Yhdeksällä kymmenestä aivoinfarktipotilaasta saattaa olla uniapnea - miten vähentää riskiä sairastua? - Uutiset - Aamulehti

Suomalaistutkimus: Aivoinfarktipotilailla luultua enemmän uniapneaa – nämä elämäntavat vähentävät riskejä

Tuoreessa väitöstutkimuksessa yli 90 prosentilla aivoinfarktipotilaista todettiin uniapnea. Hoitamattomana uniapnea haittaa potilaan kuntoutumista.

Uniapnean hoitoon käytetään erityistä maskia.

26.12.2019 10:03

Uniapnean on tiedetty olevan yksi aivoinfarktille altistava tekijä, mutta sen esiintyvyydestä suomalaisilla aivoinfarktipotilailla ei ole ollut aiempaa tietoa.

Keuhkosairauksien erikoislääkäri Jaana Huhtakankaan tuoreessa Oulun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa tutkittiin uniapnean ja aivoinfarktin yhteyttä.

Uniapnealla tarkoitetaan nukkuessa tapahtuvia toistuvia, vähintään kymmenen sekunnin mittaisia hengityskatkoksia tai hengityksen vaimentumia, jotka johtuvat ylähengitysteiden ahtautumisesta. Tyypillisin oire on kovaääninen, jopa lähes koko yön jatkuva kuorsaaminen.

Kuorsauksen ja hengityskatkosten lisäksi uniapneapotilaat kärsivät päiväaikaisesta väsymyksestä ja pätkivästä muistista, koska uni jää katkonaiseksi.

Aivohalvauksen uusiutumisriki kasvaa

Tuoreeseen tutkimukseen osallistui 204 aikuista aivoinfarktipotilasta, joille tehtiin yöpolygrafia, eli unirekisteröinti heti aivoinfarktin diagnosoimisen jälkeen. Unirekisteröinti, jossa arvioitiin potilaan yöllisen happikyllästeisyyden huononemista, toistettiin puolen vuoden kuluttua potilaan kotona.

Tutkimuksen alkuvaiheessa uniapnea todettiin 91,2 prosentilla aivoinfarktipotilaista, joista suurimmalle osalle diagnoosi oli uusi. Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, Henri Tuomilehto arvioi, että jopa 80–90 prosenttia uniapneaa sairastavista ei ole tietoisia sairaudestaan.

Puolen vuoden seurannan aikana uniapnean määrä tutkittujen keskuudessa vielä lisääntyi (92,7%) ja vaikeutui kahdella potilaalla kolmesta. Lisäksi tutkimus osoitti, että aivoinfarktin koko oli yhteydessä yöllisen happikyllästeisyyden huononemiseen.

Jos uniapneaa ei hoideta, se haittaa aivoinfarktipotilaan kuntoutumista, pidentää sairaalassa oloaikaa sekä lisää infarktin uusiutumisriskiä ja kuolleisuutta.

Ylipaino merkittävin tekijä

Alma Media uutisoi syyskuussa, miten uniapneadiagnoosit ovat yleistyneet siinä määrin, ettei hoitoon käytettyjä CPAP-laitteita riitä enää kaikille tarvitseville. Hengitysliiton viestintäpäällikkö Hanna Salminen kommentoi tällöin, ettei tilanne kuitenkaan ole potilaille vaikea.

– Tärkeää on saada ihmiset ymmärtämään, miten he voivat helpottaa omaa oloaan omatoimisesti. CPAP-laitetta ei tarvitse jokainen uniapneadiagnoosin saanut henkilö, Salminen korostaa.

Merkittävin uniapnealle herkistävä tekijä on ylipaino, jolloin tärkein itsehoitokin on juuri laihdutus. Varsinkin ennen nukkumaan menoa tulisi välttää myös alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden käyttöä. Tupakointi lisää hengitysteiden limakalvojen turvotusta, minkä vuoksi tupakoimattomuus ehkäisee uniapneaa.

Lääketieteen lisensiaatti Jaana Huhtakangas on tutkinut uniapneaa pitkään.

Painonhallinta ja terveellinen ruokavalio ovat oleellisia elämäntapoja myös aivoinfarktin riskin ehkäisemisessä. Aivohalvauksen vaaraa voi vähentää käyttämällä korkeintaan kohtuullisesti alkoholia, liikkumalla riittävästi sekä lopettamalla tupakoimisen.

Aivohalvaukseen sairastuu Suomessa vuosittain noin 24 000 henkeä ja sen aiheuttamat vuotuiset kustannukset Suomessa on arvioitu olevan 1,1 miljardia euroa.

Lähteinä on käytetty: Oulun yliopisto, Terveyskirjasto, Alma Median arkisto

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut