Kiinteistöveron muutos tuomassa Lapin kunnille hyvät lisätulot tuulivoimaloista – Simo paikkaa taloutta reilulla tuloveroprosentilla - Uutiset - Aamulehti

Tuulivoimala tuo kunnille roimat lisätulot: jopa 600 000 euroa vuodessa – syynä kiinteistöveron muutos

Kunnat ovat pitäneet epäoikeudenmukaisena sitä, ettei tuulivoimalaa lasketa voimalaitokseksi kiinteistöverotuksessa.­

4.9.2017 21:38

Lapin tuulivoimakunnat saavat ensi vuonna tuntuvan verotulojen korotuksen, jos hallituksen esittämä kiinteistöverolain muutos hyväksytään.

Tuulivoimapuistoihin sovellettaisiin samaa kiinteistöveroa kuin vesivoimaloihin.

Simon kunta hyötyisi muutoksesta arvioilta 550 000–600 000 euroa vuodessa. Kunnan alueella pyörii nyt 37 myllyä, kun viimeisin investointi, 27 tuulivoimalaa, valmistui tänä vuonna.

Kunnanjohtaja Vivi Marttilan mukaan lakimuutoksen tuoma raha olisi kunnan taloudessa olennainen lisä. Yksi tuloveroprosentti on 480 000 euroa.

–Talousarvio oli tälle vuodelle reilusti alijäämäinen. Lisäyksellä päästäisiin pikkuisen plussan puolella. Raha menee kuntalaisten palveluverkkoon, muuten pitäisi miettiä isoja säästöjä.

Valtionosuuksia kunta on menettänyt paljon. Siksi se verottaa kuntalaisiaan maakunnan korkeimmilla asteilla. Kunnallisvero nousi 2016 jo 22 prosenttiin. Se on maakunnan korkein Pelkosenniemen kanssa.

Yleinen kiinteistöverokin on 1,4 prosenttia, toiseksi korkein Lapissa.

–Simo on maatalousvaltainen kunta. Yleinen kiinteistövero koskee maatalouskiinteistöjäkin, mikä ei ole hyvä asia.

Verojen alentamisen varaa kunnalle ei Marttilan mukaan jää vieläkään, mutta nostamista ei tarvitse suunnitella.

Marttila pitää esitettyä lakimuutosta oikeudenmukaisena.

–Olemme pitäneet epäreiluna sitä, ettei tuulivoimalaa ole laskettu voimalaitokseksi. Täytyyhän siitä meillekin jotain tulla, koska myllyt ovat meidän maisemassamme ja sähköä tuotetaan rutkasti.

Tuulivoimalan tuoman suuremman verotulon Marttila toivoo tuovan enemmän ymmärtämystä tuulivoimalle.

Puoli veroprosenttia

Tervolan kunnassa otettiin 2013 käyttöön kymmenen tuulivoimalaa. Yhdestä myllystä on saatu kiinteistöveroa lähes 8 000 euroa vuodessa, yhteensä 80 000 euroa.

Ensi vuonna tulo liki kolminkertaistuisi, jos nykyisestä yleisen kiinteistöveron 0,95 prosentista päästäisiin verottamaan kuten voimalaitosta, 3,1 prosentilla.

Kunnanjohtaja Mika Simoskan mukaan lakimuutos lisäisi kiinteistöverotuloja 170 000 euroa vuodessa. Se kohentaa kunnan taloutta vajaalla puolella veroprosentilla.

Määrä on pieni verrattuna vesivoimalaan. Kunnan alueella oleva Ossauskosken voimalaitos tuottaa kunnalle vuodessa 1,8 miljoonaa euroa kiinteistöveroa.

–Tehothan siinä ovat isommat kuin tuulivoimaloissa ja vaikutuksetkin suuremmat, koska se vaikeuttaa joen käyttöä.

Tuulivoimaloita voi tulla Tervolaan lisääkin. Kunta on vahvistanut kaavan, jonka mukaan Löylyvaaraan voi rakentaa kolme myllyä. Työn alla on kaavahanke kahdeksalle myllylle Hevosselkään.

Tervolan kunta ei ole vastustanut tuulivoimaloiden rakentamista. Simoska ei usko kiinteistöveromuutoksen vaikuttavan asenteisiin.

–Jos verotusesitys menee läpi, yleisellä tasolla se voi lisätä hyväksyttävyyttä, kun merkittävää tuulivoiman tukea siirretään myös kuntalaisten hyväksi. Siis sinne, missä tuulivoimaloiden haitatkin ovat.

Kahdeksassa kunnassa

Lapissa on tuulivoimala kahdeksassa kunnassa, Simon ja Tervolan lisäksi Kemissä, Torniossa, Posiolla, Muoniossa, Enontekiöllä ja Sodankylässä.

Kuntatalousasiantuntija Jaana Koskela Lapin liitosta sanoo, että veromuutos olisi merkittävä. Paljonko vaikutus olisi koko maakunnassa, sitä liitossa ei ole vielä laskettu. Vesivoimalaitokset maksavat kiinteistöveroina 18 miljoonaa euroa Lapissa.

Koskela pitää esitettyä lakimuutosta Lapin kuntien kannalta hyvänä.

– Tuulivoimala on kunnan alueella pitkään kuten sen hyödyt ja haitatkin kuten vesivoimalankin.

Tuulivoimalan kiinteistövero

Tuulivoimaloiden kiinteistövero määräytyy nyt kunnan yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan, 0,93–1,80.

Kunnanvaltuusto voi määrätä myös voimalaitoksille kiinteistöveroprosentin, joka on enintään 3,10.

Hallitus esittää kiinteistöverolain muutosta niin, että pienvoimaloita koskevaa säännöstä muutetaan: Kun samalla alueella olevien voimaloiden yhteisteho ylittää 10 megavolttiampeeria, kiinteistövero tulisi voimalaitosprosentin mukaa.

Säännöstä sovellettaisiin siten kaikkiin voimalaitoksiin niiden sähköntuotantomuodosta riippumatta.

Tavoitteena on, että lakia sovellettaisiin jo ensi vuoden, 2018 kiinteistöverotuksessa.

Osion tuoreimmat

Luetuimmat