103-vuotiaan Hellä Karingin pitkän iän salaisuus oli "viina ja villit miehet" – Näin sujui elämäniloisen rouvan viimeinen risteily - Uutiset - Aamulehti

103-vuotiaan Hellä Karingin pitkän iän salaisuus oli "viina ja villit miehet" – Näin sujui elämäniloisen rouvan viimeinen risteily

Hella Karinki risteilyllä joulukuussa 2017.

29.10.2017 16:24

Kaikki huomaavat, että laivalla on jotain erikoista menossa. Hellä Karinki täytti 103 vuotta marraskuussa 2015 ja nostaa nyt maljan elämälle. Hän kutsuu muutkin nauttimaan ihanista hetkistä.

–Minä olen niin onnellinen. Saan vielä matkustaa ja seikkailla, hän sanoo ja skoolaa:

–Maljat pohjaan siis, surut vieköön hiis!

Tyylikkäästi vanhentuneet tähdet juhlistavat ystävyyttään yhteisellä laivamatkalla. Hellä, Sirkka, Eeva ja Arja. Heidän yhteen laskettu ikänsä on 335 vuotta.

Laivan kapteeni lähettää daameille oitis henkilökohtaisen tervehdyksen, ja tanssiorkesterin komeat pojat laulavat sydämeen käyvästi vain heille.

Harvinainen vieras

Vuorokauden kestävällä risteilyllä kaksi hetkeä nousee yli muiden.

Komentosillalle ei joka plikka pääsekään, mutta Hellää siellä suorastaan odotetaan.

–Meillä ei ole koskaan käynyt näin vanhaa vierasta, kapteeni Juha Rautavirta toteaa.

–No jospa minä tulen sitten ensi viikolla uudestaan, hoksaa Hellä heti.

Yhteyttä kipparin ja vieraiden välillä luotiin jo edellisenä iltana.

Päivälliseltä saapuvia rouvia odotti luksushytissä kapteenin tervehdys: pullo V.S.O.P-konjakkia ja lämmin, käsin kirjoitettu tervetuliaisviesti.

Iän salaisuus

Pullosta otettiin heti yömyssyt, sillä tilkka konjakkia on Hellälle mieleen.

Jos totta puhutaan, tässä taitaa olla yksi hänen pitkän ikänsä salaisuuksista.

Kun Hellältä niistä utelee, suupielissä karehtii hymy jo valmiiksi. Hän arvaa, että kysyjälle jysähtävät pian jauhot suuhun.

Moni yli 100-vuotias puhuu liikunnan ja kaurapuuron ratkaisevista vaikutuksista, mutta Hellän lista on toisenlainen:

–Viina ja villit miehet!

Entä mitä hän elämältä vielä toivoo?

–Sitä, ettei tarvitsisi miettiä, riittääkö mun rahat ostaa sitä ja sitä; että olisi huoleton toimeentulo.

–Elämä voi olla vanhana näin tyytyväistä ja kivaa, kun ei ole mitään kipuja ja kolotuksia. Mulla ei ole muuta sairautta kuin diabetes, ja sekin on ollut hyvin hallinnassa monet vuodet.

Puukuivia ei katsella

Hellä jäi leskeksi yli 30 vuotta sitten. Näin naisten kesken voi kysyä, onko romantiikkaa ollut sittemmin viljalti tarjolla.

–Olisihan niitä hyppääjiä ollut vaikka ketä, mutta mitä mää ketään olisin enää passattavaksi ottanut.

–Olen ollut leskeksi jäätyäni niin perusteellisen tyytyväinen elämääni, kun olen saanut tulla ja mennä hyvillä mielin ilman kenenkään kiukuttelemista. Saan yöllä vaikka käsilläni kävellä.

Miesihanne on toki selvä.

–Huumorintajua pitää olla aika pitkälti. Ei saisi olla ihan puukuiva.

–Mies voi tehdä kotitöitä, mutta kenenkään ei tartte olla tossun alla.

Hellä arvostaa Sauli Niinistön kaltaisia miehiä.

–Tykkään siitä, että hän on niin kansanomainen. Ei millään tavalla kohenna sitä, että on presidentti; että hänellä on valta, voima ja kunnia.

Aivan kaikki kotkotukset eivät mene Hellältä läpi, vaikka hän hyvin suvaitsevainen onkin.

Risteilylle osui nuori mies, joka oli kietonut pitkät rastansa puolen metrin keoksi päälaelle.

Hellä katseli kampausta hyvän tovin ja tokaisi sitten:

–Kaikkea se piru hullulla teettää.

Miehistö mykistyy

Komentosillalta aukeaa pastellin sävyissä kylpevä Tukholman saaristo. Laiva kyntää tyyntä väylää vaivattomasti kuin keväinen ajatus, vaikka ollaan keskellä joulukuista päivää.

Hellä katselee tuota kaikkea ihastunein silmin.

–Mää oon sen verran utelias, että sanos nyt, mitä sää oikein näät sieltä kuvasta, hän kysyy komentosillan näyttöä seuraavalta yliperämies Stefan Ölanderilta.

Hellä kuuntelee lyhyen selostuksen ja näkee pikkulusikan kokoisen namikan, jota koko laiva tottelee.

–Kyllä ei kukaan oo niin kätevä kuin ihminen, hän ihmettelee.

Seuraavaksi on miehistön vuoro hämmästyä.

–Titanic upposi huhtikuussa 1912, ja minä synnyin saman vuoden marraskuussa.

Kaikki katsovat vanhaa rouvaa ja kohentavat ryhtiä pelkästä kunnioituksesta.

Herranen aika.

Hellä katsoo viisaaksi vapauttaa tunnelmaa.

–Kiitos kännistä, hän vitsailee kapteenille komentosillalta lähtiessään.

Bändin yllätyskeikka

Tunteiden ääripäitä puhuttelevan hetken Hellän seurue koki laivan pianobaarissa järjestetyssä pienessä yksityistilaisuudessa.

Yksi tanssilavojen suosikkibändeistä, Sinitaivas, halusi ilahduttaa laivan kunniavierasta omalla tavallaan.

Orkesteri kertoi valinneensa Hellälle kolme hyvin erilaista kappaletta, ja kaikki jäivät jännittyneenä odottamaan, mitä tuleman pitää.

Ensimmäisenä iki-ihana Särkyneen toiveen katu.

Haikea laulu avasi kyynelkanavat, sillä jokainen kyllä tietää tähän ikään mennessä, mitä on riutua rakkaudesta. Ken muuta väittää, ei ole elänyt ensinkään.

Sinitaivas sai etukäteen kuulla Hellän hyvästä huumorintajusta, joten toisena kappaleena soi hulvaton Miljoonan markan pakarat.

Naurua ja ilosta vilkkuvia silmiä: katsos poikia!

Video: Hellä Karinki jammailee risteilyllä

Kolmantena joulumieltä nostatti herkkä Taivas sylissäni, ja encorena vanhaan malliin jatsahtava Ikkunanpesijä.

Tämän episodin jälkeen posket hohtivat punaisena aivan kaikilla.

–Tämä oli meillekin hieno hetki, totesi laulaja Juha-Matti Ahola koko soittoköörin puolesta.

Ahola sulki Hellän kädet omiinsa, ja siinä kiiteltiin lämpimästi puolin ja toisin.

Virtaa riittää

Sirkka Piiroinen, 84, tiivisti sen, miksi hänen isosiskonsa jaksaa reissata ja nauttia täysin siemauksin elämästä.

–Hän on niin pirteä mummu, ettei kerkeä vanheta.

Jossain vaiheessa risteilypäivää itse kullekin tuli sellainen ajatus, että viimeistään tässä vaiheessa yli 100-vuotias haluaa varmasti lepäämään hytin rauhaan.

Älkää hulluja puhuko.

Hellä paineli tax free -ostoksille, sillä hän halusi hankkia suklaata, laatikkoviiniä ja "Koskisen korvatippoja".

–Mutta sillä tavalla ei tietenkään oteta, että polvet vetävät vitosen katkoa, Hellä muistutti.

Laivan myymälästä löytyivät myös mieluisat helmi- ja strassisomisteiset korvakorut.

Kaunis pukeutuminen ja ehostaminen kuuluvat kuvioihin varsinkin, kun ollaan ihmisten ilmoilla.

–Punaa on pantava sen verran, että suu erottuu, Hellä määrittelee ja lisää vielä pikkuisen sävyä rouge arabic.

Papin pöydässä

Baltic Princessillä järjestettiin Hellän vierailun aikana tilaisuus, jonka aikana laulettiin Syntisten virsikirja kannesta kanteen.

Hellä ja virsikirjan toimittanut pastori Jaakko Heinimäki illastivat samassa pöydässä.

Oli mielenkiintoista seurata, miten 103-vuotias suhtautuu kirkon mieheen. Syntyykö keskustelua elämän rajallisuudesta ja iankaikkisesta elämästä?

–Kyllä elämä on ihanaa, vaikka on näin vanha, Hellä sanoi pastorille.

–Nyt pidetäänkin sitten hauskaa, Heinimäki kannusti.

–Sitä varten tänne on tultu, Hellä kuittasi ja kohotti punaviinilasin.

Hetken hiljaisuus, pieni pohdinnan paikka.

–Uskotko sää Jumalaan, Hellä kysyi.

–Kyllä minä uskon, kuului papin vastaus.

–Jaa. Minä en.

Asia taputeltiin selväksi lyhyesti ja ytimekkäästi.

Sana hallussa

Hellä ja pappi kohtasivat toistamiseen virsilauluissa, jotka eivät tosin Hellää juuri kiinnostaneet.

Heinimäki esitteli mielenkiintoiseen tapaansa kaikki virret, ja nyt vuoroon tuli Tove Janssonin sanoittama Syyslaulu.

–Rakkauden kanssa ei kannata aikailla, Heinimäki jutteli.

–Jos vierellä on rakas ihminen, se kannattaa sanoa hänelle heti, sillä elämä on lyhyt.

Takapenkistä helähti oitis Hellän kommentti:

–Kenellä on, kenellä ei.

Hellä Karinki

Syntynyt: 7.11.1912. Tampereen Tahmelassa.

Kuollut 3.10.2017 Tampereella.

Perhe: Neljä lasta, viisi lastenlasta ja kaksi lastenlastenlasta.

Asui: Omakotitalossa Tampereen Muotialassa. Tytär asui samassa talossa äidin kanssa.

Aamulehti julkaisi marraskuussa 2015 Karingin syntymäpäivähaastattelun. Jutussa Karinki kertoi toiveestaan päästä laivaristeilylle.

Matkaseurakseen Hellä Karinki valitsi sisarensa Sirkka Piiroisen sekä ystävänsä Eeva Honkasen ja Arja Nurmiston.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos