Robottiruohonleikkurit ovat tappaneet tänä kesänä useita siilejä - Uutiset - Aamulehti

Robottiruohonleikkurit ovat tappaneet tänä kesänä useita siilejä – ”Laite tekee elävistä eläimistä jauhelihaa”, sanoo eläinlääkäri

Asian sosiaalisessa mediassa esiin nostaneen eläinlääkärin Kaisa Wuorimaan tietoon on tullut lyhyen ajan sisällä kaksi tapausta, joissa siilejä on kuollut jäätyään robottiruohonleikkurin alle.

Siilit voivat olla vaarassa jäädä robottien alle, sillä ne ovat melko kömpelöitä ja hitaita liikkeissään. ­

14.7. 8:13

Useita siilejä on kuollut tänä kesänä törmäyksissä robottiruohonleikkurien kanssa Länsi-Uudenmaan ja Varsinais-Suomen seudulla. Inkoossa vastaanottoa pitävän eläinlääkärin Kaisa Wuorimaan tietoon tapauksia on tullut lyhyen ajan sisällä jo kaksi.

– En ole aikaisemmin törmännyt tällaisiin tapauksiin, Wuorimaa sanoo.

Toisessa onnettomuudessa siiliemo menetti kaikki poikasensa ja loukkaantui myös itse. Toisessa taas siilipesue jäi orvoksi, kun emo jäi ruohonleikkurin alle.

Wuorimaa kertoo kuulleensa vastaavista tapauksista myös muualla Suomessa, mutta tarkkaa tietoa ilmiön yleisyydestä hänellä ei ole.

– Eivät nämä mitään ainutkertaisia ole. Mutta nyt näitä tapauksia on ollut lähekkäin, varmaan siksi, että poikaset ovat sen ikäisiä, että ne alkavat liikkua.

Wuorimaa kirjoitti asiasta maanantaina sosiaalisen median palveluun Facebookiin. Hänen mukaansa tapaukset ovat murheellisia ja tarpeettomia.

– Jos tällä hetkellä saisin valita yhden laitteen, jonka käytön pystyisin kieltämään, olisi se ilman muuta robottiruohonleikkuri, hän kirjoitti.

Robottiruohonleikkuri on siileille vaarallisempi kuin ajettava ruohonleikkuri, sillä robottia ei valvo kukaan, kun taas ruohonleikkuria ajava ihminen skannaa jatkuvasti nurmikkoa silmillään, Wuorimaa arvioi.

Hän pohtii, estäisikö tapauksia esimerkiksi pihan aitaaminen alueella, jolla robottiruohonleikkuria käytetään.

– Sellaisella alueella, jossa käytetään laitetta, pitäisi olla sellaiset esteet, etteivät eläimet pääse sinne. Mutta tämä voi olla vaikea toteuttaa, eikä se välttämättä ole sataprosenttisen varma keino.

Siilit hoidossa löytöeläinkodissa

Orvoksi jäänyt pesue ja toisessa onnettomuudessa loukkaantunut siiliemo voivat jo paremmin. Ne kaikki ovat hoidossa Inkoossa Skeppsdal Family -löytöeläinkodissa. Eläinlääkäri Wuorimaa on tarkastanut eläinten kunnon ja seuraa sitä edelleen.

– Ne [poikaset] olivat toki vähän kuivuneet ja ilman ruokaa, mutta niillä ei ollut itsellään mitään vammoja. Tietysti ne kärsivät, kun emo meni, Wuorimaa kertoo.

Löytöeläinkodin omistaja Päivi Räty kertoo, että loukkaantunut emo vaatii edelleen säännöllistä nesteytystä ja lääkitystä. Emo on todennäköisesti hoidossa vielä joitakin viikkoja.

Orvoksi jääneiden poikasten lähtöpaino oli noin 70 grammaa. Nyt isoimmat painavat jo 350 grammaa, mutta ennen vapauttamista paino pitäisi saada nousemaan vähintään 1 200 grammaan.

– Niitä ei voi suoraan vapauttaa luontoon nukkumaan. Jos ne eivät saavuta painoa syksyyn mennessä, kun ravintoa on vielä saatavilla, ne viettävät talvenkin täällä, Räty kertoo.

Siili on rauhoitettu eläin. Sen kannasta ei ole tarkkaa tietoa, mutta esimerkiksi Luonnonsuojeluliitosta arvioitiin viime vuonna Ylelle, että kansalaishavaintojen perusteella siilien määrä Suomessa tuntuu vähentyneen.

Harveneva siilikanta ja pihoissa yleistyvät robottiruohonleikkurit saivat Wuorimaan nostamaan asian esille.

– Kirjoitin asiasta, koska en tiedä, ovatko ihmiset itse tietoisia siitä, että näin voi käydä. Tähän pitäisi mielestäni jotenkin puuttua. Onhan se nyt ällöttävää, että laite tekee elävistä eläimistä jauhelihaa, Wuorimaa sanoo.

Wuorimaa arvioi, että juuri siilit ovat vaarassa jäädä robottien alle, sillä ne ovat melko kömpelöitä ja hitaita liikkeissään.

– Siilin suojakeino on mennä kerälle, ei paeta. Se varmasti tekee siilin lajina alttiimmaksi joutua leikkurin kitaan. Ja varsinkaan poikasilla motoriikka ei ole vielä kehittynyt, hän sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?