Ähtärin pandat: Kattava tietopaketti isopandoista, luonnonsuojelusta ja pandadiplomatiasta - Uutiset - Aamulehti

Ähtärin pandat: Lumi ja Pyry ovat nyt Suomessa – Lue tästä kaikki, mitä sinun pitää pandoista tietää

Kiina lähetti Suomeen oikeat superpandat. Uros Hua Bao saattaa kasvaa maailman suurimmaksi pandaksi. Naaras Jin Bao Baosta on puhuttu maailman kauneimpana pandana. Jos kaikki etenee suunnitelmien mukaan, Ähtärin pandojen pentujen jälkeläiset saattavat tulevaisuudessa elää vapaana Kiinan luonnossa.

18.1.2018 16:02

Ähtärin eläinpuiston pandat Hua Bao ja Jin Bao Bao saapuivat Suomeen torstaina 18. tammikuuta suoralla charterlennolla Kiinan Chengdusta Helsinkiin.

Isopandat ovat Ähtärissä karanteenissa kuukauden päivät ennen kuin yleisö pääsee tekemään niiden kanssa tuttavuutta. Näillä näkymin pandatalo avaa ovensa yleisölle 17. helmikuuta.

Lue lisää: Pandalento laskeutui Suomeen – Lentokentällä vastassa niin ministeri kuin suurlähettiläs

Lue lisää: Rajaeläinlääkäri: "Katsoin pandoja silmiin, kaikki oli kunnossa"

Lue lisää: Yli 3 000 ihmistä odotti pandoja pakkasessa: "En ole ikinä nähnyt Ähtärin keskustassa näin paljon väkeä, täytyy olla naapurikunnistakin"

Kun isopandat Jin Bao Bao ja Hua Bao (Lumi ja Pyry) olivat saapuneet Helsinki-Vantaan lentoasemalle torstaina aamulla, kuljetuslaatikot rullattiin rahtikoneesta pandat Ähtäriin kuljettaneeseen ajoneuvoon.

Molemmat ovat valioyksilöitä

Kiinalaisten Suomeen valikoimat yksilöt ovat 4-vuotias uros Hua Bao ja 3-vuotias naaras Jin Bao Bao.

Hua Baoa kuvaillaan rasavilliksi ja urheilulliseksi pandaksi. Arvioiden mukaan siitä saattaa tulla maailman suurin panda. Hua Bao on vasta teini-ikäinen, mutta painaa jo 110 kiloa. Täysikasvuisena siitä voi tulla jopa 160-kiloinen.

Hua Baon kiinankielinen lempinimi on Kiinan leopardi, ja se on Kiinan pandojen rekisterissä numerolla 867.

Jin Bao Baota on luonnehdittu Hua Baoa ujommaksi, mutta erittäin ystävälliseksi pandaksi. Sitä on pidetty maailman kauneimpana pandana klassisen pyöreän päänsä ja pyöreiden korviensa takia. Pandan kiinankielinen lempinimi on Kullannuppu, ja se on rekisterissä numerolla 941.

Molemmat ovat syntyneet tarhaoloissa Kiinan Sichuanin pandakeskuksissa: Hua Bao Bifengxiassa ja Jin Bao Bao noin 150 kilometrin päässä Dujiangyanissa.

Pandojen suomenkielisiksi nimiksi valittiin yleisökilpailun jälkeen Lumi ja Pyry.

Lue lisää: Näin Ähtärin pandat kuljetetaan Suomeen – Maailman suurin ja maailman kaunein ovat tehneet tuttavuutta toisiinsa jo Kiinassa

Lue lisää: Tällainen on Ähtärin pandapariskunta: "Uros on kova syömään, naaras erittäin kaunis" – hoitaja Anna Palmroth hoiti myös Särkänniemen delfiinejä

Suomalaiset saivat ehdottaa Ähtärin pandoille nimiä. Uros Hua Baon (vas.) nimeksi valikoitui Pyry, naaras Jin Bao Baon Lumi.

Miksi pandat ovat Suomessa

Yksi syy Hua Baon ja Jin Bao Baon Suomeen tuomisen taustalla on, että isopandojen toivotaan lisääntyvän Suomessa. Suomessa olot ovat hyvin samankaltaiset kuin pandojen luonnonmukaisilla asuinalueille Kiinassa Sichuanin, Shaanxin ja Gansun vuoristoisilla seuduilla.

–Suomen neljä vuodenaikaa ovat hyvin samankaltaisia kuin Sichuanin vuoristossa. Oletamme, että isopandauroksen ja -naaraan lisääntymiseen liittyvä hormonaalinen sykli noudattaa samaa kiertoa, mitä ne Kiinassakin luonnossa noudattavat, sanoo Ähtärin pandahankkeen pääasiantuntija, eläintieteilijä Jukka Salo.

Siksi Suomeen tuodut kaksi pandaa ovat geneettisesti erittäin arvokkaita yksilöitä.

Hua Baon ja Jin Bao Baon kantavanhemmat tulevat pienistä ja pirstaloituneista populaatioista. Niissä eläviä yksilöitä on enää vain muutama elossa maailmassa.

Ähtärin isopandat ovat osa Kiinan ja Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n yhteistyössä laatimaa tarhasuojeluohjelmaa.

Tarhoissa Kiinassa ja eri puolilla maailmaa elävät pandat ovat geenivarasto, jonka avulla sukupuuton uhkaama isopanda voidaan ehkä pelastaa, jos luonnossa elävät populaatiot syystä tai toisesta tuhoutuisivat.

Suomi on nyt osa tätä tarhasuojeluohjelmaa.

Tavoite on, että jos Ähtärin pandapari saa pentuja, noiden pentujen jälkeläiset elävät joku päivä vapaana luonnossa Kiinassa.

Lue lisää: Suomeen torstaina saapuvien isopandojen varalle on suuria suunnitelmia – Niiden pentujen jälkeläiset yritetään vapauttaa luontoon Kiinassa

Lue lisää: Kiina on onnistunut palauttamaan luontoon jo neljä tarhassa syntynyttä isopandaa, ja kaikkien kerrotaan voivan hyvin – Ne saattavat joskus saada seurakseen Suomessa syntyneitä jälkeläisiä

Lue lisää: Pandapariskunta tulossa Ähtäriin – näin kommentoi WWF

Sichuanin maakunnassa Kiinassa isopandat elävät luonnossa tällaisissa maisemissa. Ähtärin eläinpuiston pandat ovat kotoisin Sichuanista.

Pandojen olot Ähtärissä

Ähtäriin rakennettiin uusia asukkaita varten pandatalo noin kahdeksalla miljoonalla eurolla. Ähtärin kaupungin päätöksestä myöntää pandatalolle takaus taisteltiin oikeudessa, mutta rakentaminen jatkui oikeusprosessista huolimatta.

Pandojen uusi koti jakautuu kolmeen osaan. Pandoilla on oma makuuhuoneensa, jossa on turvallinen pesäkoppi. Molemmilla on sisätarha, jossa on vuorenrinnettä ja kiipeilypuita. Muiden tarhapandojen elinoloihin verrattuna Ähtärin pandojen ulkotilat ovat yhdet maailman suurimmista. Ulkotarhoilla on kokoa 4 000 neliömetriä.

Tiloista on yritetty tehdä sellaiset, että ne muistuttavat mahdollisimman paljon pandojen luonnonmukaisia olosuhteita Kiinassa.

Tilat on rakennettu niin, että pandat voivat viettää aikaa sekä erikseen että yhdessä. Vielä ei tiedetä, miten hyvin pandat viihtyvät yhdessä, vaikka ne ovat jo tutustuneet toisiinsa Kiinassa karanteenitiloissa ollessaan.

Lue lisää: Ähtärin pandatalo koki vastoinkäymisiä: Hallinto-oikeus kumosi rahoitusratkaisun

Lue lisää: Pandat saapuvat Suomeen tammikuussa: yleisö pääsee katsomaan niitä helmikuussa

Ähtärin eläinpuiston pandatalon ulkotarha luonnonpuineen ja -kallioineen muistuttaa Kiinan Sichuanin maisemia, joista pandat ovat peräisin.

Sukupuutto oli hiuskarvan varassa

Kiinassa luonnonvaraisena elävät isopandat olivat hyvin lähellä kuolla sukupuuttoon. Luonnossa eli 1980-luvun lopulla enää vain 1 200 isopandaa.

Taustalla oli monta syytä: kuten ihmisasutuksen leviäminen, maanviljely, karjatalous, pandojen luontaisen elinympäristön ja bambumetsien tuhoaminen sekä salametsästys.

Seurauksena isopandan asuinalueet pirstaloituivat erillisiksi, eivätkä pandat enää päässeet liikkumaan alueelta toiselle. Pandan on päästävä siirtymään toiseen paikkaan, kun sen ainoa ravinto, bambu, on yhdeltä alueelta syöty loppuun.

Lue lisää: Luonnossa vapaana elävien isopandojen tilanne ei ole enää toivoton – mutta paljon on vielä tehtävä, jotta panda välttää sukupuuton

Kiinassa jo 67 erillistä suojelualuetta

Kiinassa toteutettujen laajojen suojelutoimien ansiosta isopandoille on luotu jo 67 suojelualuetta. Niiden laajuus on noin 16 000 neliökilometriä.

Suojelualueilla elää noin kaksi kolmasosaa luonnossa vapaana elävistä isopandoista.

Erilaisia osapopulaatioita on 33. Osapopulaatioista 18 on sellaisia, joissa elää vain alle 10 yksilöä. Vain kuudessa osapopulaatiossa on yli 100 yksilöä.

Populaation pieni koko on lajin säilymisen kannalta iso ongelma, sillä se lisää sisäsiittoisuutta. Sisäsiittoisuus taas rapistaa geeniperimää.

Suojelualueiden välille on kasvatettu 'bambukäytäviä' eli reittejä, joita pitkin pandat pääsevät turvallisesti siirtymään paikasta toiseen.

Suojelun ansiosta pandakanta on elpynyt. Viimeisin tieto vuoden 2017 lopulta kertoo, että luonnossa eli tuolloin vapaana 2020 isopandayksilöä.

Pandakantojen elpymisen takia Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN muutti isopandan uhanalaisuusluokituksen syyskuussa 2016 statuksesta 'erittäin uhanalainen' statukseen 'vaarantunut'.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sukupuuttoon kuolemisen uhka ei enää leijuisi isonpandan yllä. Työtä on vielä paljon jäljellä.

Isopanda on ollut Maailman luonnonsäätiön WWF:n tunnuseläin järjestön perustamisesta eli vuodesta 1961 lähtien. Mallina logolle oli samana vuonna Lontoon eläintarhaan tuotu Chi Chi panda. Kuolemansa jälkeen Chi Chi täytettiin ja se on nykyään Lontoon luonnonhistoriallisessa museossa.

Isopanda on ollut WWF:n tunnuseläin järjestön perustamisesta eli vuodesta 1961 saakka.

Lue lisää: Tässä tärkein syy sille, miksi panda on pelastettava: Kun suojellaan isopandaa, suojellaan myös valtavaa määrää muita lajeja

Isopandat erkanivat muista karhuista

Vaikka isopanda on karhu, se ei kuitenkaan ole kuin häilyvästi sukua muille karhuille, kuten jääkarhulle, mustakarhulle ja Suomessa eläville karhuille.

Keskeinen ero pandojen ja muiden karhujen välillä on, että isopanda on kasvissyöjä, ja muut karhut ovat sekasyöjiä eli ne syövät myös lihaa.

Isopanda ja silmälasikarhu eivät myöskään nuku talviunta.

Isopanda ja Etelä-Amerikan Andeilla elävä silmälasikarhu erityivät muista karhuista omiksi kehityslinjoikseen 15 – 20 miljoonaa vuotta sitten. Samalla isopanda ja silmälasikarhu erikoistuivat kasvinsyöntiin.

Tällainen isopanda on

Koska isopanda syö lähes pelkästään bambua, yksi sen erikoisuus on ylimääräinen sormi. Sen avulla panda pystyy käsittelemään bambua tehokkaasti sitä syödessään.

Itse asiassa kudues sormi on ylipitkäksi kasvanut ranteen luu.

Lisäksi isopandalle on evoluution varrella kehittynyt kovan bambun järsimiseen erikoistuneet hampaat ja hyvin voimakkaat poskilihakset.

Sukupuuton uhkaaman isopanda suojelun yksi isoista haasteista on ollut pandan vaivalloinen tapa lisääntyä.

Pandanaaras voi hedelmöittyä vain kolmen kuukauden aikana: marraskuusta toukokuuhun. Silloinkin kiima-aika kestää ainoastaan 24 – 72 tuntia.

Koska naaraat ja urokset elävät pandapopulaatioissa toisistaan erillään, uroksen ja naaraan kohtaaminen on ajoitettava tarkkaan.

Pandojen suojelussa tärkeätä onkin, että suojelualueilla urokset ja naaraat kohtaavat toisensa juuri oikeaan aikaan.

Lue lisää: Virtsalla ja vedellä on tärkeä rooli isopandan oudossa lisääntymisrituaalissa – Kun naaras viestii kiimastaan, alkaa urosten armoton kilpajuoksu ylös jyrkkää vuorenrinnetta

Pandat ovat nirsoja syöjiä

Pandat syövät pääasiassa bambua. Ähtärin pandojen bambu tuodaan Etelä-Hollannissa sijaitsevalta bambuplantaasilta, joka toimittaa ruokaa myös Hollannin omille, Berliinin, Edinburghin ja Wienin pandoille.

Jotta eläimet saavat mahdollisimman tuoretta ravintoa, bambua kuljetetaan kerran viikossa kuorma-auton kyydissä 500 kilon lasti.

Hua Baon ja Jin Bao Baon odotetaan syövän päivässä noin 20–30 kiloa bambua per panda. Määrät todennäköisesti kasvavat sitä mukaa, kun pandat kasvavat.

Mukana kuormassa on noin 8–12 erilaista bambulajiketta. Niitä vaihdellaan sen mukaan, miten ne tekevät kauppansa. Yleensä mielihalut vaihtuvat viikoittain.

Ruokavalioon kuuluu bambun lisäksi porkkanaa ja itse valmistettua erityistä pandakakkua, jossa on muun muassa maissia, riisiä, soijaa, kananmunaa ja hivenaineita.

Tulevaisuudessa Ähtärin pandoille saatetaan syöttää Suomessa kasvatettua bambua. Bambun kasvattamiskokeilu alkoi Suomessa 2016.

Lue lisää: Ähtärin pandojen bambut tilataan hollantilaisen plantaasin erikoisruokalistalta – Nirsojen eläinten mielihalut vaihtuvat viikoittain

Lue lisää: Ähtärin pandapariskunta ahmii päivässä kilokaupalla bambua – "Eivät meidän pandamme ainakaan nirsoimmasta päästä ole olleet"

Hollannin Astenissa sijaitseva bambuplantaasi Bamboo Giant on investoinut satojatuhansia euroja isopandoille tarkoitettuihin bambulajikkeisiin.

Iso juttu Ähtärille ja eläinpuistolle

Pandojen saapumisesta toivotaan piristysruisketta sekä Ähtärin kaupungille että eläinpuistolle.

Eläinpuisto odottaa kävijämääriensä tuplaantuvan aiemmasta liki 170 000 vieraasta. Lippujen hintoja on moitittu etukäteen kalliiksi, sillä yksi aikuisten lippu pelkästään pandataloon maksaa ennakkoon ostettuna 30 euroa ja lasten 16 euroa. Kauppa on käynyt hinnoista huolimatta hyvin.

Ähtärin eläinpuiston johtajaksi valittiin tammikuussa Jonna Pietilä, joka toimi aiemmin Saariselällä hotellinjohtajana.

Pandojen hoitajaksi pääsi liki kahdensadan hakijan joukosta aiemmin Särkänniemen delfinaariossa työskennellyt Anna Palmroth.

Lue lisää: Pelastavatko pandat Ähtärin? – Kriisikunta toivoo pariskunnan tuovan kaupunkiin miljoonia euroja

Lue lisää: Maksaisitko pandojen näkemisestä näin paljon? Ähtärin lippujen hinnat kuohuttavat: "Jää saletisti reissut väliin"

Lue lisää: Suomeen parhaillaan matkaavien pandojen näkeminen ei ole halpaa lystiä – Nelihenkisen perheen pandavierailu maksaa vähintään 92 euroa

Lue lisää: Ähtärin eläinpuisto saa johtajakseen naisen pohjoisesta: "Nyt on tuhannen taalan paikka"

Lue lisää: Ähtärin pandojen hoitaja on valittu – työskennellyt aiemmin delfinaariossa

Ähtärin pandoja hoitaa aiemmin Särkänniemen delfiineistä huolta pitänyt Anna Palmroth.

Politiikkaa, rahaa ja pandadiplomatiaa

Kiina vuokraa isopandoja maailmalle kovaan hintaan. Sopimukset eivät ole julkisia, mutta pandaparin vuosivuokran arvioidaan olevan noin miljoona euroa.

Pandojen vuokraamiseen liittyy myös vuosia kestäviä poliittisia, diplomaattisia ja taloudellisia neuvotteluja. Pandojen vuokrasopimusten yhteydessä allekirjoitetaan tärkeitä kauppasopimuksia erittäin korkealla tasolla.

Pandadiplomatia on ollut osa kiinalaista politiikkaa jo yli 1 000 vuotta. Pandojen avulla on ratkaistu diplomaattisia ja sotaisia kriisejä, edistetty neuvotteluja ja pidetty yllä suhteita toisiin maihin.

Kylmän sodan aikana pandat olivat tärkeä osa politiikkaa, ja pandoja lahjoitettiin muun muassa Neuvostoliittoon, Pohjois-Koreaan ja Yhdysvaltoihin.

Kun pandat olivat kuolla 1980-luvulla sukupuuttoon, Kiina muutti pandadiplomatiaansa niin, että lajin suojelu ja myös geeniperimän suojelunäkökulma nostettiin tärkeämpään rooliin.

Isopandoihin liittyvästä yhteistyöstä kiinalaisten kanssa ensimmäisen kerran jo 2000-luvun alussa kerran keskustelleen Ähtärin pandahankkeen asiantuntijan Jukka Salon mukaan Suomen pandaprojekti ei lähtenyt liikkeelle politiikasta tai kaupasta, vaan isopandan suojelemisesta kiinnostuneiden tutkijoiden keskusteluista.

–Ei tämä suinkaan alkanut poliittis-kaupallisena projektina. Ensimmäiset keskustelut olivat puhtaasti tutkijoiden välisiä, Salo sanoo.

Lue lisää: Pandat vuokrataan maille, joiden katsotaan suhtautuvan myötämielisesti Kiinaan – Eläimet saapuvat ensi viikolla Suomeen

Isopandat Meng Meng ja Jiao Qing saapuivat Berliiniin kesäkuussa 2017.

Isopandoja on viety 22 maahan

Kaikkiaan Kiina on toisen maailmansodan jälkeen lahjoittanut tai vuokrannut pandoja manner-Kiinan ulkopuolella 22 maahan tai alueelle. Pandoja on myös Taiwanissa, jota Kiina pitää osana itseään, ja Kiinan erityishallintoalueilla Hongkongissa ja Macaossa.

Pandoja on vuosien saatossa viety seuraaviin paikkoihin: Suomi, Australia, Itävalta, Belgia, Kanada, Ranska, Saksa, Japani, Malesia, Meksiko, Singapore, Espanja, Taiwan, Thaimaa, Iso-Britannia, Yhdysvallat, Indonesia, Hollanti, Macao, Hongkong, Pohjois-Korea ja Venäjä.

Kiinassa tarhoissa eli vuoden 2018 alussa noin 450 isopandaa. Tarhoissa eri puolilla maailmaa pandoja on noin 50.

Lue lisää: Suomen ja Kiinan ensimmäisiä pandaneuvotteluja eivät käyneet poliitikot tai kauppamiehet, vaan tutkijat, jotka olivat huolissaan siitä, että isopanda katoaa maapallolta

Tämä on Aamulehden Tästä on kyse -artikkeli, joka kertoo kaiken oleellisen Ähtärin pandoista ja pandojen suojelusta. Artikkelia päivitetään aina tarvittaessa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut