Turun puukkoisku: Tämä kaikki tapahtumista ja tekijästä tiedetään - Uutiset - Aamulehti

Tämä kaikki Turun puukkoiskusta tiedetään – historiallinen oikeudenkäynti kestää useita päiviä

Turun isku aiheutti perjantaina 18.8.2017 poikkeuksellisen laajan poliisioperaation Turun keskustassa.

15.9.2017 15:00

Turun joukkopuukotuksen oikeudenkäynti alkoi 9. huhtikuuta Saramäen vankilassa Turussa. Marokkolaista vuonna 1994 syntynyttä turvapaikanhakijaa Abderrahman Bouananea syytetään kahdesta terroristisesta murhasta ja kahdeksasta samassa tarkoituksessa tehdystä murhan yrityksestä. Oikeuslaitos joutuu arvioimaan ensimmäistä kertaa historiassa, täyttyvätkö Suomen maaperällä tehdyssä iskussa terrorismirikoksen kriteerit.

Bouanane on myöntänyt puukottaneensa hengiltä kaksi henkilöä ja haavoittaneensa kahdeksaa Turun keskustassa viime vuonna 18. elokuuta. Kolmen minuutin ja 465 metrin pituinen tapahtumasarja päättyi, kun poliisi pysäytti miehen kesken teon reiteen ampumalla.

Esitutkinnan mukaan syytetty oli kokenut itse toimineensa terroristina, mutta puolustus kiisti oikeudessa tekojen terroristisen tarkoituksen. Puolustuksen mukaan kyse on ollut tapoista ja niiden yrityksistä.

Käräjäoikeuden pitää linjata, oliko puukotuksissa kyse terrorismista vai ”tavanomaisista” henkirikoksista. Olennaista on se, olivatko Bouananen teot omiaan luomaan laajaa pelkoa väestöön ja vahingoittamaan yhteiskuntaa.

Syyttäjä vaatii Bouananelle elinkautista vankeusrangaistusta. Syytetty on mielentilatutkimuksessa todettu syyntakeiseksi, eli hän oli rikosten tekohetkellä täydessä ymmärryksessä.

Aamulehti kokosi yhteen kaikki varmistetut ja luotettavista lähteistä saadut tiedot Turun puukkoiskusta. Tämä kaikki tapahtumista tiedetään nyt.

Isku alkoi jäätelökioskilta – näin tapahtumat etenivät

Turun iskun ensimmäinen uhri kuoli Kauppatorilla.

22-vuotias marokkolainen turvapaikanhakija Abderrahman Bouanane istui jäätelöllä Turun Kauppatorin jäätelökioskilla perjantaina 18. elokuuta. Lähellä kioskia päivysti kaksi jehovantodistajaa lehtitelineensä luona.

Poliisin esitutkintamateriaalista kävi ilmi, että mies kamppaili itsensä kanssa ennen puukotuksia. Hän kertoi poliisille, että halusi toisaalta tappaa ihmisiä, mutta toisaalta estää itseään tekemästä puukotuksia. Muslimien kokemista vääryyksistä kummunnut kostonhalu voitti.

Noin kello 16.00 Bouanane nousi ylös, käveli lehtitelineellä seisseen naisen luokse ja alkoi puukottaa häntä. Uhri valikoitui umpimähkää.

Raju hyökkäys yllätti naisen täydellisesti. Vuonna 1986 syntynyt nainen kuoli vammoihinsa Kauppatorilla.

Seuraavat uhrit olivat naista auttamaan tullut turistipariskunta. Tukholmassa asuva Iso-Britannian kansalainen Hassan Zubier näki ensimmäisen puukotuksen ja riensi auttamaan naista. Bouanane näki auttajan, palasi paikalle ja puukotti myös Zubieria.

Zubier haavoittui vakavasti neljästä veitseniskusta ja joutui pyörätuoliin, mutta selvisi hengissä.

