoo, että kalastajat ymmärtävät varoa jatkossa

Kalalle tuli hintaa, kun oikeus määräsi äärimmäisen uhanalaisen järvilohen pyytäneelle miehelle tuntuvat rahalliset seuraamukset. Kyseessä on ensimmäinen Suomessa uuden lain aikana sattunut järvilohen salakalastustapaus.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusassistentti Antti Karhapään käsissä Lieksanjoesta pyydetty, tummassa kutuasussa oleva Saimaan järvilohikoiras, joka siirrettiin kutualueelle, joen vapaalle koskijaksolle. Tällaiset kalat saattavat joutua salakalastajien saaliiksi.

13.11.2019 17:42 | Päivitetty 13.11.2019 17:48

Äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellun järvilohen salakalastajan saamat rapsut nousevat Suomessa ensi kertaa useisiin tuhansiin euroihin.

Pohjois-Karjalan kärjäoikeus on tuominnut vuonna 1980 syntyneen miehen kalastusrikkomuksesta sakkoihin ja menettämään valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä 7 510 euroa.

Käräjäoikeuden papereiden mukaan mies kalasti Lieksankosken voimalaitoksen alapuolella rauhoitusaikana rasvaevällisen järvilohen.

Maa- ja metsätalousministeriön uhanalaisten kalojen arvoja koskevan asetuksen mukaan järvilohen arvo on Vuoksen vesistössä 7 510 euroa. Oikeus tuomitsi miehen menettämään tämän määrän valtiolle kalastamansa ja saaliiksi ottamansa järvilohen arvona.

Salakalastajan tapauksesta kirjoitti ensin Lieksan Lehti.

Selvittelyssä toinenkin salakalastustapaus

Ely-keskuksen Järvi-Suomen kalatalouspalveluiden johtava kalatalousasiantuntija Timo Turunen korostaa, että käräjäoikeuden tuomio on ensimmäinen menettämisseuraamusasetuksen mukainen tapaus Suomessa.

– Tieto asiasta tulee varmasti leviämään nopeasti läpi valtakunnan ja sillä tulee olemaan suuri ennalta ehkäisevä vaikutus. Tämä varoittava esimerkki toimii varmasti lähes kaikkien kalastajien kohdalla, mutta toki on niitäkin tyyppejä, jotka eivät välitä mistään, Turunen arvioi.

Pohjois-Karjalassa on Turusen mukaan selvittelyn alla toinenkin järvilohen (rasvaeväleikattu) kalastukseen liittyvä menettämisseuraamustapaus ja Päijänteellä yksi taimentapaus.

Ministeriöltä asetus viime keväänä

Maa- ja metsätalousministeriö antoi keväällä asetuksen uhanalaisten ja taantuneiden kalojen arvoista liittyen kalastuslain muutokseen.

Asetuksen mukaan uhanalaisiin lajeihin kohdistuvien kalastusrikosten ja -rikkomusten yhteydessä tuomitaan valtiolle menetettäväksi se arvo, joka laittomasti saaliiksi otetulla kalalla on lajinsa edustajana.

Kalalajit, joita ministeriön asetus koskee, ovat lohi, järvilohi, ankerias, nahkiainen, taimen, harjus, nieriä, jokirapu sekä mereen laskevassa joessa tai purossa oleva siika.

Yksittäiset lajit on jaettu asetuksessa tarkoituksenmukaisiin suojeluyksiköihin tuoreimman uhanalaisuusarvioinnin ja kalastusasetuksen perusteella.

Suojeluarvoja koskevassa asetuksessa on yhteensä 23 erilaista arvoa, jotka vaihtelevat välillä 50–7 510 euroa. Suurin arvo on äärimmäisen uhanalaisella Vuoksen vesistöalueen järvilohella.

Järvilohi olisi pitänyt laskea takaisin veteen

Käräjäoikeuden tuomitseman salakalastajan pyytämällä järvilohella oli pituutta 84 senttimetriä.

Oikean menettelytavan mukaan kalastajan olisi pitänyt laskea järvilohi pyytämisen jälkeen välittömästi takaisin veteen.

Järvilohen salakalastanut mies on tunnustanut tekonsa. Oikeudessa kirjallisina todisteina oli kaksi valokuvaa. Tapahtumatiedot ja todisteet tukevat tunnustamista.

Lisäksi rangaistusseuraamuksena on 150 euron sakko. Tuomio ei ole lainvoimainen ja siitä on mahdollisuus valittaa.

Uhanalainen järvilohi

Järvilohi on kehittynyt mereen vaeltavista lohipopulaatioista, jotka ovat jääneet Saimaaseen viimeisen jääkauden jälkeisen maankohoamisen myötä.

Jo alkujaan pientä järvilohikantaa ovat verottaneet erityisesti jokien perkaukset, kanavoinnit, puun uitto ja liiallinen kalastus.

Nykyisin järvilohen ainoat varmuudella tunnettuja lisääntymisjokia ovat Vuoksen vesistöalueen suurimmat joet.

Pienen populaatiokoon ja suppean esiintymisalueen vuoksi järvilohi on luokiteltu Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi.

Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistöissä rasvaevällinen järvilohi on kokonaan rauhoitettu. Rasvaeväleikattu lohi on rauhoitettu samoissa vesitöissä elokuusta marraskuun loppuun.

Sen suurimpia tulevaisuudenuhkia ovat pyynti, ilmastonmuutos, vesirakentaminen, satunnaistekijät ja suuret kannan vaihtelut.

Lähteet: Luonnonvarakeskus ja Punainen kirja -raportti.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos