Susien kaatolupien tyssääminen Suomen riistakeskukseen tai viimeistään hallinto-oikeuteen kismittää metsästäjiä jo niin paljon, että Satakunnan alueella 5–10 riistanhoitoyhdistystä uhkaa lakolla kolarieläinten jahtaamisessa.
SRVA-apu eläinkolareissa on lain määräämä velvoite riistanhoitoyhdistyksille, mutta toteuttajat ovat vapaaehtoisia metsästäjiä. Toistaiseksi esimerkiksi Satakunnan riistanhoitopiirissä Parkanon-Karvian ja Ikaalisten-Jämijärven riistanhoitoyhdistykset eivät ole kieltäytyneet suurriista-avusta.
Pöytyän seudulle riistakeskus myönsi viikko sitten perjantaina yhden suden kaatoluvan, mutta hallinto-oikeus Turussa määräsi pikavauhtia toimenpidekiellon valituksen takia. Oikeus ei ole toistaiseksi saanut lopullista päätöstä aikaiseksi, joten 21 vuorokauden lupa-aika on piakkoin umpeutumassa.
Ristiriitaa kasvattaa se, että lupia viime ja tälle vuodelle on saanut vain häiriökäyttäytyville susiyksilöille, erittäin tarkkojen määritysten jälkeen. Kahtena edellisvuonna kannanhoidollisessa metsästyksessä laumoista kaatui useita alfayksilöitä, joten sitä ei jatkettu. Huittisten, Köyliön ja Alastaron alueella liikkuvaan laumaan oli nyt haussa kolme lupaa, yhtään niistä ei myönnetty.
–Sudet eivät välittäneet ihmisistä mitään, se minusta on huolestuttava piirre. Koirien kimppuun ne eivät ole käyneet, ilmeisesti peuroja, kauriita ja hirvenvasoja on riittämiin, sanoo Parkanon-Karvian rhy:n toiminnanohjaaja Arttu Alvari.
Entistä enemmän
Viime keväänä ja kesällä lauman synnyttäneitä pareja on kuitenkin merkittävästi aiempaa enemmän erityisesti Länsi-Suomessa. Pohjois-Parkanossa, Karviassa, Jämijärvellä, Itä-Kauhajoella ja Kurikassa liikkuu varmistetusti alfapari viiden ensimmäisen pentunsa kanssa. Alfaparista ainakin toinen on DNA:n perusteella tullut Karviaan Pöytyän laumasta.
Jälkien ja riistakameroiden kuvien perusteella metsästäjät ovat laskeneet, että Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan rajaseudulla on jo 4-5 lisääntyvää laumaa: Karvian lauman lisäksi Kauhajoen-Isojoen alueella on lisääntynyt pari, kaksi laumaa on ruotsinkielisellä rannikkoalueella ja mahdollisesti vielä viides sisämaan puolella. Lisäksi samalla alueella on liikkunut yksittäisiä susia.
–Sellainen havainto on, että nämä sudet eivät lähde ihmisiä karkuun. Olin viime syksynä hirvijahdissa, kun lauma tuli alueelle, näkyviin. Sudet eivät välittäneet ihmisistä mitään, se minusta on huolestuttava piirre. Koirien kimppuun ne eivät ole käyneet, ilmeisesti peuroja, kauriita ja hirvenvasoja on riittämiin, Parkanon-Karvian rhy:n toiminnanohjaaja Arttu Alvari kertoo.
Riistakeskuksen viestintäpäällikkö Klaus Ekman toteaa, että keskus voi myöntää kaatoluvat vain Luonnonvarakeskuksen viralliseen kanta-arvioon ja vahinkoihin sekä tarkasti tulkittuun lakiin perustuen. Tämän talven varmistettujen havaintojen ja DNA-tutkimusten perusteella Luke antaa kanta- ja lauma-arvionsa vasta ensi kesän alussa.
Nyt virallinen arvio on 150–170 sutta Suomessa. Ekmanin mukaan tiedossa on, että susikantaan tulee pentujen myötä noin kolmannes vuosittain. Sekin oli odotettavissa, että monille uusille alueille asettuisi susipari.
Ekman huomauttaa, että riistanhoitoyhdistys voi pyytää SRVA-jahtiin väkeä koirineen myös alueensa ulkopuolelta.
Alvari toteaa, että riistanhoitoyhdistyksissä on kymmeniä SRVA-jahteja vuosittain, talkoilla lupautuneiden metsästäjien varassa. Laki velvoittaa yhdistystä, mutta vapaaehtoisia yhdistys ei voi pakottaa: jos työ jää toiminnanohjaajalle ja puheenjohtajalle, työmäärä on mahdoton.
Huittisten-Köyliön lauma on lisääntynyt useita vuosia. Samoin Säkylän Pyhäjärven molempia puolia on asustanut oma lisääntyvä laumansa, Uudellamaallakin on pentue. Rengon laumasta Hämeenlinnan seudulla kannanhoidollisessa jahdissa alfauros kaatui, nyt havaintoja on 2-3 yksilön ryhmistä. Laumojen viime vuonna syntyneet jälkeläiset lähtevät hakemaan omaa reviiriään keväällä.
Pohjois-Hämeessä Virtain lauman pantasusi Karan menehdyttyä reviirille toistaiseksi ei ole asettunut lisääntynyttä paria. Juupajoen lauman alfanaaras kaatui toissavuonna, lauma pirstoutui muun muassa Oriveden ja Kuhmoisten suuntaan. Ikaalisten, Parkanon, Ylöjärven ja Kurun alueella laumaa ei ole ollut vuosiin.
–Keskustelu susista on huonolla tolalla, kun vain ääripäät esiintyvät mediassa. Hallinto-oikeudet antavat toisistaan poikkeavia päätöksiä Suomessa, vaikka laki on sama. Toimenpiteet vaihtelevat rajusti, eikä tasavertaisuus toteudu. Olen sitä mieltä kuten suurin osa metsästäjistä, että järkevä, pieni metsästyspaine pitäisi sudet luonnollisen arkoina ja samalla susivihakin laantuu, Alvari miettii.
Juttua korjattu 7.2. kello 16.48
Sudenjälkiä Karviassa. Jälkien ja riistakameroiden kuvien perusteella metsästäjät ovat laskeneet, että Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan rajaseudulla on jo 4-5 lisääntyvää susilaumaa.