Valtiovarainministeriö (VM) ryhtyy syksyn aikana kartoittamaan kuntien taloustilannetta.
Kuntien velka on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Maakuntiin perustuvat sote-kaavailut kiihdyttivät sairaalainvestointeja kunnissa, kun jokainen kunta pyrkii turvaamaan omat palvelunsa.
– Meillä on ollut jo muutaman vuoden ajan tilanne, että suurin piirtein jokaisen sairaanhoitopiirin pihalla seisoo nostokurki, hallitusneuvos Minna-Marja Jokinen valtiovarainministeriön kuntaosastolta sanoo.
tuoreimman tiedon mukaan kuntien velkamäärä kasvoi alkuvuonna 1,2 miljardia euroa. Samaan aikaan valtionhallinnon velka pysyi kutakuinkin entisellä tasolla.
Yliaktuaari Meri Ruuskasen mukaan paikallismenojen nousu selittyy paitsi investointien, myös muun muassa palveluiden, tarvikkeiden ja toimintakulujen kasvulla.
”Eniten nousua on rakennusten investoinneissa ensimmäisellä neljänneksellä”, hän toteaa.
Kuntien menokehitys perustuu otokseen, jossa on mukana 80 kuntaa ja 70 kuntayhtymää. Joukossa ovat muun muassa isoimmat kunnat ja kuntayhtymät.
VM ei kanna huolta pääkaupunkiseudun metroinvestoinneista tai Tampereen raitiotiehankkeesta, joiden rahoitusmenot näkyvät kuntatalouden velkaluvuissa. Niille veloille löytyy kyllä maksajansa.
Ministeriön huolenaiheena ovat velkaa ottavat muuttotappiokunnat.
– Ongelma syntyy silloin, kun velka on sellaisissa kunnissa, joissa väki vähenee ja verotulot pienenevät, Jokinen sanoo.
Jokisen mukaan kuntien tilanteeseen aletaan pureutua syksyllä. Silloin myös Tilastokeskus julkistaa tuoreet väestöennusteensa.
– Niilläkin on iso vaikutus siihen, miten kuntatalous kehittyy.
Jatkossa kuntien ja kuntayhtymien taloudesta on tarkoitus saada nykyistä ajantasaisempaa ja tarkempaa tietoa. Edellinen hallitus valmisteli lakiesityksen, jonka pohjalta kunnissa siirryttäisiin manuaalisesta lomakepohjaisesta tiedonkeruusta digitaaliseen raportointiin suoraan kuntien tietojärjestelmistä.
Hallituksen esitys on nyt lausuntokierroksella. Siitä on siivottu maakuntia koskeva sääntely pois. Samalla on täsmennetty tietosuojaa pienten kuntien osalta.
Lakiesityksen pyrkimyksenä on vähentää kuntien hallinnollista taakkaa ja lisätä kilpailua taloushallinnon ict- ja tukipalveluissa.
Jokisen mukaan uudistus parantaa kuntatalouden arviointia.
– Tavoitetila pitkässä juoksussa on, että datan sisältö ja käytettävyys paranisivat. Automaattisessa talousraportoinnissa kyse on siitä, että saataisiin nopeammin ja paremmin imaistua kunnista sitä (talous)tietoa, Jokinen sanoo.
Kuntatalouden tietovarantoa ylläpitäisi Valtiokonttori.
Nousujohteista
Kuntien velkamäärä on kivunnut 22,6 miljardiin euroon. Alkuvuonna velka kasvoi yli miljardilla.
VM on huolissaan velkaantumisvauhdista. Kuntataloutta aletaan selvittää syksyllä.
Silloin tulee uutta tietoa väestökehityksestä.
Kuntien talousraportointi muuttuu lakiuudistuksella. Digitalisoidun raportoinnin pitäisi alkaa vuonna 2021.