Romahduttaako koronavirus talouden? – Asiantuntija toppuuttelee pahimpia pelkoja: "Annetaan automaattisten vakauttajien toimia" - Uutiset - Aamulehti

Romahduttaako koronavirus talouden? – Asiantuntija toppuuttelee pahimpia pelkoja: "Annetaan automaattisten vakauttajien toimia"

Koronavirus jäytää ihmisten terveyden lisäksi taloutta. Vauhtia alamäelle antoi öljyn hinnan romahdus Saudi-Arabian saatua tuotantoilmoituksillaan raakaöljyn hinnan laskuun. Euroopan keskuspankin tämänviikkoiseen kokoukseen kohdistuu talouden viime päivien käänteiden takia poikkeuksellisen laajaa mielenkiintoa.

Hongkongin pörssin Hang Seng -indeksi putosi maanantaina aamupäivällä yli 4 prosenttia, kun markkinoilla pelättiin koronaviruksen vaikutuksia. Myös dollarin arvo heikkeni.­

9.3. 17:24

Koronaviruksen leviäminen maailmalla on saanut pörssikursseihin poikkeuksellisen voimakasta heiluntaa ja ekonomistit pelkäämään, milloin vaikutukset ulottuvat myös tuotannolliseen toimintaan eli reaalitalouteen.

Pörssikurssien romahdus sulki New Yorkin pörssin 15 minuutiksi

Helsingin yliopiston taloustieteen työelämäprofessori Vesa Vihriälä sanoo, että talouden mahdollista sakkaamista ei kannata rynnätä suin päin torjumaan finanssipoliittisella elvytyksellä.

– Päätösperäisessä finanssipolitiikassa on vaarana, että hätäillään ja hassataan rahaa. Vaikutukset ovat hidasliikkeisiä ja tulevat usein näkyviin vasta, kun kriisi on jo ohi, sanoo Vihriälä.

Päätösperäinen finanssipolitiikka tarkoittaa esimerkiksi julkisia investointeja.

Vihriälän mielestä elvytystoimiksi riittäisivät nyt automaattiset vakauttajat. Ne tarkoittavat taloustieteessä julkisen talouden tuloja ja menoja, jotka liikkuvat suhdanteiden kannalta vastasuuntaisesti. Kun suhdanne heikkenee, esimerkiksi verotulot vähenevät ja sosiaalimenot kasvavat.

– Annetaan automaattisten vakauttajien toimia, eikä pyritä kompensoimaan niitä veroja kiristämällä tai tekemällä leikkauksia sosiaalimenojen kasvaessa, sanoo Vihriälä.

Pörssit putosivat, öljyn hinta romahti

Maanantaina nähtiin maailman pörsseissä voimakkain pudotus koronaviruksen aikana. Suurten eurooppalaisten pörssien yleisindeksit heikkenivät aamupäivällä yli viiden prosentin vauhtia, mitä voidaan pitää pörssimaailmassa rajuna alamäkenä. Vauhtia alamäelle antoi öljyn hinnan suorastaan romahdusmainen aleneminen, kun Saudi- Arabia, yksi maailman kolmesta suurimmasta öljyntuottajamaasta, sai tuotantoilmoituksillaan raakaöljyn hinnan 30 prosentin laskuun.

Öljyn hinta romahti 20 prosenttia – Asiantuntija: ”Maailmanlopun tilanne”

Tällä viikolla kokoontuu Euroopan keskuspankki (EKP), jolta odotetaan toimia talouskasvun tukemiseksi.

Rahapolitiikan puolella niitä ei EKP:lla juuri ole käytettävissä, kun euroalueella korot ovat jo ennestään negatiiviset. Niitä alentamalla ei saada yrityksiä investoimaan tai kotitalouksien kulutusta kasvuun.

Vesa Vihriälän mielestä EKP:n paras rooli tässä tilanteessa on turvata pankkijärjestelmän toimivuus niin, että sillä säilyy kyky turvata yritysten luotonsaanti koronan aiheuttamassa tilapäiseksi arvioidussa talouskehityksessä.

Samalla tavalla EKP toimi finanssikriisin aikana vuosina 2007–2009 ja sitä seuranneen eurokriisin vuosina.

Euromaiden valtiovarainministereiden puheenjohtaja portugalilainen Mario Centeno väläytti jo EU-maiden lisävelkaantumisen sallimista vakaus- ja kasvusopimuksen säännöistä tinkimällä.

Vihriälä ei sellaista vielä kannata, mutta sekin voi olla edessä, jos EU-alueen talouskasvu koronaviruksen leviämisen seurauksena todella alkaa sakkaamaan.

Samoista keinoista on kyse Vihriälän mielestä Suomessa.

– Kun Suomessa tuotanto käy edelleen likimain täysillä, "päätösperäisillä finanssipoliittisilla toimilla" elvyttäminen ei hyödyttäisi. Lisävelan turvin tehdyn elvyttämisen kysyntähyödyt valuisivat ainakin osittain ulkomaille, huomauttaa Vihriälä.

Lisävelkaa vain jos vastineeksi muita kiristäviä toimia

Voisiko Suomi kuitenkin elvyttää velkaantumalla, jos talouden kuopasta tulee nyt ennakoitua syvempi? Hallitushan on sitoutunut siihen, että julkinen talous on tasapainossa vuoteen 2023 mennessä. Siinä pitää pysyä "normaalin kansainvälisen talouskehityksen oloissa".

Milloin ollaan epänormaalissa talouskehityksessä? Sellaista määritelmää ei hallitusohjelmassa ole. Vihriälä teki kahden Etlan tutkijan Jetro Anttosen ja Markku Lehmuksen kanssa tällaisen määrittelyn viime viikolla julkaistussa muistiossa.

"Mielestämme epänormaalin heikkona tilanteena voidaan pitää selvästi lievempää taantumaa kuin globaaliin finanssikriisiin tai eurokriisiin liittynyttä euroalueen tuotannon supistumista", he kirjoittavat.

– On ymmärrettävää, että alijäämä- ja työllisyystavoitteesta voidaan joutua heikossa tilanteessa joustamaan. Mutta vastineeksi rakennepolitiikan toimien kunnianhimon tasoa on nostettava. Kun maailmalla elpyminen alkaa, päästään mukaan kasvuun ja voidaan korvata se lisävelanotto, joka koronavirustoimien seurauksena mahdollisesti tapahtuu, Vihriälä sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?