Aamulehti
Tampereen Ranta-Tampellan puistotyömaa seisahtui keskiviikkona kranaattilöydöksen takia.
Kaivinkoneen kuljettaja oli kaivamassa kalliomurskealuetta Näsijärven rannassa, kun maasta paljastui esine, jota hän epäili räjähteeksi. Kuljettaja otti yhteyttä poliisiin.
Lue lisää: Puolustusvoimien asiantuntija haki kranaatin pomminpurkajan asussa Ranta-Tampellan rakennustyömaalta
Kaivinkoneen kauha osui epäiltyyn räjähteeseen keskiviikkona Ranta-Tampellan täyttömaalla. Paikalle, josta räjähde löytyi, on tulossa Massun lastenpuisto.
Sisä-Suomen poliisi pyysi kiireellistä virka-apua Puolustusvoimilta. Puolustusvoimat kävi hakemassa epäillyn räjähteen pois heti keskiviikkona runsaan parin tunnin kuluttua sen löytymisestä.
Aamulehti näytti suorassa lähetyksessä, miten Puolustusvoimien raivaaja haki räjähteen pois pukeutuneena erikoisvarustukseen. Huomiota kiinnitti se, että suojavarustukseen pukeutuneella raivaajalla ei ollut käsineitä, vaan hän kantoi kranaattia paljain käsin.
Katso tallenne dramaattisesta operaatiosta:
Ehkä Tampellan koeammus
Aluksi ajateltiin, että Ranta-Tampellan räjähdelöytö oli sodanaikainen ammus.
Poliisin räjähdeasiantuntijan alustavan arvion mukaan kyseessä oli raskaan kranaatinheittimen ammusrunko ilman pyrstöä.
Tarkemmissa tutkimuksissa selvisi, että kyseessä oli kranaatinheittimen kranaatin tyhjä kuori, joka oli vaaraton.
Myöhemmin kävi ilmi, että osa Ranta-Tampellan täyttömaasta on peräisin kanavatyömaalta, joka on ainakin osittain entistä Tampellan aluetta.
Tampella rakensi kranaatinheittimiä, joten ammuksen alkuperälle löytyi samalla uskottava selitys.
Tampellan raskaan kranaatinheittimen tuotanto pääsi vauhtiin vuoden 1940 alussa.
Tampellan kranaatinheittimet ja tykit koeammuttiin Tampellan tehdasalueella Tampereen Myllysaaressa nykyisen Ranta-Tampellan alueella.
Lähetimme tilanteesta otetun kuvan ja videon maavoimien esikuntaan, jonka asiantuntijat vastasivat kysymyksiimme.
Miksi raivaajalla ei ollut käsineitä?
– Kuvan mukaisessa kranaatissa oli ikääntynyt metallikuori, joka ei aiheuta vaaraa kosketuksesta. Tarkemmissa tutkimuksissa selvisi, että kyseessä oli kranaatinheittimen kranaatin tyhjä kuori, joka oli vaaraton.
Mitä raivaajan suoja-asuun kuuluu?
– Raivaajan suojavarustus määritellään tapauskohtaisesti uhka-arvion mukaiseksi. Kuvassa olevaan Raivaajan suojapuku 2000:een kuuluu haalarimainen housuosa, hihat, liiviosa sekä visiirillä varustettu kypärä. Kaikki puvun osat ovat sirpalesuojattuja.
– Raivaajan suojapuku painaa 20 kiloa, joten sen kantajalta vaaditaan hyvää fyysistä kuntoa.
Miten suoja-asu suojaisi, jos ammus räjähtäisi?
– Puku antaa suojaa sirpaloituvien ampumatarvikkeiden sirpaleita vastaan myös lähietäisyyksiltä. Lisäksi puvun muotoilu suojaa räjähdyksestä syntyvältä paineaallolta.
Onko asu erilainen riippuen siitä, minkälaista räjähdettä epäillään?
– On. Raivaaja valitsee suojapuvun uhka-arvion mukaisesti. Tehtävässä voidaan käyttää raskaampaa suojapukua, tai suorittaa tehtävä kevennetyssä varustuksessa esimerkiksi käyttäen vain kypärää ja suojaliiviä.
Missä Puolustusvoimat kouluttaa raivaajia?
– Puolustusvoimauudistuksessa vuonna 2015 raivaamisen koulutus keskitettiin Vekaranjärvelle. Raivaajakoulutus on yksi kuudesta aselajikoulutuksesta Karjalan prikaatissa.
Minkä verran Puolustusvoimilla on näitä tehtäviä vuosittain?
– Puolustusvoimilla on virka-aputehtäviä noin 500 vuosittain. Niistä noin 400 keskittyy sodanaikaisten räjähteiden raivaamiseen.
Edit 5.8. kello 21.39: Täsmennetty faktalaatikkoon, että Tampellan tehdasalueella koeammuttiin sekä tykkejä että kranaatinheittimiä.
Ranta-Tampellan rakennustyömaa heinäkuun viimeisenä päivänä kuvattuna.