Miten Turun joukkopuukotus tapahtui? Katso videolta 2 minuutin uutiskertaus iskusta ja tutkinnan alkuvaiheista:

Hätäkeskukseen alkoi tulla puheluita heti ensimmäisen puukotuksen jälkeen. Poliisin kenttäpartiot saivat tiedon tapahtuneesta kello 16.02 vain muutama minuutti ensimmäisestä puukotuksesta.

Turun poliisi oli osannut henkisesti varautua johonkin tämän kaltaiseen, sillä perjantaina tiedotusvälineet olivat täynnä uutisia edellisen illan terrori-iskusta Barcelonassa. Iskun mahdollisuudesta oli puhuttu aamulla yleisjohtajan käskynjaossa.

Kahdella veitsellä aseistautunut Bouanane liikkui toisen puukotuksen jälkeen Kauppatorin laitaa Yliopistonkadun suuntaisesti Kauppiaskadulle. Matkalla hän puukotti toista apuun rientänyttä miestä sekä lastenvaunuja työntänyttä italialaisnaista. Molemmat selvisivät puukotuksesta hengissä.

Lähellä Yliopistonkadun ja Kauppiaskadun kulmaa Bouanane puukotti vuonna 1951 syntynyttä naista. Nainen kuoli myöhemmin sairaalassa.

Bouanane jatkoi matkaa ylös Kauppiaskatua kohti Maariankatua ja suuntasi Brahenkadulle Puutorin kulmalle. Matkalla hän puukotti viittä naista.

Bouanane oli parhaillaan puukottamassa viimeistä uhriaan Puutorin laidalla, kun poliisipartio kohtasi hänet.

Toinen konstaapeleista ampui Bouananea reiteen. Tämän jälkeen Bouanane otettiin kiinni ja kuljetettiin sairaalahoitoon.

Turun epäillyn terrori-iskun tekijä otettiin kiinni Brahenkadulla Puutorin laidalla.

Puukkohyökkäys päättyi kello 16.05.

Poliisin mukaan Bouanane ei iskun aikana puhutellut uhrejaan lainkaan. Poliisin kuulusteluissa Bouanane kertoi, että tarkoituksena oli tappaa yksi tai kaksi henkilöä.

Uhrit

Hyökkäyksessä kuoli kaksi naista, jotka olivat molemmat Suomen kansalaisia.

Iskussa haavoittui kuusi naista ja kaksi miestä. Haavoittuneista yksi nainen on Italian kansalainen. Kahdesta haavoittuneesta miehestä toinen on Iso-Britannian ja toinen Ruotsin kansalainen. Loput ovat Suomen kansalaisia.

Ilta-Sanomien mukaan nuorin uhreista on 15-vuotias kurditaustainen suomalaistyttö, joka oli paennut Suomeen Syyrian sotaa noin kaksi vuotta aiemmin.

Sivullisten toiminta

Viranomaiset ja silminnäkijät ovat kertoneet, että useat sivulliset auttoivat uhreja, varoittivat alueella liikkuneita ihmisiä ja jopa jahtasivat tekijää. Turun Sanomien haastattelema turvapaikanhakija Ahmad Hosseini kertoi, että tekijää jahtasi joukko ulkomaalaistaustaisia ja suomalaisia miehiä.

Silminnäkijä kuvasi ikkunasta tilanteen, jossa sivulliset juoksevat Bouananen perässä Kauppiaskadulla ja huutavat varoituksia sivullisille.

Ensimmäisten yksiköiden mukana paikalle saapunut ensihoitolääkäri on kertonut Aamulehden haastattelussa siitä, kuinka rohkeasti ja osaavasti sivulliset auttoivat uhreja.

Epäilty

Turun puukkoiskun tekijä haavoittui poliisin luodista, mutta selvisi vammoistaan.

Puukottaja on nimeltään Abderrahman Bouanane. Hän on syntynyt 25. lokakuuta 1994. Hän on kotoisin Marokosta.

Tutkinnanjohtaja Olli Töyräs kertoo, että epäillyn henkilöllisyydelle on saatu vahvistus Marokon viranomaisilta. Epäilty itsekin myöntää olevansa Abderrahman Bouanane.

Kun Varsinais-Suomen käräjäoikeus vangitsi Bouananen, hänen nimekseen merkittiin Abderrahman Mechkah ja syntymävuodeksi 1998, koska hän oli esiintynyt väärällä henkilöllisyydellä ja iällä. On mahdollista, että hän käytti aiemmin toistakin väärää nimeä.

Bouananen oikeaksi arveltu henkilöllisyys selvisi lopulta 27. elokuuta Interpolin avulla, kun hänen passinsa ja henkilöllisyystodistuksensa löytyivät Dortmundin viranomaisten hallusta.

Ennen Suomeen saapumistaan Bouanane oleskeli ainakin eri puolilla Saksaa. Saksan viranomaisten mukaan hän käytti Saksassa useita eri henkilöllisyyksiä.

Süddeutsche Zeitungin mukaan Bouananea epäiltiin pahoinpitelystä Neussissa vuonna 2015. Hän ei ollut hakenut Saksasta turvapaikkaa, ja Saksan viranomaiset olivat kirjanneet hänen olinpaikkansa tuntemattomaksi.

Bouanane saapui Suomeen turvapaikanhakijana keväällä 2016. Hän sai kielteisen turvapaikkapäätöksen ja valitti siitä. Hän asui Pansion vastaanottokeskuksessa Turussa.

Useat tiedotusvälineet Suomessa ovat uutisoineet tietojaan siitä, että Bouananen radikaaleista puheista varoitettiin Pansion vastaanottokeskuksen johtoa. Vastaanottokeskuksen johto ja poliisi ovat myöntäneet, että he saivat varoituksia.

Silti Bouanane ei ollut suojelupoliisin erityisessä tarkkailussa. Turun puukotuksen tekijästä etukäteen saatu vihje ei Suojelupoliisin mukaan riittänyt salaisiin tiedonhankintakeinoihin.

Keskusrikospoliisin kuulustelupöytäkirjoista ilmeni, että Bouanane yritti saada tukea väkivaltaiselle ääriajattelulleen Turun muslimiyhteisöstä. Hyväksynnän ja ymmärryksen sijaan yhteisö paheksui, karttoi ja jopa pelkäsi Bouananea. Moni yritti saada häntä myös muuttamaan ajatteluaan.

Bouanane oli vankkumaton mielipiteessään ja irtisanoi esimerkiksi Facebook-kavereitaan näiden vääränlaisen ajattelu takia.

–Mielestäni jokainen, joka ei tykkää lsis-joukoista, on väärässä, hän ilmoitti kuulusteluissa.

Oikeuskäsittely

Turun puukotuksen oikeudenkäynti kestää useita päiviä. Asian pääkäsittely alkoi 9. huhtikuuta.

Syytetty Bouanane ei peittänyt kasvojaan. Hänet pidettiin käsiraudoissa koko käsittelyn ajan. Käsirautoja perusteltiin tekijän itsensä ja muiden oikeudenkäyntiin osallistuneiden turvallisuudella.

Bouanane pyysi kahdesti puheenvuoroa oikeudessa. Muuten hän istui tyynesti paikallaan koko oikeuskäsittelyn ajan.

Abderrahman Bouanane ei peittänyt kasvojaan oikeuskäsittelyssä.

Kihlakunnansyyttäjä Hannu Koistinen lähti siitä, että Turun keskustassa tapahtuneissa puukotuksissa oli kyse radikalisoitumisen seurauksena toteutetuista terrorismirikoksista.

Koistinen korosti, ettei Turun joukkopuukotuksista syytetyn Bouananen toiminnassa ollut kyse hetken mielijohteesta. Isku oli Koistisen mielestä osa Euroopaa koetellutta islamististen iskujen sarjaa.

–Kyse ei ole ollut päähänpistosta. Katsomme, että Bouananella on ollut tappotarkoitus loppuun saakka. Tappaminen olisi jatkunut, ellei poliisi olisi ehtinyt väliin.

Terroristisesta tarkoituksesta kertoivat Koistisen mukaan myös muun muassa ennen iskua julkaistut manifestit sekä puukotusten aikana huudetut taisteluhuudot.

