Vanhustenhoitokohun keskellä oleva Esperi Care on laatinut listan toimenpiteistä, joita se aikoo tehdä tilanteen parantamiseksi. Aamulehti sai henkilökunnalle suunnatun sisäisen tiedotteen, jossa kerrotaan, mitä yritys aikoo tehdä.
Tiedotteen mukaan henkilöstörakenteen tarkastus on tehty viikonlopun aikana, ja työsuhteiden ehtoja tullaan päivittämään. Mitä tämä tarkoittaa, henkilöstöjohtaja Maria Pajamo?
–Olemme nostaneet jo seuraavalle työvuorolistalle kaikille yksiköiden päälliköille 50 prosenttia hallintoaikaa, tavoitteena mahdollistaa parempi henkilöstöjohtaminen. Tämä tarkoittaa, että henkilöstömitoitusta pitää nostaa tästä syystä ja muutenkin. Seuraavaksi käymme läpi kaikki yksiköiden osa-aikaiset ja tuntityöntekijät ja haluamme tarjota yksikön tarpeen mukaan mahdollisimman monelle halukkaalle kokoaikaista tai vakituista työtä.
Miten paljon lisäätte hoitajamitoitusta tunteina tai hoitajana?
–Käymme parhaillaan läpi, miten hallintoajan nostaminen vaikuttaa muuhun resurssitarpeeseen. Haluamme myös arvioida, onko muita tarpeita. En siksi pysty antamaan lukuja tässä vaiheessa.
Miten tukityössä oleva henkilökunnan työpanos jyvitetään mitoitukseen?
–Kaikki keskitetyn hallinnon työt ja avustavat työt, kuten ruoka- ja siivouspalvelut eivät vaikuta jatkossa hoitajamitoitukseen. Yksikön hoivatyön mitoitus on erillään tukitehtävien tai avustavien tehtävien resursoinnista.
Aiotte perustaa niin sanotun whistleblowing-kanavan, jossa voi nimettömänä kertoa epäkohdista ja ongelmista. Mitä sillä haetaan?
–Haluamme rakentaa avointa keskustelua. Meillä on jo nyt intrassa keskustelupalsta, johon voi vapaasti laittaa mielipiteitä tai kritiikkiä. Tilanteessa, jossa luottamus on vähäistä, haluamme ottaa käyttöön ulkopuolisen palveluntarjoajan tuottaman kanavan, jotta olisi vielä yksi väylä, jossa voi nostaa esiin epäkohtia. Ne käsitellään anonyymisti ja käydään läpi luottamusmiesten ja työntekijäliittojen kanssa läpi. Haluan että meillä on yhteinen ymmärrys, kuinka meidän tulee asiat korjata. Kanava tulee ensi viikolla käyttöön.
Ongelma on kuitenkin ollut se, että tietoon ei ole reagoitu. Miten viestintäkanava auttaa tähän?
–Meillä on vilpitön halu reagoida. Me voimme läpinäkyvästi osoittaa, millaista palautetta on saatu, miten ne on käyty läpi ja miten korjaustoimenpiteet on tehty. Uskon, että se auttaa luottamuksen rakentamisessa.
Miten on mahdollista, että reagointi alkoi vasta, kun Valvira puuttui peliin?
–Reagointi alkoi jo aiemmin. Minut palkattiin syyskuussa tekemään henkilöstöstrategiaa. Olen koko syksyn käyttänyt siihen, että olen käynyt esimiesten, luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kanssa keskusteluja ja rakentanut strategiaa heidän kanssaan.
Aamulehti sai yhtiön sisäisen tiedotteen, jossa listattiin tulevia toimenpiteitä.
Teillä on ollut henkilökunnassa kova vaihtuvuus. Kuinka paljon henkilökuntaa on irtisanoutunut kuluneen viikon aikana?
–On totta että vaihtuvuutta on. Kuluvalla viikolla ei ole tällaista ilmiötä näkynyt. Tämän kriisin aikana henkilöstö on huomannut, että toteutamme henkilöstöstrategiaa ja rivit ovat tiivistyneet.
Aamulehti sai myös nähtäväkseen henkilökunnalle esitetyn power point- esityksen. Siinä toteatte, ettette ole käyttänyt haamuhoitajia. Julkisuudessa kuitenkin haamuhoitajista on kerrottu. Onko teillä ollut haamuhoitajia vai ei?
–Selvittelin asiaa. Meillä työvuorolistalle oli kirjattu henkilöitä, joiden toivottiin tai oletettiin tulevan töihin. Saattoi olla, että hän ei tullutkaan ja siitä kehkeytyi tällainen haamuhoitajatilanne. Kun tapasin työntekijäliiton edustajia, kysyimme, miten pitää toimia. Sovimme, että jos ei ole vielä ole työntekijää tiedossa, niin listaan ei saa kirjoittaa toiveita. Listaan kirjoitetaan: ei vielä työntekijää.
Kuulostaa erikoiselta toimintatavalta, että listaan kirjoitetaan toiveita.
–Minunkin mielestäni se on erikoinen toimintatapa, mutta se on nyt muutettu.
