Lapset eivät opi koulussa, ja se on uskallettava sanoa – OAJ:n Luukkainen on huolissaan oppimistuloksista - Uutiset - Aamulehti

Lapset eivät opi koulussa, ja se on uskallettava sanoa – OAJ:n Luukkainen on huolissaan oppimistuloksista

Olli Luukkainen nosti kissan pöydälle. Kaikkien lasten pitää lukea enemmän. Vanhempien pitää näyttää mallia, hän kirjoittaa blogissaan.

2.10.2017 13:22

Olli Luukkainen rohkeni sanoa ääneen, että suomalaisia poikia ei lukeminen kiinnosta. Opettajien ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja myös arveli, että poikia kiinnostaa enemmän some ja pelaaminen. Luukkainen sai huutia lasten syyllistämisestä. Luukkainen kommentoi asiaa Twitter-tilillään.

Nyt hän vastaa omassa blogissaan, että "osaamistason laskeva kehityssuunta on tunnistettava ja sitä on rehellisesti analysoitava", Lapset ja erityisesti pojat siis pärjäävät yhä huonommin koulussa ja aikuisten on tohdittava siitä puhua.

Luukkainen referoi Pisa-tuloksia, jotka kiistatta osoittavat, että suomalaisesta peruskoulusta valmistuu joka vuosi noin 6 000 nuorta, jotka ymmärtävät ja omaksuvat tekstiä niin heikosti, että he eivät selviydy edes arkisista tilanteista. Joukko on 11 prosenttia ikäryhmästä, ja heistä selvä enemmistö on poikia.

– Jos tahti jatkuu samana tai kiihtyy entisestään, kymmenessä vuodessa joukon koko on yli 50 000, Luukkainen laskee.

Luukkainen kirjoittaa, että ongelma on olemassa ja se pitää nostaa esiin.

–Olen edelleen sitä mieltä, että osaamistason laskeva kehityssuunta on tunnistettava ja sitä on rehellisesti analysoitava. Ratkaisu ei todellakaan saa olla osaamisvaatimusten laskeminen.

Luukkainen muistuttaa, että joka neljäs peruskoulun päättävä poika myös kirjoittaa heikosti, tytöistä samalla tasolla on joka seitsemästoista. Kaiken lisäksi taso vain huononee. Ensimmäisen asteen vaikeudet näkyvät sitten toisen asteen tutkintoa suorittaessa. Sen jälkeen ongelmat tulevast vastaan työelämässä ja lopulta koko elämässä.

–Tätä kehitystä ei voi eikä saa vain seurata sivusta, Luukkainen kirjoittaa.

Pitkään on jo puhuttu siitä, että ne, joilla menee huonosti, menee yhä huonommin.

–Kyseessä on vielä raju polarisoituminen. Opettajien kertoman mukaan tunneilta ovat käytännössä kadonneet keskitason oppilaat eli ne, jotka keräävät todistuksiinsa seiskoja ja kaseja. Ennen jokaisessa luokassa enemmistönä olivat niin sanotut keskiarvo-oppilaat, mutta nyt suurimmat ryhmät ovat hyvin ja heikosti osaavien ryhmät.

Luukkainen viittaa Helsingin Sanomien haastattelemaan tutkijaan Leena Lakkaan, joka kertoo nuorten olevan varmoja siitä, että jos he vain yrittäisivät ja jos heitä kiinnostaisi, he kyllä osaisivat. Lakka on Helsingin yliopiston tutkija.

– Moni toisen asteen opettaja kertookin joutuneensa helpottamaan opetustaan. Ennen lukiossa kurssilla vaadittiin kahden romaanin lukemista, nyt yksi riittää. Ammattikoulussa päättötyössä vaadittiin ennen yksi kirjalähde. Se oli monelle este, joten siitä luovuttiin.

Lisää romaaneja ja lehtiä

Luukkainen ei halua antaa periksi, vaikka viittaa ristiriitaisiin vaatimuksiin, joita koululle esitetään.

– Jos vaaditaan kirjojen ja lehtiartikkeleiden lukemista, muuta kuin sometekstin kirjoittamista ja vaivan näköä, koulua syytetään elämästä vieraantumisesta. Olisiko nyt kuitenkin parasta ja tärkeintä, ettei koulu anna periksi, vaan itse asiassa palaa jonkin verran takaisin päin, esimerkiksi romaanien ja lehtien lukemiseen?

Luukkainen vetoaa vanhempiin, millaisen mallin vanhemmat lapsilleen antavat lukemiseen ja kirjoittamiseen.

– Se on muuta kuin istua yhdessä kotona niin, että jokainen räplää hiljaa omaa kännykkäänsä tai istuu tietokoneen ääressä koko ajan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut