Jaakko Iloniemi pitää presidentinvaaleja laimeina - Uutiset - Aamulehti

Jaakko Iloniemi olisi halunnut erilaisen ehdokasasettelun presidentinvaaliin – "Aiemmin politiikassa oli draamaa"

Jaakko Iloniemi olisi kaivannut presidentinvaaleihin enemmän väriä.

18.11.2017 21:50

Presidentinvaalipaneelien yleisön eturivissä on moni huomannut tutun hahmon. Ministeri Jaakko Iloniemi tarkkailee tapansa mukaan ehdokkaita ja lukee rivienkin välistä, mitä viestiä ehdokkaat haluavat äänestäjille välittää. Kokenut analyytikko on huolissaan vaalien laimeudesta.

–On riski, että äänestysprosentti ei nouse kovin korkeaksi. Aiemmin politiikassa oli draamaa, nyt kaikki tapahtuu aika ahtaan kehyksen sisällä. Ei ole tilaa suuriin irtiottoihin. Puolueillakaan ei ole selkeitä erilaisia profiileita, jotka estäisivät yhteiseen hallitukseen menemisen. Näistä vaaleista ei sovi odottaa linjavaaleja.

Toisenlainen ehdokasasettelu olisi voinut tuoda Iloniemen mielestä väriä ja elämään vaaliprosessiin.

Li Andersson (vas.) olisi tuonut mukaan särmää.

Eero Heinäluoma (sd.) olisi puolestaan tuonut ulkopoliittiseen keskusteluun oman vireytensä. Hänellä on omia näkemyksiään.

–Jos Timo Soini (sin.) olisi ollut ehdokas, hän olisi todellakin tuonut oman sävynsä vaaleihin. Tosin puolue on vasta noussut auton takakontista.

Vaikka Laura Huhtasaari (ps.) kuuluu Iloniemen mukaan protestipuolueeseen, hän uskoo pikemminkin Pekka Haaviston (vihr.) nousevan Niinistön peesiin.

–Haavistolla on jo nimi. Hän on kansallinen figuuri. Huhtasaari on puhunut itse asiassa vähän ulkopolitiikasta. Häneltä ei ole tullut selkeitä kannanottoja.

Iloniemen mukaan liian vähälle jäänyt teema vaaleissa on ollut Pohjoismainen yhteistyö sekä etenkin Suomen ja Ruotsin välisen turvallisuusyhteistyön merkitys.

–Sen luonne on tullut entistä syvemmäksi.

Yksi kenttä, jossa Suomen ja Ruotsin yhteistyötä voidaan lisätä, on Iloniemen mukaan tiedustelu.

Niin ikään Ilonimen mukaan vähälle ovat jääneet kysymykset EU:n kehityksestä.

–Esimerkiksi mikä on brexitin vaikutus? Mitä merkitsee Saksan suhteellisen roolin korostuminen entisestään?

Maahanmuutto puolestaan ei Iloniemen mukaan ole nyt tärkeä teema.

–EU:n ja Turkin välinen sopimus on rajoittanut virtausta merkittävästi. Virta Libyasta Italiaan on eri asia.

Iloniemi itse myöntää olevansa Sauli Niinistön kannalla.

–Kirjoitin kannattajakortin.

Hän kieltäytyy vertaamasta Niinistö-ilmiötä presidentti Urho Kekkosen aikanaan saavuttamaan suosioon.

–Silloin elettiin toisenlaista aikaa ja elettiin toisenlaisessa maailmassa.

Niinistö-ilmiössä Iloniemen mukaan vaikuttaa Niinistön ottamansa rooli.

–Hän ei poikkea perinteisestä presidentin roolista. Hän palaa vanhaan rooliin, joka oli ennen Tarja Halosta ja Martti Ahtisaarta. He halusivat olla kansanomaisia. Niinistö on tyylikysymyksissä lähempänä Mauno Koivistoa ja Kekkosta. Hän haluaa projisoitua valtiomiehenä. Suomalaiset antavat arvoa enemmän sille, kuin olalle taputtamiselle.

–Ei ole ensimmäinen kerta, kun ihmiset eivät noudata perinteistä puoluelojaliteettiaan. Halosenkin aikana naiset menivät hänen taakseen puoluekannasta riippumatta. Kyllä tässä kyse on pitkälti henkilövaalista. Sitä vielä korostaa Niinistön ratkaisu, jossa hän haluaa esiintyä kansalaisliikkeen ehdokkaana. Niinistö ei ole oman puolueensa varassa.

Jaakko Iloniemi

Ministeri Jaakko Iloniemi (s. 30. toukokuuta 1932 Helsinki) on porilaisille tuttu hahmo, sillä hän vietti nuoruutensa Porissa ja kävi koulunsa Porin Lyseossa.

Iloniemi on ollut vahva vaikuttaja Suomen ulkopolitiikassa. Hänet tunnettiin erityisesti "Kekkosen miehenä", sillä hän oli perustamassa Paasikivi-seuraa presidentti Urho Kekkosen tueksi. Niin ikään hän oli avainhenkilö Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin eli ETYKin järjestämisessä. Iloniemi toimikin 1973–1975 ETYK-suurlähettiläänä Genevessä.

Iloniemi on tehnyt merkittävän uran ulkopolitiikassa. Vuosina 1975–1977 hän oli ulkoasiainministeriön poliittisten asioiden alivaltiosihteerinä ja 1977–1983 Suomen Yhdysvaltain suurlähettiläänä Washingtonissa.

Iloniemi toimi vuosina 1990–2000 Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) toimitusjohtajana ja sen jälkeen 2000–2003 Suomen itsenäisyyden juhlarahaston SITRAn projektipäällikkönä.

Iloniemi on pitänyt tiiviisti yhteyksiä Poriin muun muassa Porin Lyseon Seniorit ry:n ja Vanhat Porilaiset -kerhon kautta. Hän toimi kuluvana viikonloppuna Porissa kerhon 70-vuotisjuhlapuhujana.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut