Apulaisoikeusasiavaltuutettu: Verottajan käyttämä automaatio verotuspäätöksissä on lainvastainen, eikä se ole myöskään hyvää hallintoa - Uutiset - Aamulehti

Apulaisoikeusasiavaltuutettu: Verottajan käyttämä automaatio verotuspäätöksissä on lainvastainen, eikä se ole myöskään hyvää hallintoa

Eduskunnan apulaisoikeusasiavaltuutetun mukaan verovelvollisen oikeusturva vaarantuu verojen automatisoidussa käsittelyssä.

Apualaisoikeusasiavaltuutetun mukaan Verohallinnon asiakkailla on oikeus tietää heidän asiansa käsittelyn perusteet, jotta heidän oikeusturvansa toteutuisi.

26.11.2019 13:44 | Päivitetty 26.11.2019 18:59

Verohallinnon automatisoitu päätöksentekomenettely ei täytä perustuslain vaatimuksia, toteaa apulaisoikeusasiavaltuutettu (AOA) Maija Sakslin tiistaina julkistetussa päätöksessään.

Sakslinin mukaan se on lainvastainen siksi, koska "Verohallinnon automatisoitu verotus- ja päätöksentekomenettely ei perustu asianmukaiseen ja täsmälliseen lainsäädäntöön".

Se ei ole myöskään "hyvää hallintoa" eikä siinä ole otettu huomioon oikeusturvaa ja virkavastuun asianmukaista toteutumista.

AOA:n mukaan hyvään hallinnon perusteisiin kuuluisi, että Verohallinto tiedottaisi avoimesti asiakkailleen, milloin heidän veroasiansa on käsitelty automaattisessa päätöksentekomenettelyssä.

Sakslin otti kanteluiden johdosta omana aloitteena tutkittavakseen hyvän hallinnon ja oikeusturvan sekä virkavastuun toteutumisen Verohallinnon automaattisessa päätöksentekomenettelyssä.

Tällä hetkellä oma-aloitteisten verojen verotusmenettely on pitkälti automatisoitu. Kun Verohallintoon saapuu virheellinen tai loogisesti puutteellinen ilmoitus, automaatio lähettää kehotuksen tai selvityspyyntökirjeen.

– Verohallinnossa verovelvollisen koko veroasian käsittely voi siten tapahtua niin kuulemis-, päätöksenteko- kuin perintävaiheineen automaatiossa ilman, että kukaan luonnollinen henkilö on osallistunut veroasian käsittelyyn.

Päätös oli verohallinnolle yllätys.

– Vuoden 2005 jälkeen verotukseen liittyvää lainsäädäntöä on käsitelty moneen otteeseen, eikä missään vaiheessa ole nostettu esiin, että tämä olisi laitonta, sanoo verohallinnon pääjohtaja Markku Heikura.

Päätöksenteon perusteet esiin

Oma-aloitteisten verojen verotusmenettelyjen kanteluissa ongelmia on ilmennyt esimerkiksi verovelvollisen oikeudesta saada tietoa päätöksenteon perusteista ja sekä mahdollisuudesta saada henkilökohtaista palvelua.

– Käsitykseni mukaan myös verovelvollisen oikeusturva näyttäisi tosiasiallisesti vaarantuvan, jos automaatiossa lähetettyihin kehotuksiin verovelvollisen antamia selvityksiä ei tutkita asianmukaisesti, vaan automaatiossa tehdään veropäätös, jossa määrätään jopa 20 prosentin veronkorotus viivästysseuraamuksineen.

Sakslinin mukaan Verohallinnon asiakkailla on oikeus tietää heidän asiansa käsittelyn perusteet, jotta he voivat arvioida automaattisen päätöksenteon asianmukaisuutta ja jotta heidän oikeusturvansa toteutuisi.

Oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain mukaan päätöksestä on käytävä ilmi päätöksen tehnyt viranomainen yhteystietoineen, verovelvollisen yksilöintitiedot, päätöksen perustelut ja tieto siitä, miten asia on ratkaistu. Päätös voidaan jättää perustelematta silloin, kun perusteleminen on ilmeisen tarpeetonta.

Automaatiossa lähetettyihin selvityskirjeisiin ja automaatiossa tehtyihin verotuspäätöksiin yhteystiedoksi tulostuvat kuitenkin Verohallinnon palvelunumerot, joista puhelut ohjautuvat virkamiehille, joilla ei ole yksityiskohtaista tietoa päätöksenteon perusteista.

"Automaatio on täysin tunteeton"

Heikuran mukaan automaatio tekee pitkälti matemaattisia ratkaisuja. Niissä kone tarkistaa, ovatko tietyt rajat täyttyneet tai esimerkiksi ilmoitus annettu.

– Automaatio on täysin tunteeton. Siksi tasapuolisuus on parempi kuin virkailijakäsittelyssä.

Ennen kaikkea kyse on tehokkuudesta: automaation avulla verohallinto on supistanut työntekijämäärää kahdella tuhannella. Siksi siitä ei Heikuran mukaan voi käytännössä luopua.

– Aikataulut menisivät aivan uusiksi tai tarvittaisiin paljon lisää työvoimaa. En usko, että siihen haluttaisiin mennä.

Verohallinto aikoo tarkastella omaa toimintaansa päätöksen valossa ja muuttaa, mitä muutettavissa on. Katse kääntyy silti eduskuntaan.

– Toiveemme on, että lainsäädäntöä tarkennettaisiin niin, että automaatiomenettely on edelleen mahdollinen.

"Pitäisi säätää lailla tarkkarajaisesti"

Perustuslakivaliokunta on jo aiemmin kiinnittänyt asiaan huomiota. Sen mukaan automatisoituun päätöksentekomenettelyyn liittyy useita säätelemättömiä kysymyksiä.

Sakslin pitää valitettavana, että automatisoitu hallinto- ja päätöksentekomenettely on edennyt Verohallinnossa laajasti ilman asianmukaista selvitystä ja arviota lailla säätämisen tarpeesta.

AOA:n mukaan Verohallinnon automaattisesta hallinto- ja päätöksentekomenettelystä pitäisi säätää lailla täsmällisesti ja tarkkarajaisesti.

– Sääntelystä tulisi ilmetä muun ohella, miten asiat valikoituvat automaattisessa päätöksenteossa ratkaistavaksi ja miten toteutuu automatisoidun päätöksenteon algoritmien julkisuus, Sakslin toteaa.

112 000 arvioveropäätöstä

Verohallinnossa oma-aloitteisen verojen määrääminen arvioimalla tehdään automaattisesti.

Verohallinnosta lähetetään vuosittain noin 300 000 kehotuskirjettä puuttuvien ilmoitusten johdosta ja tehdään runsas 112 000 arvioveropäätöstä automatisoidussa käsittelyssä. Tietojärjestelmä käsittelee asian ja päätöksen teon vaiheet.

Myös verojen maksamisen valvonta ja verojen perintä tapahtuvat muutoin kuin tapauskohtaiseen perintään siirrettyjen tapauksien osalta automaatiossa järjestelmään tehtyjen määritysten mukaisesti.

Edit kello 18.59: Lisätty verohallinnon kommentit.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos