Naiset uurnilla ensimmäisenä Euroopassa, hurmahenkistä suomalaisuutta, runoja sekä demareiden jytky – tällaiset olivat Suomen ensimmäiset eduskuntavaalit 1907 - Uutiset - Aamulehti

Naiset uurnilla ensimmäisenä Euroopassa, hurmahenkistä suomalaisuutta, runoja sekä demareiden jytky – tällaiset olivat Suomen ensimmäiset eduskuntavaalit 1907

Suomen ensimmäiset eduskuntavaalit järjestettiin maaliskuussa 1907. Vielä tuohon aikaan itsenäisyydestä ei vaalikampanjassa paljon puhuttu, mutta suomalaisuutta korostettiin sitäkin enemmän. Äänioikeutettuja vaaleissa oli runsaat 1,2 miljoonaa. Heistä äänesti 70,7 prosenttia eli lähes 900 000 kansalaista.

Suomen ensimmäisissä eduskuntavaaleissa 1907 oli paljon äänioikeutettuja, jotka eivät olleet koskaan ennen äänestäneet. Vaalimainoksissa kansalaisia kannustettiin uurnille suomalaisuutta korostaen.

10.4.2019 19:31 | Päivitetty 10.4.2019 21:27

Aamulehti

Kun suomalaiset valitsivat ensimmäisen kerran vaaleissa edustajia eduskuntaan maaliskuun puolivälissä 1907, tilanne maassa oli hyvin erilainen kuin nyt: Suomi ei ollut itsenäinen valtio, se oli yhä osa Venäjää.

Säätyvaltiopäivät

Suomen suurruhtinaskunnan säätyvaltiopäivät aloittivat säännölliset kokoontumiset 1863.

Säätyvaltiopäivillä oli mukana neljä yhteiskuntasäätyä: aatelisto, papisto, porvarit ja talonpojat.

Venäjän keisari Nikolai II vahvisti 1906 esityksen yksikamarisen ja yleisellä äänioikeudella valittavan eduskunnan perustamisesta.

Ensimmäiset eduskuntavaalit järjestettiin 15.-16.3.1907.

Lähde: Eduskunta

Suomi oli saanut oikeuden järjestää ensimmäiset säätyvaltiopäivien jälkeiset eduskuntavaalit, kun Venäjän keisari ja Suomen suurruhtinas Nikolai II oli vahvistanut säätyvaltiopäivien esityksen yksikamarisen, yleisellä äänioikeudella valittavan eduskunnan perustamisesta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos