Tuntuuko siltä, että marraskuu on erityisen harmaa? Havainto on oikea, sillä Ilmatieteen laitoksen mittauspisteiden mukaan auringonvaloa on ollut vähän verrattuna keskimääräiseen.
Lähin mittauspiste on Jokioisilla, sillä Pirkkalassa ei mitata enää auringonpaistetta. Jokioisilla aurinkoisia tunteja on ollut kaksi. Tosin mittaustietoja on Jokioisilta päivän vähemmän kuin muualta. Keskimäärin Jokioisilla on ollut 33 aurinkoista tuntia koko marraskuussa, joten keskiarvosta ollaan reippaasti jäljessä.
Päivystävä meteorologi Ville Siiskonen kertoo, että marraskuussa eniten on paistanut Maarianhaminassa, jossa auringonpaistetta on saatu 14 tuntia. Surkein tilanne on Kouvolassa, jossa aurinko ei ole paistanut lainkaan. Jopa pohjoisessa Suomessa Utsjoen Kevolla on auringonpaistetta ollut 6,4 tuntia. Sillä pääsee tämän vuoden marraskuun tilastossa viidenneksi.
Aurinkoiset tunnit 1.–11. marraskuuta
Maarianhamina 14
Seinäjoki, Pelmaa 11,1
Turku Artukainen 11
Parainen Utö,10,5
Utsjoki Kevo 6,4
Vantaa, lentoasema 4,9
Jyväskylä, lentoasema 4,5
Oulu Vihreäsaari 4
Helsinki Kumpula 3,9
Kuopio Savilahti 3,1
Jokioinen Ilmala 2 (10 mittauspäivää)
Kotka Rankki 1,6
Kankaanpää Niinisalo lentokenttä 1
Ilomantsi Mekrijärvi 0,8 (10 mittauspäivää)
Sodankylä Tähtelä 0,3
Sotkamo Kuolaniemi 0,1
Kouvola Utti lentoasema 0
Pilvisyys vie valon
Pilvisenä päivänä valoa saa murto-osan verrattuna auringonpaisteiseen pilvettömään päivään.
–Oikein harmaa päivä vähentää kymmenesosaan sen valon määrän, mikä tulee vaakasuoralle pinnalle, tutkimusprofessori Anders Lindfors ilmatieteen laitokselta kertoo.
Lumi vähentää pilvien vaikutusta paljon.
–Lumipinta vaikuttaa niin, että se heijastaa säteilyä, ja saadaan enemmän valoa. Sillä on myös yhteisvaikutus pilvien kanssa, että se vähentää pilvien aiheuttamaa vaimennusta, Lindfors sanoo.
Siihen vaikuttaa toki ympäristö: kaupungissa takaisinheijastusta on vähemmän kuin vaikka pohjoisen puuttomilla hangilla.
Lumi heijastaa säteilyä, jolloin valoa saadaan enemmän. Kuvassa Tampereen Hervanta helmikuussa 2018.
Sisäinen kello jätättää
Pimeys ja vähäinen valo vaikuttavat monella tavalla ihmisiin. Haitallisista kaamosoireista kärsii noin 30 – 40 prosenttia suomalaisista aikuisista.
Syy oireisiin on valon puutteen vaikutukset ihmisen hermosoluihin. Tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinninlaitokselta puhuu sisäisestä kellosta, joka tarkemmin ilmaistuna on joukko hermosoluja.
–Sisäinen kello alkaa jätättää tavallista enemmän. Se näkyy univaikeuksina: uni venähtää selvästi tavallista pidemmäksi, mutta uni ei virkistä, koska se katkonaisempaa ja huonompilaatuista kuin tavallisesti. Siitä seuraa väsymystä aamulla tai aamupäivällä. Kun päivälläkään ei aurinko paista, ei tule valosta virkistävää vaikutusta.
Lisäksi pimeys näkyy kasvavana ruokahaluna ja etenkin hiilihydraattipitoinen ruoka ja makea maistuvat tavallista paremmin. Se johtuu sekä sisäisen kellon jätätyksestä ja huonolaatuisesta unesta.
Vähäinen valo aiheuttaa myös ärtyisyyttä, jolloin syntyy riitoja helpommin kuin muulloin.
–Se johtaa vetäytymiseen: joko riitojen vuoksi tai siksi, että niitä halutaan välttää. On helpompi olla omissa oloissaan kuin riidellä muiden kanssa.
Kaamosoireita niiden lievemmässä muodossa kutsutaan kaamosväsymykseksi. Kaamosmasennuksesta puhutaan silloin, kun oireet ovat rajoittavat elämää merkittävästi.
Periytyykö kaamosoireilu
Partonen sanoo, että tutkimusten mukaan kaamosväsymys ei ole perinnöllistä. Perimällä on vaikutusta, jos puhutaan sairauteen verrattavasta kaamosmasennuksesta.
–Ei niin, että se periytyisi sukupolvesta seuraavaan. On perintötekijöitä, joissa on mutaatioita, jotka muuttavat sisäisen kellon hermosolujen toimintaa ja tuovat esille varsinaisen kaamosmasennuksen.
Jonkin verran on myös tutkittu sitä, vaikuttaako syntymäaika kaamosoireiluun. Tulokset ovat kuitenkin niin ristiriitaisia, että ei voida sanoa, onko sillä jotakin vaikutusta.
Myöskään aurinkoinen pitkä kesä ei vähennä oireilua, sillä valoa ei voi varastoida. Aurinkoisen kesän vaikutus voi kuitenkin olla psykologinen, joko niin, että pimeys tuntuu entistä pahemmalta tai että tuntuu siltä, että kesästä jäi energiaa varastoon.
Taivas ja Näsijärvi olivat tasaisen harmaat maanantaina. Hyvällä mielikuvituksella pilviverhon takaa voi aistia häämöttävän valon.
Kirkasvaloa ja liikuntaa
Kaamosoireisiin auttaa tutkitusti kirkasvalolamppu säännöllisesti aamuisin käytettynä. Myös rasittava kuntoliikunta kahdesta kolmeen kertaan viikossa lievittää oireita.
Yksittäisestä aurinkoisesta päivästä ei vielä ole paljoa helpotusta. Jos aurinko paistaa neljä, viisi päivää ja silloin voi ulkoilla auringosta nauttien aamuisin, oireet voivat helpottua.
Aivan äkkiä tällaista ei ole näkyvissä. Päivystävä meteorologi Ville Siiskonen sanoo, että koko viikoksi on luvassa pilvistä Tampereella. Viikonloppuna ja ensi viikon alussa aurinko voi näyttäytyä, mutta ennusteet ovat vielä hyvin epävarmoja.