Bouananen puolustus myönsi oikeudessa myötätunnon Isisiä kohtaan. Kun Bouanea itseään kuultiin lyhyesti oikeudessa, hän sanoi, että oli ensimmäisten surmatöiden jälkeen aikonut piiloutua ja jatkaa puukotuksia myöhemmin. Tarkoituksena oli katkaista uhreilta kaula.

Bouananea kuullaan oikeudessa laajemmin 17. huhtikuuta.

Korvaukset

Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa järjestettiin 20. maaliskuuta valmisteluistunto, jossa käsiteltiin muun muassa hyökkäyksen uhrien ja heidän omaisiensa vaatimuksia. Bouananelta vaaditaan yhteensä satojentuhansien eurojen korvauksia.

Puukotuksissa vakavasti loukkaantunut ruotsalaismies vaatii pysyvästä haitasta 100 000 euron korvauksia. Myös useat muut uhrit saivat puukoniskuista pysyviä vammoja, joista he vaativat Bouananelta korvauksia.

Bouananen asianajaja Kaarle Gummerus varoitti oikeudenkäynnissä, että hänen päämiehensä maksukyky on huono.

Mahdollinen tekijäkumppani

Keskusrikospoliisi on epäillyt päätekijän lisäksi useita muita henkilöitä osallisuudesta Turun puukkoiskuun. Avuannosta tekoon on ollut vangittuna yhteensä kolme miestä. Heidät kaikki on vapautettu, eikä heitä enää epäillä rikoksesta.

Poliisi on yrittänyt tavoittaa Turun joukkopuukotukseen liittyen uzbekistanilaistaustaista 23-vuotiasta Zuhriddin Rashidovia, mutta häntä ei ole tavoitettu kansainvälisestä etsintäkuulutuksesta huolimatta. Tekojen aikaan 23-vuotias mies asui Turussa, mutta lähti todennäköisesti Suomesta viime kesänä.

Rashidovin vanhempien mukaan heidän poikansa kertoi lähtevänsä 30. heinäkuuta Dubaihin. Vanhemmat ovat kuulleet pojastaan viimeksi 7. elokuuta.

–Etsintäkuulutus on voimassa, kunnes hänet tavoitetaan. Etsintäkuulutettu on tietojemme mukaan ulkomailla. Tilanne on sen suhteen ennallaan, kertoi tutkinnanjohtaja Olli Töyräs keskusrikospoliisista Lännen Medialle.

Poliisi ei ole tarkentanut, missä roolissa se haluaisi miestä kuulla.

Motiivi – onko kyseessä terrori-isku?

Aamulehden useista lähteistä saamien tietojen mukaan Bouanane oli radikalisoitunut ja vaikuttunut Isisin propagandasta.

Iskua seuranneena päivänä keskusrikospoliisi muutti tutkinnan rikosnimikkeet terroristisessa tarkoituksessa tehdyiksi murhiksi ja murhan yrityksiksi.

Krp:n mukaan päätös perustui siihen, että poliisi löysi Bouananen kirjoittaman manifestin. Bouanane oli hetki ennen iskua myös lukenut manifestinsa videolle Tuomiokirkon läheisyydessä ja julkaissut videon pikaviestipalvelussa. Manifestissa on muun muassa viittauksia Koraaniin.

Poliisi on myös vahvistanut, että tutkinnassa on saatu tietoa siitä, että Bouanane on tutustunut Isisin propagandaan. Poliisin mukaan Bouanane toivoi marttyyrikuolemaa.

Helsingin Sanomien mukaan Bouanane kävi rukoilemassa Turun Yliopistonkadulla sijaitsevassa moskeijassa muutamia tunteja ennen iskua. Lukuisat muut silminnäkijät ovat kertoneet eri tiedotusvälineille, että Bouanane ei kuitenkaan vaikuttanut erityisen uskonnolliselta.

Silminnäkijöiden mukaan hän huusi tapahtumien aikaan "allahu akbar", suomeksi käännettynä "jumala on suuri".

Isis tai mikään muu terroristijärjestö ei ole ilmoittautunut Turun iskun tekijäksi. Isis ilmoittautuu hanakasti tekijäksi myös tekoihin, joissa sillä on pelkkä yllyttäjän rooli.

Julkisuudessa on arveltu, että Isis saattaa välttää Turun iskun tekijäksi ilmoittautumista siksi, että tekijä jäi henkiin eikä "kokenut marttyyrikuolemaa". Esimerkiksi terrorismintutkija Amarnath Amarasingam on esittänyt, että Isisin linja on olla ottamatta vastuuta teoista, joissa tekijä saadaan kiinni elossa.

Elävänä kiinni saatu tekijä voi myöhemmin oikeudessa katua tekoaan tai muutoin esittää järjestölle haitallisia lausuntoja. Tämän takia järjestölle on turvallisempaa ottaa vastuu vain teoista, joissa tekijä on kuollut.

Julkisuuteen tulleet tiedot Turun puukkoiskusta viittaavat siihen, että teko on terrori-isku siinä mielessä, miten terrorismi-termiä yhteiskunnallisesti käytetään.

Rikosoikeudellinen arviointi

Epäilty Abderrahman Bouanane näkyi vangitsemisistunnon alussa etäyhteyden välityksellä sairaalasta ja piilotteli peiton alla.

Rikosoikeudellisesti tilanne on huomattavasti epäselvempi. Epäillyn asianajaja Kaarle Gummerus on kertonut, että Bouanane myöntää puukotukset, mutta kiistää terroristisen tarkoituksen.

Avainkohta rikoslaissa on terroristisen tarkoituksen määritelmän ensimmäisen momentin ensimmäinen kohta, jonka mukaan rikoksentekijällä on terroristinen tarkoitus, jos hänen tarkoituksenaan on aiheuttaa vakavaa pelkoa väestön keskuudessa.

Vastaavaa oikeudenkäyntiä ei ole koskaan käyty Suomessa, joten määritelmän soveltamisesta on odotettavissa merkittävä ennakkopäätös.

Iskukohde

Lopullisen päätöksen iskemisestä Bouanane teki tapahtumia edeltäneenä yönä.

Lännen Media uutisoi 12. syyskuuta, että Bouanane suunnitteli ensin iskevänsä sotilaskohteeseen Turussa. Esitutkintapöytäkirjan mukaan Bouanane suunnitteli iskevänsä Turun Pansion laivastoaseman veitsellä aseistettuna sotilaisiin, kun nämä käyvät ostoksilla sotilasalueen ulkopuolella sijaitsevassa marketissa. Vaihtoehtoinen iskukohde oli Bouananelle tuttu, sillä laivastoasema sijaitsee samalla alueella, jossa myös hän itse asui Pansion vastaanottokeskuksessa.

Poliisille hän kertoi aikoneensa ensin hyökätä aseistettuja sotilaita kohti, koska nämä ovat hänen mukaansa enemmän vastuussa Syyrian tapahtumista kuin tavallisesti siviilit. Hän kertoi päätyneensä kuitenkin puukottamaan siviilejä, koska Syyriassakin sotilaat tappavat tavallisia siviilejä.

Suomen Kuvalehti uutisoi 13. syyskuuta, että "sotilaskohde" saattoi olla sotilasunivormuun pukeutunut henkilö Turun Kauppatorilla. Myös Aamulehden lähteiden mukaan Bouananen kuulusteluissa on noussut esiin Kauppatorilla ollut sotilaspukuinen henkilö.

Bouanane oli lähtenyt kohti Turkua mukanaan kaksi keittiöveistä. Turun Linja-autoaseman sisätiloissa hän näki lomille lähdössä olevan varussotilaan ja aikoi puukottaa tätä. Puukottaja kuitenkin luopui aikeistaan sen jälkeen, kun Turun linja-autoasemalle oli tullut enemmän muita ihmisiä.

Lopulta Bouanane päätyi Kauppatorille, missä uhrit valikoituivat sattumalla.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut