Influenssarokotteiden teho on ollut huono – jää alimmillaan 14 prosenttiin - Uutiset - Aamulehti

Influenssarokotteisiin kuluu tänä vuonna 4,5 miljoonaa euroa, mutta alimmillaan teho jää 14 prosenttiin – "Suojateho on hyvä verrattuna siihen, että se olisi nolla"

THL:lle rokotteiden suojateho ei tullut yllätyksenä.

3.3.2018 7:45

Influenssarokotteen teho on tänä influenssakautena jäänyt alhaiseksi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen eli THL:n uusimmasta rokotekatsauksesta selviää, että yli 65-vuotiailla influenssarokotteen suojateho A-virusta vastaan on ollut 14 prosenttia ja B-virusta vastaan 37 prosenttia. Pikkulapsilla rokotteen suojateho on ollut 19 prosenttia. Katsauksen mukaan alle 3-vuotiaiden sairastumistapauksia on ollut niin vähän, että suojatehoa ei voida laskea erikseen virustyypeille.

Riskiryhmät saavat julkisessa terveydenhuollossa rokotteen ilmaiseksi. Niihin kuuluvat muun muassa alle 3-vuotiaat, yli 65-vuotiaat ja ihmiset, joilla on joku perussairaus sekä heidän läheisensä. THL:n rekisteriin on kirjattu, että riskiryhmiin kuuluvia henkilöitä on kuluvalla influenssakaudella rokotettu kaikkiaan yli miljoona.

THL:n mukaan influenssarokotteiden osuus kansallisen rokotusohjelman budjetista on tänä vuonna 4,5 miljoonaa euroa.

Ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen infektiotautien torjunta- ja rokoteyksiköstä, oletteko tyytyväisiä rokotteen suojatehoon?

–Eihän influenssarokotteen kohdalla voi olla suojatehoon koskaan täysin tyytyväinen.

–Tätä uutta kolmivalenttista rokotettahan ehdittiin kauden alussa epäillä jo tehottomaksi. Suojateho on hyvä verrattuna siihen, että se olisi nolla.

Miksi rokottamiseen käytetään paljon rahaa, jos teho jää näin alhaiseksi?

–Periaatteemme on, että mieluummin kannattaa rokottaa kuin jättää rokottamatta. Vähäinenkin suoja saattaa ehkäistä viruksen lisääntymistä ja tauti ei ole niin paha kuin se ilman rokotusta olisi. Jokainen, joka on sairastanut pahan influenssan, tietää miten kova tauti se voi olla.

–AH3N2-virus vain on sellainen, että nykyiset rokotteet eivät helposti muodosta suojaa sitä vastaan. Tämä on ongelma varsinkin ikäihmisille. Australiassa ja Yhdysvalloissa teho on jäänyt vieläkin huonommaksi kuin meillä.

Miksi suojan muodostuminen sitten on niin hankalaa?

–Teoria on tällä hetkellä se, että kun virus kasvatetaan kananmunassa, se mukautuu siihen siten, että se menettää immunologisia ominaisuuksiaan, joilla hyvä suoja syntyisi.

Voitaisiinko rokotteita kehittää jotenkin?

–Ratkaisu olisi se, että rokotteissa käytettävää virusta kasvatettaisiin jossain muualla, esimerkiksi kasvisoluissa. Vielä ei ole niin laajaa tuotantokapasiteettia, ja uuden tuotantolinjan pystyttäminenkin veisi useita vuosia.

–Optimistisimpien arvioiden mukaan meillä olisi 5–10 vuoden kuluttua käytössä sellaisia influenssarokotteita, joissa olisi vähemmän viruksen muuntuvia osia.

–Kehitystyötä tehdään jatkuvasti, mutta se ei ole helppoa. Virus on aina ihmistä muutaman askelen edellä, koska sen evoluutio on niin nopeaa.

Näin influenssatilanne on muuttunut Suomessa talven aikana:

Influenssarokote

Hoitohenkilökunta kirjaa rokotteet THL:n rekisteriin. Tällä hetkellä riskiryhmiin kuuluvia rokotettuja on kirjattu kaikkiaan 1 056 058.

Suomessa influenssarokote annetaan julkisessa terveydenhuollossa ilmaiseksi alle 3-vuotiaille, yli 65-vuotiaille, perussairauksia sairastaville ja heidän lähiomaisilleen, raskaana oleville, varussotilaille sekä terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisille.

Sairastuneita on kirjattu yhteensä 18 061 sairastunutta, 5 966 tyyppiin A ja 12 095 tyyppiin B.

Yli 65-vuotiailla suojateho A-virusta vastaan on 14 prosenttia ja B-virusta vastaan 37 prosenttia.

Pikkulapsilla rokotteen suojateho on 19 prosenttia. Katsauksen mukaan alle 3-vuotiaiden sairastumistapauksia ei ole vielä niin paljoa, että suojatehoa ei voida laskea erikseen virustyypeille.

Influenssarokotteiden osuus kansallisen rokotusohjelman budjetista on tänä vuonna 4,5 miljoonaa euroa.

Lähde: THL

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut