Pakolaisia on lähtenyt Myanmarin Rakhine-nimisestä osasta ennenkin pakoon armeijan väkivaltaa. Nykyinen suurten ihmisjoukkojen pako alkoi elokuun lopussa ja Myanmarissa arvioidaan yhä olevan ihmisiä, jotka yrittävät sieltä pois.
–He polttivat talomme ja ajoivat meidät pois ampumalla. Kävelimme tänne kolme päivää viidakon halki, kertoo Mohammed-niminen pakolainen UNHCR:n tiedotteessa.
UNHCR:n mukaan suuri osa uusista pakolaisista joudutaan majoittamaan vanhojen pakolaisleirien ulkopuolella, koska leirit ovat täynnä. Uusille tulijoille ei ole ollut tarjolla juuri muuta kuin bambukeppien varaa viritetty suojapeite.
–Pakolaiset tarvitsevat valtavasti kaikkea: ruokaa, suojaa ja terveydenhoitoa. Ja tämä ei ole lyhytaikaista tarvetta. Suuri väkimäärä yhdistettynä riittämättömiin viemäreihin ja hygieniatiloihin on resepti pahoihin epidemioihin, YK:n pakolaisvaltuutettu Filippo Grandi kertoo.
Grandi vetoaa ulkomaisiin lahjoittajiin, jotta paikalle saataisiin enemmän apua. Bangladesh on köyhä maa, joten se ei pysty tarjoamaan suurille ihmisjoukoille riittävästi apua.
Bangladeshin asukkaat ovat kuitenkin Grandin mukaan auttaneet paljon pakolaisia.
–Bangladeshilaiset auttajat eivät ole rikkaita, mutta maa on päättänyt pitää rajansa auki pakolaisille. Jälleen kerran maa, jolla ei ole paljon resursseja, antaa hyvää esimerkkiä solidaarisuudessa, Grandi sanoo.
UNHCR on huolissaan myös pakolaisten mielenterveydestä. Järjestön mukaan useille lapsille on voinut jäädä traumoja näkemästään väkivallasta ja useita naisia on raiskattu.
–Puhuin pakolaisleirillä useiden raiskattujen naisten kanssa tai sellaisten naisten, jotka olivat haavoittuneet vastustaessaan raiskausta. Osa lapsista kertoi nähneensä läheistensä murhia, Grandi kertoo.
UNHCR arvioi, että apua tarvitaan pikaisesti noin 30 miljoonan dollarin arvosta.
Myanmar on kiistänyt, että maassa tehtäisiin hirmutekoja rohingya-vähemmistöä kohtaan. Myanmar on sen sijaan syyttänyt rohingya-vähemmistön aseellista Arsa-ryhmää terrorismista ja useista hyökkäyksistä esimerkiksi poliiseja kohtaan.
Poliiseja kohtaan tehty hyökkäys elokuun lopussa käynnisti Myanmarin armeijan operaation, jonka on arvioitu tuhonnen useita muslimikyliä. Myanmarin hallinto on puolestaan korostanut YK:ssa, että useita muslimeita on jäänyt asumaan kyliinsä. Hallinto on sanonut YK:n yleiskokouksessa, että muslimien paon syitä pitäisi selvittää.
–Tilanne Rakhinessa on monimutkainen. Haasteet ovat merkittäviä. Myös muita vähemmistöjä on joutunut kärsimään Arsa:n aiheuttamasta väkivallasta. Suurin osa muusta maailmasta ei ole nähnyt heidän hätäänsä, Myanmarin varapresidentti Henry Van Thio puhui YK:n yleiskokouksessa viime viikolla.