Sananvapaus: Kuka saa sano ja mitä - Uutiset - Aamulehti

Sananvapaus ei tarkoita, että mitä tahansa saa sanoa ilman seurauksia –juristi Jussi Karila neuvoo, missä kulkee arvostelun ja kunnianloukkauksen raja

Sanavapauden rajoja määritellään jatkuvasti. Jo yleiset käytöstavat auttavat tavallista kansalaista, muistuttaa juristi Jussi Kari. Suomen PENin puheenjohtaja Veera Tyhtilä huomauttaa, että maailman huolestuttava kehitys heijastelee jo Suomeen.

Viime vuonna toimittajiin kohdistui vakavaa uhkaa myös perinteisesti turvalliseksi koetuilla alueilla. Esimerkiksi Ranskassa keltaliivien mielenosoituksissa moni toimittaja tarvitsi henkivartijan turvaa, jotta pystyi tekemään työtään.

3.5.2019 6:36

Aamulehti

Sananvapautta määrittävät Suomessa sekä laki että kansainväliset sopimukset. Oikeuksien, vapauksien ja vastuiden viidakko on sakea. Internetoikeuteen perehtyneellä juristi Jussi Karilla on tavalliselle kansalaiselle yksinkertainen ohje:

– Hyvä lähtökohta on se, mitä kotona on opetettu. Yleisillä käytöstavoilla jos pelaa, ei todennäköisesti tule loukanneeksi niitä rajoja, mitä sananvapauden käyttämiselle on laissa asetettu, Kari sanoo.

Ongelmat maailmalla

Yhdysvallat. Tippui lehdistönvapauden mittareissa 3 sijaa, 48. sijalle. Yhä vihamielisempi ilmapiiri ulottuu presidentti Doland Trumpin kommenttien ulkopuolelle. Yhdysvalloissa toimittajat eivät ole koskaan saaneet yhtä paljon tappouhkauksia kuin nyt. Heinäkuussa 2018 mies avasi tulen Capital Gazette -lehden toimituksessa Marylandissa ja tappoi neljä toimittajaa ja yhden toimituksen muun työntekijän.

Bulgaria. Lehdistönvapaudessa sijalla 111. Bulgariassa kaksi toimittajaa pidätettiin sen jälkeen, kun he tutkivat usean kuukauden ajan EU-varojen väärinkäyttöä maassa.

Turkki. Lehdistönvapaudessa sijalla 157. Turkin hallinto käy taistelua itsenäisiä uutistoimituksia ja informaatiota vastaan verkossa. Vuonna 2018 Turkin oikeusviranomaiset estivät lähes 3000 artikkelia, minkä lisäksi maa haluaa tarkkailla ja hallinnoida verkon videopalveluja. Turkki vangitsee maailmassa eniten ammattimaisia toimittajia.

Venäjä. Lehdistönvapaudessa sijalla 149. Kreml on vaikeuttanut median toimintaa pidättämällä toimittajia ja säätämällä uusia, sananvapautta kaventavia lakeja. Uutena sensuurin välineenä voidaan mainita duuman hyväksymä laki, joka mahdollistaa nettiliikenteen siirtämisen pois ulkomaisilta palvelimilta.

Ranska. Lehdistönvapaudessa sijalla 32. Viime vuonna toimittajiin kohdistui vakavaa uhkaa myös perinteisesti turvalliseksi koetuilla alueilla, kuten Euroopassa ja Balkanilla. Esimerkiksi Ranskassa toimittajat eivät uskaltaneet tehdä töitä keltaliivien mielenosoitusten yhteydessä ilman henkivartijoiden suojelusta.

Suomi nousi lehdistönvapausindeksissä toiselle sijalle. Ensimmäisenä on Norja ja kolmantena Ruotsi.

Lähde: Toimittajat ilman rajoja

Kritiikillä on kuitenkin oma paikkansa kaikenlaisessa keskustelussa.

– Jos on tarve käyttää kovaa kieltä tai esittää arvosteluja, mennään aina lähemmäs sanavapauden rajoja, Kari toteaa.

Vaikka sananvapauden historia on pitkä, näistä rajoista keskustellaan nykypäivänäkin. Viime vuosina erilaiset rikostuomiot ja julkinen keskustelu ovat määritelleet rajan paikkaa.

– Tällaisia tapauksia ovat muun muassa Jussi Halla-ahon tuomiot uskonrauhan rikkomisesta tai juuri julkisuudessa oleva Hussein al-Taeen tapaus.

Laissa sananvapaudella on selkeä määritelmä, mutta päivittäisessä keskustelussa termi saa välillä oman elämänsä. Jos katsotaan lakia, sananvapaus lähtee siitä, että ihmisellä on oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja kenenkään ennakolta estämättä.

– Netissä huomaa, että ihmiset käyttävät määritelmää sen mukaan, mikä heidän tarkoitusperiään edustaa.

Esimerkiksi Kari kertoo tapauksista, joissa poliitikko arvostelee Facebookia sananvapauden rajoittamisesta, kun poliitikon sananvapauden rajoilla liikkuva kirjoitus on poistettu.

– Kyseessä on kuitenkin yhdysvaltalaisen yrityksen palvelu. Sanavapaus ei tarkoita sitä, että tekstin täytyy saada näkyä koko maailmalle.

Suomalaisessa tuomioistuimessa uskonrauhan rikkomisesta saadun tuomion jälkeen tuomittu saattaa arvostella, että tämä on uhka sananvapaudelle.

– Sananvapaus ei tarkoita myöskään sitä, että mitä tahansa saa sanoa ilman seurauksia.

Sananvapaus ja ihmiset

Sananvapaus suhtautuu tietyissä tapauksissa eri tavalla eri ihmisiin. Jussi Karin mukaan Suomessa kaikkein turvatuinta sananvapautta nauttivat kansanedustajat.

– Kansanedustaja voi käyttää eduskunnan istunnossa puheoikeuttaan. Jos hänet haluaa saada sanomisestaan tuomituksi, se vaatii ensinnäkin sen, että tietty määrä eduskunnasta vaatii henkilöä syytteeseen. Tämä johtuu siitä, että demokratian periaatteisiin kuuluu se, että eri mieltä olevat ihmiset väittelee ja ottaa toisistaan mittaa sanallisesti.

Toisaalta joissain tapauksissa sananvapauden rajoja tulkitaan tiukemmin kuin toisissa.

– Viranhaltijoiden pitää käyttää asiallista kieltä hallintolain mukaan. Esimerkiksi kiroilusta voi tulla helpommin noottia, kuin tavalliselle kansalaiselle.

Sananvapauden rajoissa voi arvotella ihmisiä. Rikoslain kunnianloukkausta käsittelevän pykälän (2013/879, 24 § 9) mukaan poliitikkojen ja muiden julkista valtaa käyttävien henkilöiden täytyy sietää muita kovempaa arvostelua, kunhan arvostelu liittyy heidän tehtäviensä hoitoon.

– Tässä rajankäyntiä käydään siinä kohtaa, kuka on tarpeeksi julkkis ja liittyykö asia tarpeeksi tehtävien hoitoon vai ei, Kari toteaa.

Sillä on iso merkitys, missä arvostelevia tekstejä julkaistaan.

– Useissa lakipykälissä se tekee teosta ylipäätään rangaistavan tai vakavamman, jos asia on julkaistu useiden henkilöiden saataville tai joukkotiedotusvälinettä käyttämällä, Kari kertoo.

Sananvapaus

Sanavapautta määrittävät Suomessa perustuslaki, rikoslait ja kansainväliset sopimukset.

Perustuslaki: Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. (1999/731 § 12)

Kansainväliset sopimukset: Keskeisiä sananvapauteen vaikuttavia kansainvälisiä sopimuksia, jotka Suomi on hyväksynyt, ovat muun muassa Euroopan ihmisoikeussopimus, Euroopan unionin perusoikeuskirja, YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus ja YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus.

Laki voi rajoittaa sananvapautta: Suomessa jotkin rikoslain pykälät täsmentävät sananvapauden rajoja, kuten kunnianloukkaus, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, julkinen kehottaminen rikokseen, uskonrauhan rikkominen, väkivaltakuvauksen levittäminen, sukupuolisiveellisyyttä loukkaava markkinointi tai kuvan levittäminen, virkasalaisuuden rikkominen ja yrityssalaisuuden rikkominen.

Vapaus on myös vastuuta: Esimerkiksi YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa sopimuksessa sanotaan mielipiteen vapauden ja sananvapauden yhteydessä, että vapauksien käyttö merkitsee erityisiä velvollisuuksia ja erityistä vastuuta (artikla 19, kappale 3).

Sananvapauden päivää vietetään 3. toukokuuta.

Lähde: Tiellä sananvapauteen -hanke, Finlex

Illanistujaisten keskustelut täyttävät harvoin rikoksen edellytykset, mutta esimerkiksi lehdessä julkaistu herjaava ilmoitus on vakava asia. Internetin aika ja Facebook ovat tuoneet asiaan omat mutkansa. Facebook on julkaisukanava, jossa viestin saa helposti näkyville sadoille, jopa tuhansille ihmisille. Käyttäjän täytyykin olla tarkka, julkaiseeko asiansa yksityisessä keskustelussa vai isolla alustalla.

Ei koskaan valmis

Jussi Kari pitää sananvapauden tilaa Suomessa kuitenkin erittäin hyvänä. Internet ja Facebook tuovat myös mahdollisuuksia.

– Jos ajatellaan sananvapauden laajaa määritelmää, niin sosiaalinen media on tuonut useille ihmisille mahdollisuuden saada viestinsä luettavaksi.

Kari peräänkuuluttaa kuitenkin vielä poliisille lisää resursseja ja tekoja sananvapauden väärinkäytöksiin puuttumiseen.

– Internetvöyhöttäjien ei tarvitse saada sellaista kuvaa, että mitä tahansa saa sanoa.

Vaikka nykypäivän tilanne on hyvä, sananvapaus ei ole koskaan valmis, ei Suomessakaan.

– Vääntö siitä, missä sananvapauden rajat menevät, tulee jatkumaan vielä pitkään, Kari summaa.

Myös kirjailijoiden kansainvälisen sanavapausjärjestön PENin Suomen järjestön puheenjohtaja Veera Tyhtilä pitää sananvapauden asemaa Suomessa perinteisesti hyvänä verrattuna kansainväliseen tilanteeseen.

– Maailmalla tapahtuva huolestuttava kehitys heijastelee kuitenkin meihinkin ja Suomella olisikin nyt kriittinen hetki valita, haluammeko vaipua huonompaan tilanteeseen muiden hännillä vai toimia hyvänä esimerkkinä, Tyhtilä sanoo.

Tyhtilä toivoo Suomen puuttuvan vihapuheeseen muiden maiden esimerkkinä.

– Esimerkiksi koulukiusaaminen ei ole sananvapautta, tästä voinemme olla yhtä mieltä. Samankaltainen käytös aikuisten kesken ei myöskään ole sananvapautta, vaan nimenomaan sen vastaista toimintaa.

Sananvapauden päivänä Tyhtilä toivoo, että Suomessakin panostettaisiin entistä paremmin lasten äänen kuulemiseen.

Sanavapaudesta puhuttaessa on muistettava myös kaikki se positiivinen, mihin vapaus mahdollistaa. Tyhtilä muistuttaa, että nyt vietetään YK:n alkuperäiskansojen vuotta.

– Suomella on loistava tilaisuus olla ylpeä maamme saamelaisväestöstä ja tukea ja kuulla heitä heidän toivomillaan tavoilla.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos