Viharikosepäilyjen määrä kääntyi laskuvuoden jälkeen taas kasvuun – uskonnon motivoimat rasistiset rikosepäilyt kasvoivat yli puolella - Uutiset - Aamulehti

Viharikosepäilyjen määrä kääntyi laskuvuoden jälkeen taas kasvuun – uskonnon motivoimat rasistiset rikosepäilyt kasvoivat yli puolella

Poliisi kirjasi vuonna 2017 eniten viharikosepäilyjä elokuussa 2017. Tutkimuksessa arvioidaan, että yhtenä syynä oli Turussa sattunut puukotus.

26.11.2018 11:59 | Päivitetty 26.11.2018 12:44

Poliisin tietoon tulleiden viharikosepäilyjen määrä on kääntynyt vuonna 2017 kasvuun, paljastaa Poliisiammattikorkeakoulun tuore raportti.

Maanantaina julkaistun raportin mukaan viime vuonna kirjattiin 1 165 rikosilmoitusta, jossa epäiltiin olleen viharikosmotiivi. Määrä on selvityksen mukaan noin 8 prosenttia suurempi kuin vuonna 2016.

Poliisiammattikorkeakoulu on tutkinut viharikosten kehitystä vuodesta 1997 lähtien vuosittain, ja yleistrendi on ollut kasvusuuntainen. Aineistona ovat poliisin kirjaamat rikosilmoitukset.

Raportin mukaan viharikosten määrä on Suomessa kasvanut tasaisesti parin vuosikymmenen ajan. Suuri piikki nähtiin rikosepäilymäärissä vuonna 2015, kun Suomeen saapui poikkeuksellisen suuri määrä turvapaikanhakijoita. Rikosepäilyjen määrät laskivat vuoteen 2016, mutta viime vuonna määrät kasvoivat jälleen.

Eniten epäiltyjä viharikoksia tapahtui elokuussa 2017, mikä raportin perusteella johtui Turussa tehdystä joukkopuukotuksesta.

Tutkimuksessa viharikos määritellään tiiviisti ilmaistuna henkilöön tai ryhmään kohdistuneeksi rikokseksi, jonka motiivina on ennakkoluulo tai vihamielisyys esimerkiksi uhrin etnistä taustaa, uskonnollisuutta tai seksuaalista suuntautumista kohtaan.

Uskontoon kohdistuneet viharikokset kasvussa

Yleisimmin viharikoksen motiivina on raportin mukaan uhrin oletettu etninen tausta. Koko aineistosta näitä epäilyjä on noin 70 prosenttia kaikista tapauksista.

Yleisin rikosepäily on pahoinpitely, ja useimmin kohteeksi joutuivat suhteellisesti laskettuna Afganistanin kansalaiset. Lukumäärittäin useimmin asianomistaja on Suomen kansalainen. Poliisiammattikorkeakoulun tutkija Jenita Rauta lisäsi tiedotustilaisuudessa, että Suomen kansalaisiin lasketaan myös sellaiset viharikosten uhrit, jotka ovat toisen sukupolven maahanmuuttajia mutta nykyisin Suomen kansalaisia.

Sen sijaan suurinta kasvua oli sellaisten tapausten määrässä, jossa viharikoksen motiivina on ihmisen uskonto. Näiden epäilyjen määrä kasvoi 58 prosentilla vuoden 2016 tasosta.

Yleisimmin rikosten kohteena ovat olleet islaminuskoiset, ja yleisin tapahtumapaikka internet.

Vahvasti piilorikollisuutta

Viharikosraportissa nousee esiin myös, että vain joka viidennes epäilty viharikos tulee poliisin tietoon. Kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen sisäministeriöstä vahvistikin, että valtaosa tapauksista on piilorikollisuutta. Ministeriö on yrittänyt omalla hankkeellaan lisätä sitä, että viharikosepäilyjä ilmoitettaisiin entistä aktiivisemmin.

Mankkinen kuitenkin kertoi, että esimerkiksi huivia käyttäneet nuoret naiset kokevat epäasiallisen käytöksen, kuten sylkemisen ja huivien repimisen niin arkipäiväiseksi, ettei siitä ilmoiteta.

Poliisihallituksen poliisitarkastaja Måns Enqvist kommentoi kuitenkin, että sellaisesta ei ole havaintoa, että tietyt etniset ryhmät eivät luottaisi poliisiin.

Tarkennettu 26.11. kl 12.20: Tarkennettu tietoa viharikosten asianomistajien kansalaisuuksista ja täydennetty Raudan kommenteilla. Raudan nimen kirjoitusasu korjattu ja juttua täydennetty 13.00.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos