Eurofighter-maat lupaavat Suomelle laajaa teollisuusyhteistyötä, jos ilmavoimat päättää valita koneen uudeksi monitoimihävittäjäkseen.
Koneen valmistajien edustajat kertoivat, että vastaus ilmavoimien tarjouspyyntöön jätettiin tänään torstaina Tampereella Puolustusvoimien logistiikkalaitoksella.
Nykyinen Hornet-kalusto koottiin Patrian yksikössä Kuoreveden Hallissa, ja suomalainen loppukokoonpano on mahdollista Eurofighterinkin kanssa, kertoo teollisuussuhteista vastaava johtaja John Rossall BAE Systemsiltä.
–Tarjouspyyntövastauksessamme esittelemme erilaisia vaihtoehtoja, mitä Suomessa voitaisiin tehdä, Rossall kertoo.
Käytännössä kyse on erilaisista skenaarioista, joilla Suomi voi taata, että paikalliselle puolustusteollisuudelle kehittyy osaaminen paitsi kokoonpanoon, myös huolto- ja kehitystoimintaan koneen noin vuoteen 2060 ulottuvan käytön aikana. Rossallin mukaan valmistaja on viimeisen noin 18 kuukauden ajan kartoittanut suomalaisen puolustusteollisuuden kyvykkyyksiä tarjousvastaustaan varten. Hän korostaa, että on suomalaisten asia päättää, miten olemassaolevaa infrastruktuuria käytettäisiin tulevaisuudessa.
–Teemme yhteistyötä puolustusvoimien strategisten kumppaneiden kanssa, mutta Eurofighter tarjoaa mahdollisuuksia myös pienemmille yrityksille, sekä sellaisille toimijoille, jotka eivät ehkä tee niin paljoa työtä nykyisen kaluston kanssa.
Rossall painottaa, että Eurofighter on koneena enemmän ohjelmisto- ja järjestelmäkeskeinen kuin ilmavoimien nykyinen kalusto.
Yksipaikkaiset
BAE Systemsin Suomen-yksikön johtaja Paul Hitchcockin mukaan tarjouspyyntövastaus käsittelee 64:ää kappaletta yksipaikkaista Eurofighter-hävittäjää.
–Jos Suomi haluaa kauppaan myös kaksipaikkaisia koneita, olemme valmiita keskustelemaan asiasta lisää, mutta [koulutustarpeisiin] niitä ei tarvita.
Kauppaan mahdollisesti kuuluvien asejärjestelmien kokonaisuus on suomalaisten päätettävissä, mutta lähtökohtaisesti Eurofighterin käyttämät uudemmat järjestelmät, kuten ilmataisteluohjus Meteor, risteilyohjus Storm Shadow sekä ilmasta pintaan -ohjus Spear ovat tarvittaessa käytettävissä.
Brittiläinen BAE on pääosassa Suomen HX-kampanjassa, mutta Eurofighterin kolmen muunkin perustajamaan – Saksa, Italia, Espanja – suurlähettiläät olivat mukana torstain lehdistötilaisuudessa korostamassa koneen yhteiseurooppalaista luonnetta.
Suomesta tulisi Eurofighter-kaupan myötä täysiverinen kumppanimaa, eikä koneen teknologiassa olisi yhtään "mustia laatikoita", eli koneen kaikkien järjestelmien toiminta ja lähdekoodit olisivat avoinna suomalaiselle kehitystyölle, ja sitä kautta myytävissä myös muihin käyttäjämaihin.
Eurofighter Typhoon Tikkakosken lentonäytöksessä Jyväskylässä kesäkuussa 2018:
EF vs. Hornet
Torstain tilaisuuteen osallistunut entinen Saksan ilmavoimien hävittäjälentäjä, majuri evp Raffael Klaschka on siitä harvinainen pilotti, että hänellä on kokemusta sekä Eurofighteristä että F/A-18 Hornetista. Jälkimmäistä hän lensi ollessaan vaihdossa Espanjan ilmavoimissa.
Kotimaassaan Klaschka lensi Vietnamin sodastakin tutulla ikonisella F-4 Phantom -hävittäjällä.
Eurofighterin järjestelmät ovat luonnollisesti Hornetin vastaavia kehittyneempiä, mutta Klaschkan mukaan eroa löytyy myös raa'assa suorituskyvyssä.
–Kone on kevyempi, liikehtimiskykyisempi, kestää suuremmat g-voimat ja ohjausjärjestelmä on hienostuneempi. Suoraan koulutuksesta tulleen nuoren luutnantin voi laittaa koneen ohjaimiin, ja jo muutaman lentotunnin jälkeen hän voi ottaa koneesta kaiken irti, Eurofighterin palvelukseen siirtynyt Klaschka kertoo.
Tarkkoja suoritusarvoja eivät lentäjät paljasta, mutta Klaschka toteaa yleisellä tasolla Eurofighterin nousevan 36 000 jalan (noin 11 km) korkeuteen puolessatoista minuutissa ja kiihtyvän 1,6 -kertaiseen äänennopeuteen kahdessa minuutissa.
Kovaa ja korkealla -tilanteissa Klaschka kertoo Eurofighterin pärjäävän myös ilmaherruushävittäjien kuninkaana pidetyn yhdysvaltalaisen F-22 Raptorin kanssa, mikä olisi tietysti aikamoinen meriitti.
Klaschkalla on kokemusta myös Itämeren toimintaympäristöstä, sillä Nato-maat suorittavat vuorotellen Baltian maiden ilmatilanvalvontaa.
–Normaali Nato-standardi ilmavalvontatehtävissä on tunnin kääntöaika, koneen tankkaaminen ja uudelleenvarustaminen, mutta Eurofighter pystyy siihen melkoisesti lyhyemmässäkin ajassa.
Viisi vastausta
Puolustusvoimien logistiikkalaitos sai torstaihin mennessä vastaukset keväällä 2018 lähetettyyn Hornetin seuraajahankkeen (HX-hanke) tarjouspyyntöön kaikkien viiden lentokonekandidaatin valmistajilta.
Tarjouspyynnön kohteena olevat konetyypit ovat Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat), Dassault Rafale (Ranska), Eurofighter Typhoon (yhteiseurooppalainen), Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat) ja Saab Gripen (Ruotsi).
Tarjouspyynnön vastaukset sisältävät pyydettyjen 64 lentokoneen lisäksi niiden operointiin tarvittavat tekniset järjestelmät, koulutusjärjestelmät, tarvittavat huoltovälineet, testilaitteet ja varaosat sekä aseet, sensorit ja muut tarvittavat tyyppikohtaiset tukitoiminnot.
Lisäksi tarjouksiin sisältyy mahdollisesti muita tukevia järjestelmiä ja suorituskyvyn elementtejä.
Vuoden 2019 jälkipuoliskolla lähetetään tarkentava tarjouspyyntö, jota seuraavassa toisessa neuvotteluvaiheessa määritellään lopullisten hankintakokonaisuuksien sisällöt tarjoajien kanssa.
Toinen neuvotteluvaihe päättyy vuonna 2020, jolloin valmistajilta pyydetään lopulliset tarjoukset.
Valtioneuvosto tekee päätöksen Hornet-kaluston seuraajasta vuonna 2021.