Aliupseeri Pinja Liljavirta on varusmies – "Varusnainen kuulostaisi oudolta" - Uutiset - Aamulehti

Aliupseeri Pinja Liljavirta on varusmies – "Varusnainen kuulostaisi oudolta"

Satakunnan lennostossa Pirkkalassa palveleva Pinja Liljavirta on vapaaehtoista asepalvelusta suorittava nainen. Pitkän nimikkeen sijaan on kätevä käyttää arjessa varusmies-sanaa.

19.9.2017 21:47

Esimies, varusmies, palomies. Mies-loppuisia nimikkeitä on työelämä väärällään.

Puolustusvoimissa on virallisesti varusmiespalvelusta suorittavia miehiä ja vapaaehtoista asepalvelusta suorittavia naisia.

Arkikielessä kaikki ovat varusmiehiä.

Satakunnan lennostossa Pirkkalassa Pinja Liljavirta kokee itsensä varusmieheksi, ja pitää nimikettä sopivana, koska ympäristökin on hyvin maskuliininen.

–En koe varusmies-sanaa sukupuolittuneena. Se on hyvä vakiintunut nimi, eikä sitä ole syytä väkisin yrittää vääntää uuteen muotoon, Liljavirta, 22, sanoo.

Huoltopalvelun aliupseerina vapaaehtoista asepalvelusta suorittava Liljavirta kotiutuu joulukuussa. Palvelupäiviä on jäljellä 89. Aliupseerikoulun hän kävi Säkylässä.

–Varusnainen kuulostaisi oudolta, mutta kai siihenkin tottuisi, sanoo Liljavirta.

Pirkkalassa on vapaaehtoista asepalvelusta suorittamassa kuusi naista. Liljavirran mukaan naisten kesken ei ole koettu tarpeelliseksi käydä keskustelua varusmies-sanasta.

Pääesikunnan tiedotuspäällikkö Eero Karhuvaara toteaa, että puolustusvoimissa on erilaisia sotilasarvoja, kuten pursimies. Heissä on naisia ja miehiä.

–Naimisissa olevaa naispuolista pursimiestä puhutellaan virallisesti rouva pursimieheksi, koska se on arvo, toteaa Karhuvaara.

Esimies

Kotimaisten kielten keskuksessa Kotuksessa lähdetään siitä, että tulisi pyrkiä nimityksiin, jotka ovat sukupuolineutraaleja.

–Esimies-sanalle on vuosia pohdittu korvaavaa ilmausta, mutta sopivaa ei ole tullut esiin, sanoo erityisasiantuntija Liisa Raevaara Kotuksesta.

Hänen kollegansa, erityisasiantuntija Matti Räsänen on toisaalta sitä mieltä, että esimies on sanana useimmille jo sukupuolimerkitykseltään haalistunut, mutta aina on niitä, jotka näkevät sanassa yhteyden vain miehiin.

Palomies

Myös varusmies-sana on Räsäsen mielestä sukupuolesta vapaa ilmaus, samoin palomies.

–Palomies-sana ei nouse arjessa silmille, Räsänen toteaa.

Pirkanmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen toteaa, että käytössä oleva virkanimikkeet ovat edelleen vanhoja, vaikka tutkinto on muuttunut. Aiemmin suoritettiin palomiestutkinto, kun nykyisin suoritetaan pelastajatutkinto.

–Arkikielessä puhutaan palomiehistä, Ojanen toteaa, ja sanoo, ettei ole koskaan kokenut sukupuolilatausta palomies-sanassa.

Hän sanoo, että palomies-nimikettä ei ole lähdetty määrätietoisesti kitkemään pois käytöstä, mutta hän uskoo, että ajan mittaan sana korvautuu pelastaja-sanalla.

–Palo-sana on koettu ammatin sisältöä kuvaavana liian rajoittavana. Pelastaja kuvaa paremmin ammatin sisältöä, Ojanen sanoo.

Kirkkoherra

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon viestintäjohtaja Tuomo Pesonen sanoo, että seurakunnille on lähetetty kysely, jonka yhdessä kohdassa tiedustellaan onko kirkkoherra-sana edelleen käyttökelpoinen.

Esimerkiksi Nokian seurakunnan kirkkoneuvosto on vastannut, että kirkkoherra voitaisiin korvata rovasti-nimikkeellä, mikä muutokseen katsotaan olevan tarve.

Nokian seurakunnan kirkkoherra Lauri Salminen miestä kirkkoherra on vakiintunut ilmaisu, eikä sitä ole tarve muuttaa.

–Kirkkoherra on tunnistettava ja käyttökelpoinen virkanimike. Se kertoo selkeästi, mitä henkilö tekee. En näe tätä sukupuolikysymyksenä, vaan asiapainotteisena kysymyksenä, Salminen sanoo.

Hänen mielestään on kuitenkin tärkeää, että kirkon sisällä käydään keskustelua ja pohditaan huolellisesti, onko nimikkeiden osalta päivitettävää.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: