Sukupuolineutraaleista sanavalinnoista vilkas keskustelu: Näin Aamulehden linjausta kommentointiin - Uutiset - Aamulehti

Sukupuolineutraaleista sanavalinnoista vilkas keskustelu: Näin Aamulehden linjausta kommentointiin

17.9.2017 21:20

Aamulehden päätös käyttää vastaisuudessa sukupuolineutraalimpia sanavalintoja sai sunnuntaina aikaan vilkkaan keskustelun. Päätöksen myötä eduskunnan puhemies ei ole puhenainenkaan, vaan "puheenjohtaja".

Suomen kielessä piilevää maskuliinisuutta väitöskirjassaan tutkinut kielentutkija Mila Engelberg pitää Aamulehden sunnuntaina ilmoittamaa uutta linjausta sukupuolineutraalimmista sanavalinnoista tervetulleena.

Aamulehti linjasi pääkirjoituksessaan, että vastaisuudessa se käyttää esimerkiksi eduskunnan puhemiehestä nimitystä puheenjohtaja.

Jotta kieltä käytettäisiin sukupuolineutraalimmin, tarvittaisiin kuitenkin yksittäisten aloitteiden sijaan laajempi linjaus sekä medioilta että muilta yhteiskunnallisilta toimijoilta, sanoo Engelberg.

–Kielellistä seksismiähän esiintyy kaikkialla; niin oppikirjoissa, mediassa kuin ammattinimikkeissä ja lainsäädännössä, Engelberg sanoo.

Sukupuolistuneita käytäntöjä tutkinut professori emerita Päivi Korvajärvi sanoo, että on hyvä, että termeihin aletaan kiinnittää enemmän huomiota.

– Rutiininomaisesti käytetyt termit tuottavat ajattelumalleja, joista ihmiset eivät aina ole edes kovin tietoisia, Korvajärvi sanoo.

–Kulttuurinen syvärakenne on mukana esimerkiksi palkkaneuvotteluissa.

Lukijan aloite

Aamulehden linjaus linjaus sukupuolittuneiden termien poistamisesta sai alkunsa toimituksen saamasta kirjeestä. Siinä lukija pohti kielen sukupuolittuneisuutta, vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen kertoo.

–Me aloimme puhua asiasta artikkelitoimituksessa, ja ajattelimme, että tehdään asiasta kolumni. Sitten mietimme vähän pitemmälle ja tulimme siihen tulokseen, että voitaisiin tehdä tästä pääkirjoitus ja linjaus, Jokinen sanoo.

Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vt. vastaava päätoimittaja Marit af Björkesten kertoo, että Ylellä Aamulehden linjauksesta keskustellaan jo alkavan viikon kokouksessa.

Af Björkesten huomauttaa, että neutraalimpaan kielenkäyttöön siirtyminen on joidenkin nimikkeiden kohdalla helpompaa.

–Toimittajan on helppo jo nyt valita neutraali ilmaisu, jos sellainen on olemassa, esimerkiksi puhua toimittajasta eikä lehtimiehestä.

Af Björkestenin mukaan nähtäväksi jää, missä järjestyksessä asiassa edetään: muuttuuko ensin kielenkäyttö vai lainsäädännön termit, kuten perustuslakiin kirjattu nimike puhemies.

Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola on sitä mieltä, että jos vain Aamulehti ottaa käyttöön uuden linjauksen, se kuolee aikanaan itsestään. Muiden medioiden tuki siis sanelee linjauksen leviämisen laajemmalle maan mediaan.

–Samasta teemasta on puhuttu yhteiskunnassa 20–30 vuotta, Mervola muistuttaa.

Puhemieheksi kutsuttua naista oma nimike ei häiritse. Eduskunnan puheenjohtaja Maria Lohela (sin.) kommentoi nimikelinjausta sunnuntaina Demokraatille sanomalla, että hän suhtautuu asiaan avoimin mielin.

–Minua ei häiritse se, että minua kutsutaan eduskunnan puhemieheksi, mutta olen nuoremman sukupolven edustaja ja arvostan sitä, että kieli muuttuu ja mukautuu.

Lohela muistutti, että toisaalta "eduskunnan puhemies" on ymmärrettävissä nimenomaan eduskunnan instituutioon kuuluvana.

"Raikas ja tärkeä"

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemen mukaan Aamulehden linjaus on raikas ja tärkeä.

–Se on hyvä keskustelunavaus siitä, kuinka paljon totutut sanat ohjaavat meidän ajatteluamme. On tärkeää, että ylipäänsä syntyy keskustelua tästä asiasta, Niemi sanoo.

Suomen Tietotoimisto ei ole ainakaan toistaiseksi muuttamassa käytäntöä sukupuolineutraalien tittelien käytöstä Aamulehden esimerkin mukaisesti. Uutispäätoimittaja Minna Holopainen toteaa, että tilannetta ja asiakasmedioiden linjauksia asiassa seurataan.

STT pyrkii ottamaan sukupuolten esittämisen journalismissa huomioon kaikessa työssään, niin kuvissa kuin haastateltavien valinnassa ja kielellisissä kysymyksissä.

–Tätä kysymystä, pitäisikö muuttaa vakiintuneita nimiä, sitä ei ole pohdittu. Tämä tulee meille uutena asiana.

Jos yhtä yksiselitteistä ratkaisua ei ole tarjolla, STT toimii yleensä samalla tavalla kuin enemmistö asiakkaista, Holopainen toteaa.

–Pienimmän vaivan periaatteella, jotta mahdollisimman harva asiakas joutuisi muuttamaan meidän kirjoitustapaamme juttuja editoidessaan.

Näin uudistusta kommentoitiin

Minua ei häiritse se, että minua kutsutaan eduskunnan puhemieheksi, mutta olen nuoremman sukupolven edustaja ja arvostan sitä, että kieli muuttuu ja mukautuu.

Maria Lohela (sin.)

eduskunnan puheenjohtaja, Demokraatissa

Pisteet Aamulehdelle. Muutos lähtee pienistä asioista. Sukupuolittuneista kielenilmaisuista luopuminen antaa ihmisille aiempaa enemmän tilaa hakeutua eri ammatteihin ilman ennakko-oletuksia.

Ville Niinistö (vihr.)

kansanedustaja, Facebookissa

Kyse on ennemmin siitä, että meidän pitää joka päivä pitää huoli siitä, että kieli ja kirjoitusasut ovat korrekteja. Luotan kyllä toimittajakuntaan ja työprosesseihin. En minä nyt heti lähtisi Aamulehden perään tässä asiassa.

Turun Sanomien vastaava päätoimittaja Kari Vainio, Helsingin Sanomissa

Aprillipäivä on huhtikuussa. Muistaakseni. Aamulehti on pääkirjoituksessaan linjannut käyttävänsä uuskieltä, jossa mies on kaikkea muuta kuin mies.

Timo Soini

ulkoministeri (sin.), blogissaan.

Varmaan tästä kannattaa nyt ottaa kiinni, kun keskustelu on herätetty. Tulemme Yleisradiossa keskustelemaan laajemmalla kokoonpanolla, kuinka me asiaan suhtaudumme,

Ylen vt, vastaava päätoimittaja Marit af Björkesten, Ylen verkkosivuilla.

Käytännössä tulee vaikeita tilanteita vastaan, sillä meillä ei ole vielä vakiintuneita uusia termejä olemassa. Vaikeaa voi olla se, jos lukija ei tiedä, että lehtitekstissä jollain uudella ilmaisulla tarkoitetaan esimerkiksi luottamusmiestä.

Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Tapio Sadeoja, Helsingin Sanomien uutisessa

Aamulehden linjaus on luova ajatus ja idea, mutta punnitsemme huolellisesti, lähdemmekö siihen mukaan juuri tässä muodossa. Olennaista on, että ammattimediassa ymmärretään vastuu kielen kehittämisestä. Siihen kuuluu herättely termeihin, joiden merkityksiä ei arkikieltä käyttäessä tule aina edes ajatelleeksi.

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi, Helsingin Sanomien uutisessa.

Eduskunnan puhemies ja varapuhemiehet, puhemiehistö on instituutio, jonka todella toivon säilyvän nykyisenä. Kaikkea ei tarvitse muuttaa.

Kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk.), Twitterissä.

Kun katson, ketkä @aamulehden tekemää modernia kielenkäyttölinjausta paheksuvat, olen vakuuttunut: linjaus on oikea ja tarpeellinen. #mies.

Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund, Twitterissä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: