Tampereen normaalikoulun lukiolaiset kävivät EU-parlamentissa Strasbourgissa ja kertovat, mitä mieltä he ovat EU:sta - Uutiset - Aamulehti

Tamperelaisnuorten palkintomatka Ranskaan sai yllätyskäänteen – Vain muutama tunti ennen lähtöä tuli viesti: kadulla on ammuttu ihmisiä

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) tuli tapaamaan tamperelaisnuoria hotelliin Strasbourgissa ja vastasi samalla nuorten kysymyksiin.

31.12.2018 11:51

Siitä tuli erilainen viikko kuin etukäteen oletimme. Vain muutama tunti ennen matkaan lähtöä tuli tieto, että Strasbourgissa Ranskassa on ammuttu kadulla ihmisiä.

Tampereen rautatieasemalle kello 5.15 lähtevään junaan nousee silti iloisesti hälisevä ja pirteän oloinen joukko. He ovat Tampereen normaalikoulun lukion oppilaita, jotka ovat saaneet uurastuksestaan palkinnoksi matkan Euroopan parlamenttiin nuorten kokoukseen.

Vanhemmat ja opettajat ovat huolissaan Strasbourgin turvallisuustilanteesta, mutta onneksi ryhmä pysähtyy päiväksi Pariisiin ennen kuin matkustaa junalla Itä-Ranskaan Strasbourgiin. Jää aikaa hengähtää ja tarkkailla tilannetta. On hieman epävarmaa, järjestetäänkö nuorten kokousta lainkaan Strasbourgin terrori-iskun vuoksi. Entä jos kokous perutaan? No, kokemus se olisi sekin.

Kaksi koulua peruu tulonsa

Euroopan parlamentti kutsuu vuosittain tuhansia lukiolaisia ja ammattiin opiskelevia Euroscola-päivään Strasbourgiin. Päivän tarkoitus on näyttää nuorille, miten parlamentti toimii. Siksi päivän aikana neuvotellaan, äänestetään ja kuunnellaan puheenvuoroja, aivan kuin oikeat parlamentaarikot.

Parlamentin täysistuntosalissa nuoret pääsivät päivän päätteeksi äänestämään valiokuntien ehdotuksista. Norssin opiskelijat Emma Niskanen (vasemmalta), Helena Ukkola, Jone Korpi, Aada Taubert, Minttu Irri, Zozan Altun ja Saaga Rissanen valmistautuvat äänestämään.

Strasbourgin murheellisista uutisista huolimatta nuorten kokous järjestetään, ja loppujen lopuksi vain kaksi koulua peruu tulonsa, toinen on Ranskasta ja toinen Hollannista. Perille saapuu 26 ryhmää 24 maasta. Tamperelaiset eivät suinkaan ole kaukaisin ryhmä, sillä ruotsalaisluokka on tullut Luulajasta asti.

Parlamenttirakennus on lähes tyhjä

Ellei EU-parlamenttirakennus kohoaisi niin korkealle, voisi luulla menevänsä väärään paikkaan. Raitiovaunu nimittäin jättää matkustajat omakotitaloalueelle, jossa kimmeltävät tuhannet ja tuhannet jouluvalot. Se kuuluu asiaan itseään viralliseksi joulukaupungiksi kutsuvassa paikassa.

EU-maiden liput toivottavat vieraat tervetulleiksi parlamenttiin, mutta EU:n tähtilippu on laskettu puolitankoon.

Itse valtava rakennus on lähes tyhjä. Meppien eli europarlamentaarikkojen kuukausittainen täysistuntoviikko on päättynyt juuri edellisenä päivänä. Siksi rakennuksessa on paikalla vain vahtimestareita, siivoojia ja keittiöhenkilökuntaa ja toki Euroscolan eli nuorten kokouksen työntekijöitä. Harmaatakkiset virkailijat ohjaavat tehokkaasti euronuoria oikeisiin paikkoihin. Unikkokuvioiset kokolattiamatot pehmentävät monikielisen puheensorinan.

Ensi keväänä EU-vaalit

Lukion toisen vuosikurssin opiskelijat ovat täyttäneet tänä vuonna 17 vuotta, ja he ovat äänestysiän kynnyksellä. Moni saa jo äänestää ensi kevään parlamenttivaaleissa. Se ei pääse unohtumaan päivän aikana. Sen verran uutterasti EU-viranhaltija Evangelos Gintersos kollegoineen muistuttaa nuoria äänestämisen tärkeydestä.

–Te olette lähettiläitä, jotka kannustavat läheisiään ja ystäviään äänestämään.

Nyt alkaa EU:n supervuosi

EU-parlamenttivaalit järjestetään Suomessa 26.5.2019. Vaalit järjestetään viiden vuoden välein.

Parlamentti on ainoa EU:n toimielin, joka valitaan suorilla vaaleilla.

Edellisen kerran vaalit järjestettiin toukokuussa 2014. Äänestysprosentti oli Suomessa 39,1.

Suomesta valittiin 13 europarlamentaarikkoa, mutta tulevissa vaaleissa Suomesta valitaan 14 meppiä Britannian EU-eron vuoksi.

Nyt meppejä on 28 maasta yhteensä 751 (vuonna 2019 yhteensä 705 meppiä 27 maasta).

Vaalien jälkeen valitaan uusi komissio. Siinä on yksi jäsen kustakin jäsenmaasta.

Heinäkuussa alkaa Suomen puolivuotiskausi puheenjohtajana.

Viivi Jokiniemi ehtii täyttää 18 vuotta juuri ennen toukokuun lopussa järjestettäviä vaaleja.

–Oli aikamoinen mainospuhe äänestämisen puolesta, mutta kyllä minä aion äänestää. Pidän sitä tärkeänä, että EU-kansalaiset ovat perillä politiikasta ja äänestävät.

Yksi suomalainen valitaan puheenjohtajaksi

Iltapäiväksi nuoret on jaettu valiokuntiin, joissa keskustellaan ennalta määrätyistä teemoista, kuten EU:n tulevaisuudesta, kulttuuriperinnöstä ja ympäristöstä.

Opettaja Eija Niskanen oli etukäteen kehottanut opiskelijoita pyrkimään valiokunnissa puheenjohtajaksi. Niki Nurmi on ainoa, joka lopulta yltää tehtävään äänestyksen jälkeen. Kaikkiaan tehtävään pyrkii kahdeksan nuorta.

Hänen valttinsa valiokunnassa on se, että sen aihe, nuorten työllisyys, on hänelle entuudestaan tuttu.

–Puheenjohtajuus oli tosi opettavainen kokemus. Jos en olisi ottanut tehtävää vastaan, olisi varmasti harmittanut myöhemmin.

Niki Nurmi (oikealla) ylsi ainoana suomalaisena nuorten kokouksen puheenjohtajistoon. –Kasvattaa itseluottamusta, kun puhuu näin isolle joukolle englanniksi.

Kaikki eivät osanneetkaan englantia

Kokouksen jälkeen suomalaiset ovat hieman hämmentyneitä.

–Odotin hieman enemmän tältä päivältä. Enemmän sisältöä, Jone Korpi sanoo.

Hän odotti etukäteen, että pääsisi verkostoitumaan parlamentissa EU-viranhaltijoiden ja nuorten kanssa, mutta siihen ei juuri ollut tilaisuutta.

Jone Korpi ei ollut valiokuntansa puheenjohtaja, mutta puheliaana ihmisenä hän ei jäänyt ryhmäkeskusteluissa hiljaiseksi. Vieressä istuu Alisa Airaksinen.

Moni piti liian pitkänä aamupäivän osuutta, jossa nuoret ja opettajat istuivat paikoillaan liki kolme tuntia. Senkin ajan olisi voinut käyttää seurustelemiseen erimaalaisten nuorten kanssa.

–Odotteluun ja ruokailuun meni pitkä aika, kun osallistujia oli niin paljon, Saaga Rissanen sanoo.

Norssilaisille oli yllätys myös se, ettei kaikkien nuorten kanssa löytynytkään yhteistä kieltä.

–Ranskalaiset puhuvat vain ranskaa ja italiaa ja puolalaiset vain puolaa. Kun ei ole yhteistä kieltä, niin sitten vain istutaan ja hymyillään, Minttu Irri kertoo matkalla ratikkapysäkille.

Niin, englanti ei jyrää kaikkialla. Parlamentissakin kuulemme enimmäkseen ranskaa, joten pääsemme ihailemaan simultaanitulkkien ammattitaitoa kuulokkeiden kautta.

Isot erot maiden välillä

Opiskelu

Euroopan unionissa oli noin 88,8 miljoonaa 15–29-vuotiasta vuonna 2016.

Heistä noin 40 miljoonaa opiskelee. Eniten opiskelijoita on Tanskassa (59,1 %), Suomessa (55,5 %), Hollannissa (54,2 %), Irlannissa (53,2 %) ja Saksassa (50,2 %).

Kieltenopiskelu

Toisen asteen opiskelijoista 58,5 prosenttia opiskeli vähintään kahta eurooppalaista kieltä vuonna 2015.

Eniten: Luxemburgissa kaikki opiskelevat vähintään kahta kieltä. Myös Suomi, Ranska, Romania, Tshekki, Slovakia, Viro ja Slovenia yltävät lähelle sataa prosenttia.

Vähiten: Kreikka (0,8 % opiskelijoista), Britannia (5,4 %), Portugali (6,4 %) ja Irlanti (13,8 %).

Asuminen

Vuonna 2016 nuoret miehet muuttivat lapsuudenkodistaan keskimäärin 27,1 vuoden iässä ja naiset 25,1 vuoden iässä.

Maltalla, Kroatiassa, Slovakiassa ja Italiassa muutetaan keskimäärin 30-vuotiaina. Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa lapsuudenkoti jää keskimäärin 22-vuotiaana.

Lähde: Eurostat

Kaiken kaikkiaan päivä jää kuitenkin plussan puolelle, nuoret kehuvat. He tietävät olevansa etuoikeutettuja päästyään osallistumaan Euroscola-päivään.

–Parasta oli, kun huomasi, miten eri asioita nuoret haluavat riippuen siitä, mistä he ovat kotoisin. Meidän Euroopan tulevaisuus -ryhmässämme esimerkiksi kreikkalaiset toivoivat EU:lle yhteistä armeijaa, Helmi-Maria Jaatinen kertoo.

"EU:ta tarvitaan entistä enemmän"

Samalla viikolla, kun nuoret olivat EU-parlamentin vieraina, Britannian parlamentin piti äänestää EU-erosopimuksesta. Äänestys tosin peruuntui, ja Britannian EU-ero monimutkaistui entisestään.

Strasbourgissa Britannian lippu liehui vielä salossa, mutta yhtään brittiluokkaa ei ollut paikalla.

Brexitin myötä myös nuorten näkymät EU:n tulevaisuuteen ovat hämärtyneet.

–EU haluaisi lisätä yhteistyötä, mutta toisaalta, tuleeko lisää lähtijöitä. Uskon kuitenkin, että yhteistyö lisääntyy ja EU:ta tarvitaan entistä enemmän, Topias Pekkanen pohtii.

Hän ei usko, että EU hajoaa.

–Siinä on niin paljon hyvää, ja siitä on niin paljon etua. Vapaa liikkuvuus esimerkiksi: voi vain lähteä reissuun ja tulla tänne. Harva tulee sitä ajatelleeksi.

Topias Pekkanen (vasemmalla) valittiin valiokuntansa sihteeriksi. Pekkasen mukaan tehtävä oli työläs, mutta antoisa kokemus.

Myös Viivi Jokiniemi on optimistinen. Hän toivoo, että EU pysyy yhtenäisenä ja pystyy siten ratkaisemaan tulevaisuuden isoja asioita, kuten ympäristökysymyksiä.

–Yhteinen linja voi tosin murentua, jos kaikki maat eivät noudata EU:n arvoja, kuten demokratiaa, sananvapautta ja tasa-arvoa.

Topias Pekkasta arveluttavat puheet EU:n laajuisesta liittovaltiosta.

–Jos ajattelee EU-maita, niillä on kaikilla omanlaisensa historia ja kulttuuri. En näe hyvänä lähteä viemään niitä kaikkia yhteen suuntaan, sillä mikä se suunta sitten olisi.

Hänestä on hyvä, että EU:lla on yhteisiä lakeja, mutta valtioilla on myös omaa päätäntävaltaa.

Hänestä olisi hyvä, jos kouluissa opetettaisiin nykyistä enemmän EU-asioita, jotta ei kävisi samalla Britanniassa. Siellä ihmiset äänestivät brexitin puolesta, vaikka eivät loppujen lopuksi tienneet, mistä äänestivät.

Eurokansalainen vai suomalainen?

17-vuotiaat ovat eläneet koko ikänsä EU-Suomessa. Markoillakaan he eivät ole maksaneet. He olivat vauvoja, kun eurot otettiin käyttöön vuonna 2002.

"Liittyikö saksalaisen konemusiikkibändin Kraftwerkin kappale Radioaktivität Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuteen?" Muun muassa tätä kysyttiin Eurogame-tietovisassa. Jussi Söder (oikealla punaisten joukkueessa) pääsi ainoana suomalaisena loppukilpailuun. Oikea vastaus kysymykseen on, että ei liittynyt: kappale ilmestyi jo vuonna 1976, kymmenen vuotta ennen Tshernobylin onnettomuutta.

Heistä voi olla hyvällä syyllä kasvamassa täysverisiä eurokansalaisia, ei vain henkisesti vaan myös käytännössä. Ensin he lähtevät vaihto-opiskelijoiksi ja sitten ehkä töihin toiseen EU-maahan. Voi jopa käydä niin, että puolisokin löytyy Suomen rajojen ulkopuolelta.

Vuonna 2014 Euroopan komissio tutki Erasmus-vaihto-opiskelijoita ja huomasi, että joka neljäs on löytänyt ulkomaisen elämänkumppanin. Näistä suhteista on komission arvion mukaan syntynyt jopa miljoona vauvaa, siis todellisia eurokansalaisia.

–En näe ollenkaan huonona asiana sitä, että pakka vähän sekoittuu, Helmi-Maria Jaatinen pohtii.

Hän ei tunne itseään eurokansalaiseksi.

–Minä tunnen itseni ensisijaisesti suomalaiseksi, mutta olen avoimin mielin lähdössä ulkomaille vaikka töihin.

Hän myöntää, että parlamentissa tuli "Eurooppa-olo".

Kieltämättä parlamentissa jos jossakin tulee eurooppalainen fiilis. Varsinkin kun päivän päätteeksi kaiuttimista kilahtaa soimaan EU:n virallinen hymni Oodi ilolle, ja nuoret kantavat jokaisen jäsenmaan lipun jonossa täysistuntosaliin.

Siihen päättyy norssilaisten ja yli 400 muun nuoren päivä parlamentissa.

Nuorten kokous käynnistyi täysistuntosalissa. Jokainen koulu 24 maasta esiteltiin vuoronperään, mutta päivä aloitettiin minuutin hiljaisella hetkellä Strasbourgin terrori-iskun uhrien muistoksi. Kaikkiaan päivään osallistui 468 nuorta.

–Tässäkin joukossa voi olla henkilöitä, joista tulee tulevaisuudessa meppejä, Jaatinen sanoo.

Se on hyvinkin mahdollista.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: