Asuinalueet eriytyvät Suomen kaupungeissa edelleen kohtuullisesti tulojen tai etnisyyden mukaan - Uutiset - Aamulehti

Asuinalueet eriytyvät Suomen kaupungeissa edelleen kohtuullisesti tulojen tai etnisyyden mukaan – Suurista kaupungeista Turku erottuu hieman joukosta

–Täällä puhutaan monia eri kieliä ja täällä on monia eri kulttuureja ja uskontoja, mutta ongelmia ei ole, Halkawb Hussein Mustafa kertoo Turun Varissuosta. Hän muutti alueelle monikulttuurisuuden takia.

25.3.2018 5:00

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreessa tutkimuksessa todetaan, että syntyperä määrittelee usein erityisesti lapsen asuinalueen Helsingin, Tampereen ja Turun seudulla.

Tutkimuksen mukaan asuinalueiden etninen ja tulotasoon perustuva eriytyminen on lisääntynyt hieman, mutta on yhä kohtuullista.

–Mistään kriisistä ei ole kyse. Pitkällä aikavälillä voi kuitenkin aiheutua ongelmia, jos kehityksen suunta pysyy samana. Kasvua on ollut erityisesti pienituloisten alueellisessa eriytymisessä Turun ja Tampereen seuduilla. Etninen eriytyminen on muuttunut vähemmän, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppinen.

Muutokset eivät ole dramaattisia, sillä eriytyminen on vahvistunut lähinnä parilla prosenttiyksiköllä THL:n eriytymisindeksin mukaan.

Eriytymisellä vaikeita seurauksia

Eriytyminen johtaisi kärjistyessään siihen, että kaupunkeihin muodostuisi vahvasti rikkaiden ja köyhien asuinalueita sekä kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten kaupunginosia.

–Erilaisten ihmisten kohtaamiset ovat pidemmällä aikavälillä yhtenäisyyttä lisääviä, vaikka ne voivat luoda haasteita lyhyellä aikavälillä, tutkimuksessa todetaan.

Kyse on siis myös siitä, kuinka hyvin yhteiskunnassa pystytään luottamaan toisiin ja hyväksymään ihmisten erilaisuus.

Tutkimuksen mukaan etninen eriytyminen on lapsilla vahvempaa kuin työikäisillä.

–Lasten voimakkaampi eriytyminen saattaa kertoa siitä, että etenkin suomalaistaustaiset lapsiperheet muuttavat pois alueilta, joilla asuu paljon ulkomaalaistaustaisia, Kauppinen sanoo.

Helsingissä on jo huomattu, miten tiettyjen koulujen oppilaaksiottoalue vaikuttaa asuntojen hintoihin, eli toiset koulut ovat suositumpia kuin toiset.

Eriytyminen on jo vuosia huolestuttanut myös sen takia, koska maahanmuuttajien kotoutuminen ja suomen kielen oppiminen on todennäköisesti helpompaa, jos ympärillä on enemmän kantaväestöä.

Turku erottuu joukosta

Turku nousi tutkimuksessa esiin siten, että Turussa eriytyminen on ollut selvempää kuin Helsingissä ja Tampereella.

Yhtenä syynä tähän on se, että Helsingissä ja Tampereella on sijoitettu tuettuja vuokra-asuntoja hyvin erilaisiin kaupunginosiin. Tämä on hillinnyt eriytymistä.

Turussakin on pitänyt näin tehdä, mutta suunnitelmat eivät ole kovin hyvin siirtyneet paperilta käytäntöön. Tutkimuksen mukaan maaomaisuuden myyntitavoitteet ovat Turussa suuremmassa roolissa kuin Tampereella ja Helsingissä.

Tulotason mukainen eriytyminen on vahvistunut Turun ja Tampereen seuduilla.

–Etninen ja tulotason mukainen eriytyminen seuraavat osin toisiaan, mutta eivät ole täysin päällekkäisiä ilmiöitä. Pienituloiset maahanmuuttajat ja pienituloiset kantaväestön edustajat eivät keskity samoille alueille, Kauppinen toteaa.

Turussa eriytyminen vahvinta

THL:n tutkimus käsitteli sosiaalista kestävyyttä Helsingin, Tampereen ja Turun seutukunnissa vuosina 2005–2014.

Turun seudun ulkomaalaissyntyisistä pienituloisista 54 prosenttia asuu pienituloisilla alueilla. Suomalaissyntyisillä pienituloisilla vastaava osuus on 30 prosenttia.

Helsingissä 24 prosenttia ulkomaalaissyntyisistä pienituloisista ja 17 prosenttia suomalaissyntyisistä pienituloisista asuu pienituloisilla alueilla.

Tampereella keskittyminen on suomalaissyntyisillä yhtä vähäistä kuin Helsingissä, mutta ulkomaalaissyntyisillä vahvempaa.

Hyvät edellytykset sosiaalisesti kestävien kaupunkien kehittämiseen ovat yhä olemassa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: