Lähijunaliikenteen lisääminen vaatii rahaa ja raiteita – Helsingin-radalle nykytilanteessa on vaikea sovittaa lisävuoroja - Uutiset - Aamulehti

Lähijunaliikenteen lisääminen vaatii rahaa ja raiteita – Helsingin-radalle nykytilanteessa on vaikea sovittaa lisävuoroja

VR:n lähiliikenne joutuu kilpailutilanteeseen, kun lähi- ja taajamajunaliikenne avataan kilpailutukselle. Lähiliikennejohtaja Teemu Sipilä uskoo, että yhtiö pärjää vaikka kilpailu kiristyy.

Lähijunaliikenteen lisääminen vaatii rahoitusta ja lisää tilaa raiteille.

30.3.2019 8:10

Aamulehti

Lähijunaliikenne Pirkanmaalla lisääntyy ensi joulukuussa, kun liikenne ja viestintäministeriön pilotti aloittaa. Esimerkiksi Nokian suuntaan tulee 14 lisävuoroa ja Toijalan suuntaan yhdeksän vuoroa. Liikennettä operoi VR lähiliikenne, kuten muutakin taajamajunaliikennettä. Pilotti kestää vuoden 2020 loppuun, mutta siinä on optio kesään 2022 saakka.

Uudet vuorot ajetaan nykyisellä kalustolla, mutta sen sijaan kuljettajia ja konduktöörejä tarvitaan muutama lisää.

Lue lisää: Nokian ja Tampereen välille 14 uutta päivittäistä vuoroa ainakin vuoden ajaksi – Pirkanmaa pääsi raideliikenteen kokeiluun

Pilotti on samalla myös avaus hankkeelle, jossa koko Etelä-Suomen taajamajunaliikenne on tarkoitus avata kilpailulle. Tosin hanke oli Juha Sipilän (kesk.) hallituksen, eikä lainsäädäntöä asiasta vielä ole, joten täysin varmaa avaaminen ei ole.

Helsingin lähijunat kilpailutuksessa

Parhaillaan Helsingin seudun liikenne HSL kilpailuttaa lähijunaliikennettä, jota operoi nykyisin VR. Kilpailutus on kiinnostanut myös ulkomaisia toimijoita.

VR:n lähiliikenteen reilun 100 miljoonan liikevaihdosta 60 prosenttia tulee HSL:n lähijunaliikenteestä. Vuosittain junat ajavat HSL-liikenteessä noin 7,5 miljoonaa kilometriä ja VR:n omassa lähiliikenteessä noin 5,3 miljoonaa kilometriä. Lähijunaliikenteessä tehdään yhteensä noin 70 miljoonaa matkaa vuodessa. VR lähiliikenne on luonnollisesti mukana kilpailutuksessa.

– Meillä on valtavan hyvä kokemus lähijunaliikenteestä, ja matkustajamäärät nousivat VR:n omassa lähijunaliikenteessä yhdeksän prosenttia vuonna 2018. Tampereen suunnan liikenteessä on ollut vuoden alusta kovaa kasvua, jopa yli 40 prosenttia verrattuna viime vuoteen. Meillä on hyvät mahdollisuudet pärjätä kilpailutuksessa, VR:n lähiliikennejohtaja Teemu Sipilä sanoo.

Silti markkinoita tähyillään muualtakin. VR lähiliikenne on yksi kolmesta, jotka ovat loppusuoralla Tampereen ratikan operaattorikilpailutuksessa.

– Junaliikenteessä kasvumahdollisuudet ovat rajalliset. On ihan luonnollista, että kun aukeaa uusi raideliikennemahdollisuus, niin haluamme olla kisassa mukana.

Kolmas raide tarvitaan

Lähijunaliikenteen kasvuun tarvitaan myös rahoitusta. Pirkanmaan pilotissa liikenne- ja viestintäministeriö rahoittaa lisävuorot. Käytännössä vain harvalla reitillä on niin paljon matkustajia, että liikennöinti ilman tukea olisi kannattavaa.

– Junaliikenne on kustannusrakenteeltaan sellaista, että tarvitaan aika isoja matkustusmääriä, että junalla kannattaa ajaa.

Junaliikenteessä kasvua rajoittavat valmiiksi ruuhkaiset raiteet. Helsingin ja Tampereen väli on Suomen tiheimmin liikennöity raideyhteys. Sipilä sanoo, että Helsingin suuntaan lisävuoroille on ruuhka-aikaan hankala löytää tilaa, viikonloppuisin ja ruuhka-aikojen ulkopuolella sitä vielä jonkin verran on.

Junaliikenteen lisääminen vaatisi miljardien investoinnit raiteisiin. Pääradan kapasiteetin lisääminen vaatii VR:n laskelmien mukaan noin 4,8–5,1 miljardia euroa. Laskelmassa ovat mukana kolmas raide Riihimäeltä Tampereelle, Lentorata Helsinki Vantaalle, Helsingin rautatieaseman ruuhkia helpottava Pisararata ja Pasila-Riihimäki-välin parantamisen toinen vaihe.

Tämä toisi mahdollisuuden lisätä rataosuudelle kaksi lähi- ja kaukoliikennevuoroa tunnissa ja lisäksi tilaa jäisi tavaraliikenteelle.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos